Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä arvioidaan pääkaupunkiseudulla

Nykyinen päästölaskenta kattaa vain osan asukkaiden hiilijalanjäljestä

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY laskee vuosittain jäsenkaupunkiensa kasvihuonekaasupäästöt. Laskennassa tarkastellaan kaupungin alueella tapahtuvia, niin sanottuja suoria päästöjä: kaukolämmön kulutuksen, liikenteen, teollisuuden, maatalouden ja jäte- ja vesihuollon päästöjä sekä sähkönkulutuksesta laskettavia päästöjä. Suorien päästöjen seuranta kattaa kuitenkin vain osan kaupunkilaisten hiilijalanjäljestä, sillä merkittävä osa pääkaupunkiseudun kulutuksen, kuten elintarvikkeiden, tavaroiden ja matkustamisen, kasvihuonekaasupäästöistä muodostuu alueen ulkopuolella. Näiden epäsuorien, kulutushyödykkeisiin sitoutuneiden välillisten päästöjen huomioiminen voi nostaa pääkaupunkiseudun asukaskohtaiset päästöt yli kaksinkertaisiksi. Kestävän kaupunkielämän ohjelmassa on tarkoitus tuoda kulutuksesta aiheutuvat päästöt ja niiden vähentäminen näkyvämmin mukaan kaupunkiseudun kestävän kehityksen työhön.

- Elämäntapojemme takia aiheutuu paljon sellaisia päästöjä, jotka eivät näy kotikaupunkiemme päästölaskelmissa vaan muualla Suomessa tai kokonaan kotimaan rajojen ulkopuolella. Ilmastoa lämmittävät kasvihuonekaasupäästöt leviävät kuitenkin ilmakehässä ympäri maapalloa, joten on tärkeää kiinnittää huomiota myös näihin päästöihin, sanoo ilmastoasiantuntija ja Kestävän kaupunkielämän ohjelman projektipäällikkö Maaria Parry HSY:stä.

Ohjelma kannustaa asukkaita kestäviin kulutusvalintoihin

Kestävän kaupunkielämän ohjelma on pääkaupunkiseudun kaupunkien omia ilmasto- ja resurssiviisausohjelmia täydentävä laaja seudullinen ohjelma, jossa teemoina ovat ilmastonmuutoksen hillintä, sopeutuminen lämpenevään ilmastoon sekä kiertotalouden edistäminen. Ohjelmalla edistetään valintoja, jotka vievät kaupunkilaisten elämää suuntaan, jolla ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää 1,5 asteeseen. Ohjelmassa on erityinen painoarvo pääkaupunkiseudun asukkaiden kulutusvalinnoilla. Ohjelmassa ehdotetaan toimenpiteitä, joilla kulutuksesta johtuvia päästöjä voidaan alentaa erityisesti kiertotalouden keinoja edistämällä. Ohjelman tarkoituksena on tehdä myös ilmastotekoja nykyistä näkyvämmäksi esimerkiksi muuttamalla julkiset ruokahankinnat ilmastoystävällisemmiksi.

Kestävän kaupunkielämän ohjelmassa on kuusi painopistealuetta ja yhteensä 68 toimenpidettä. Nämä painopisteet ovat: kulutus, ruoka, jäte ja vesi, kaupunkisuunnittelu, rakentaminen sekä hyvinvointi. Toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää seudullista yhteistyötä julkisten organisaatioiden, yritysten, tutkimuslaitosten ja asukkaiden kanssa.

- Valintamme arkielämässä vaikuttavat ilmastoon. Toteuttamalla ohjelman toimenpiteitä yhdessä, hallintorajat ylittäen, voimme edistää ilmaston kannalta parempien valintojen tekemistä, HSY:n seutu- ja ympäristötiedon tulosaluejohtaja Irma Karjalainen sanoo.

Kestävän kaupunkielämän ohjelman taustalla on HSY:n visio tehdä yhdessä pääkaupunkiseudusta maailman kestävin kaupunkiseutu. HSY vastaa ohjelman koordinoinnista ja seurannasta. Toimenpiteiden toteuttamiselle sovitaan vastuutahot ja luodaan avoin seurantajärjestelmä.