Kun kulttuurikohde tuhoutuu, 3D-digiarkisto auttaa jälleenrakentamisessa
15. huhtikuuta Notre Damessa raivonnut tulipalo muistutti jälleen maailmaa kulttuurikohteita vaanivista uhkista. Myös Suomessa arvokasta kulttuuriperintöä on tuhoutunut esimerkiksi Porvoon tuomiokirkon, Kiihtelysvaaran, Ylivieskan ja Tyrvään kirkkojen tulipaloissa, vaikka 80-luvulla aloitettu tulitöiden turvallisuuskoulutus on merkittävästi pienentänyt suurpalojen määrää.
Kohteiden entisöinnissä ja uudelleenrakentamisessa voidaan nykyään myös hyödyntää 3D-mittausta ja mallinnusta.
”Arkistointikelpoisen, 3D-mittalaitteilla tuotetun digitaalisen, valokuvamaisen ja mittatarkan aineiston tuottaminen ja käsittelyosaaminen ovat Suomessa maailman huippua”, kertoo Paikkatietokeskuksen ja Aalto-yliopiston professori Antero Kukko.
”Olemme rakentaneet Laserkeilauksen huippuyksikössä erilaisia uusia mobiililaserkeilaimia sekä kehittäneet toimivia työpolkuja ja mallinnusmenetelmiä hyödyntäen myös kaupallisia mittalaitteita. Mittausjärjestelmiin voidaan liittää monenlaista sensoritekniikkaa, jotta kerätty aineisto antaa mahdollisuuden esimerkiksi kohteen tarkkaan mallintamiseen, kunnon ja rakennustavan tutkimukseen tai vaikkapa entisöintiin.”
Rakennuksista koruihin ja kalliopiirroksiin
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat mallintaneet 2000-luvulla lähes sataa kulttuurihistoriallista ja muuta kulttuurikohdetta: historiallisia rakennuksia, fasadeita, patsaita, kaivaustöitä, lattiapintoja, antiikkiesineitä, vanhoja koruja ja esineitä, kirkkomaalauksia, keskiaikaisia karttoja, lattiamosaiikkeja ja kalliopiirroksia. Aalto-yliopiston professori Hannu Hyyppä painottaa, että vaikka tutkimus ja mallintamisosaaminen ovat meillä maailman huippua, 3D-digiarkistoinnin hankkiminen ja toteuttaminen on lapsenkengissä.
”Laajempi, yhteiskunnallisesti merkittävien kulttuurikohteiden dokumentointi ja arkistointi tulisi saada kansallisesti samalle tasolle maankäytön ja metsien kartoituksen kanssa. Parhaimmillaan se tukisi myös yliopiston tekemää kulttuurialan tutkimusta ”, Hyyppä sanoo.
Suomessa suurin osa arvokiinteistöistä ja niiden esineistöstä on omistajien vastuulla, eikä vastuuseen kuulu 3D-dokumentaatiota. Vastuutahon osoittaminen voi myös olla vaikeaa.
“Onko rakennuksen digitaalinen arkistointi omistajan, yhteisön vai valtion tehtävä? Kenen vastuulle kuuluu arkistoida kylän puurakennuksia, jotka kiinteistöinä eivät ole arvokkaita, mutta joihin liittyy kansallista historiaa sekä jälkipolville säilytettävää aineistoa ja tarinoita? Yksi kysymys on myös häviävien ja katoavien kulttuurimaisemien dokumentointi jälkipolville”, pohtii tiedetuottaja Marika Ahlavuo Aalto-yliopistosta.
Laserkeilauksen huippuyksikkö perustettiin vuonna 2014 vastauksena kotimaisen huippututkimuksen tarpeelle erityisesti mobiilissa laserkeilauksessa. Huippuyksikköä johtava Paikkatietokeskuksen professori Juha Hyyppä on alan pioneereja. Hänen erikoisalaansa ovat laserkeilauksen uudet sovellukset ja niiden hyödyntäminen yhteiskunnassa. Hannu Hyyppä toimii rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen professorina Aalto-yliopistossa. Professori Antero Kukko kuuluu mobiililaserkeilaustutkimuksen maailman kärkinimiin, ja hänen kiinnostuksensa kohdistuu uuteen laitetekniikkaan ja sen sovelluksiin. Professori Harri Kaartinen on Paikkatietokeskuksen laserkeilauksen metrologian professori, joka on erikoistunut äärimmäisen tarkkoihin mittauksiin ja keilauksiin.
Lisätietoja:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aalto-yliopisto
professori Hannu Hyyppä ja tiedetuottaja Marika Ahlavuo
p. 050 512 2509
marika.ahlavuo@aalto.fi
MML / Paikkatietokeskus
professori Antero Kukko
antero.kukko@nls.fi
professori Harri Kaartinen
harri.kaartinen@nls.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme