Kun yliopistoura katkeaa, kehittää yhteisö asiantuntijan ideaalia
4.2.2021 08:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Kun tutkijan työura yliopistossa katkeaa yllättäen, näyttäytyvät päätöksenteko ja johtaminen usein työyhteisölle mielivaltaisena ja arvaamattomana. Tiina Nikkolan (JYU) ja Tuomas Tervasmäen (TAU) Journal of Education Policyssa julkaistu tutkimus tarkastelee suomalaisen yliopistoyhteisön sosiodynamiikkaa yliopistolain uudistuksen jälkeen.
Tutkimuksessa haastateltiin pitkän työuran tehneitä tohtoreita, joiden työura yliopistossa oli katkennut, vaikka he olisivat itse halunneet jatkaa työssään.
”Haastateltujen yliopistotyöntekijöiden näkökulmasta johtaminen vaikutti mielivaltaiselta, koska päätöksenteko oli arvaamatonta ja poukkoilevaa. Akateemiset asiantuntijat kokivat vaikutusmahdollisuutensa varsin vähäisiksi, sillä heidän pitkät työsuhteensa katkesivat ilman ennakkovaroitusta ja jälkeenpäin annetut selitykset olivat epäselviä”, Nikkola kertoo.
”Minua oli yli 10 vuotta kasvatettu jatkamaan työtä yliopistolla, omalla alalla. Ennen kun mun työsuhde loppui, olin kirjoittamassa alaan liittyvää tulevaisuusartikkelia. Minulle ei tullut mieleenkään, että työsuhde voi loppua”, eräs haastateltavista kuvaili työsuhteensa päättymistä.
Tutkimuksen haastattelut suoritettiin muutama vuosi yliopistolain uudistuksen jälkeen. Sekä kritiikkiä että kiitosta saaneessa vuoden 2010 uudistuksessa tavoiteltiin läpinäkyvyyttä ja organisaatioiden toiminnan vahvistamista. Tutkimuksen mukaan yliopistotyön käytännössä lopputulos voi paikoin näyttäytyä jopa päinvastaisena.
Ideaali korostaa tuloksellisuutta ja kilpailukykyä
Analyysin perusteella läpinäkymättömänä näyttäytyvä johtaminen ja sumea päätöksenteko ovat seurausta organisaatiossa vaikuttavista logiikoista, joiden vaikutuksia työyhteisössä ei tunnisteta. Työyhteisön käytänteet yksilöllistävät ongelmia, jolloin ongelmien rakenteelliset ja sosiaaliset ulottuvuudet kuten työsuhteiden epävarmuus jäävät vähemmälle huomiolle.
”Työsuhteen päättyminen ei vaikuta ainoastaan heihin, joiden työsuhde loppuu, vaan se rakentaa samalla kuvaa ideaalin työntekijän piirteistä”, Nikkola kertoo. ”Ideaalissa korostuu yksilöllisen kilpailukyvyn vaaliminen, ja kilpailukyvyn nähdään olevan tärkeämpää kuin esimerkiksi käytäntöjen kriittisen pohtimisen.”
Nikkolan ja Tervasmäen tutkimuksen perusteella jännitteet ja epäjohdonmukaisuudet – eli mielivaltaiselta tuntuva johtaminen – ovat ainakin osittain seurausta suomalaisen yliopiston tilanteesta, jossa rinnakkain vaikuttavat sekä sivistysyliopiston julkisen tiedon ja yhteiskunnan kehittämisen että kilpailuyliopiston tehokkuutta ja tuloksellisuutta korostavat ihanteet.
Huomiota kiinnitettävä myös taustaoletuksiin
Tutkijat kuuluttavat toiminnan taustalla vaikuttaviin oletuksiin perehtymistä tulevaisuuden uudistuksia laadittaessa. Samoin piilevät vaikutukset tulisi huomioida toteutettujen uudistusten tuloksia arvioidessa.
”Kun esimerkiksi yliopistolain uudistuksen koulutuspoliittiset taustaoletukset otetaan osaksi arviointia, yksilöllisinä onnistumisina tai epäonnistumisina näyttäytyvät tilanteet voivatkin paljastua heijastelevan esimerkiksi organisaation sisäistä politiikkaa ja työyhteisön jännitteitä”, Tervasmäki kuvailee.
Lisätietoja:
Tiina Nikkola, tiina.nikkola@jyu.fi, +358408053356
Tuomas Tervasmäki, tuomas.tervasmaki@tuni.fi, +358504377097
Artikkeli:
Nikkola, Tiina & Tervasmäki, Tuomas (2020). Experiences of Arbitrary Management among Finnish Academics in an Era of Academic Capitalism. Journal of Education Policy. Ahead of print: https://doi.org/10.1080/02680939.2020.1854350
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija
kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Aivoviikon tapahtuma Jyväskylän yliopistossa: miten oppiminen muokkaa aivojamme?13.3.2026 08:52:43 EET | Tiedote
Miten oppiminen, liike, uni ja ympäristö muovaavat aivojamme? Näihin kysymyksiin pureudutaan Jyväskylän yliopiston Aivoviikon yleisötilaisuudessa Oppivat ja muovautuvat aivot tiistaina 17.3.2026. Kaikille avoin tapahtuma järjestetään yliopiston Lähde-kirjaston Tietoniekka-tilassa sekä verkossa.
Viisaudella on oma muutosten ja kehityksen polkunsa – uusi Oxfordin kustantama kansainvälinen käsikirja julkaistu12.3.2026 13:14:02 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen dosentti Eeva K. Kallio on toiminut toisena toimittajana juuri ilmestyneessä teoksessa The International Handbook of Adult Development and Wisdom. Kallion työparina on ollut Fielding Graduate Universityn psykologian emeritaprofessori Judith Stevens-Long.
Kuukautiskierron vaikutus energia-aineenvaihduntaan on vähäinen12.3.2026 09:52:41 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuukautiskierron aikaiset muutokset energia-aineenvaihdunnassa ovat keskimäärin pieniä. Tutkimus on merkittävä, sillä liikuntatieteissä naisia on tutkittu perinteisesti miehiä vähemmän. Tutkimus tarkentaa käsityksiä kuukautiskierron aineenvaihdunnallisista vaikutuksista. LitM Ida Löfbergin väitöskirja tarkastetaan lauantaina 14.3.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopistossa.
Uusi tutkimus paljastaa, miten puolijohteet mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon12.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kansainvälisessä yhteistyössä selvittäneet, miten puolijohdemateriaalit mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon (valo)sähkökemiallisesti. Uudenlaiset atomitason simulaatiot ja tarkat sähkökemialliset kokeet paljastavat reaktioiden perusmekanismeja ja tukevat uusien materiaalien kehittämistä. Tutkimus myös tunnisti uuden ilmiön: ulkoisen potentiaalin synnyttämät paikalliset varaukset voivat aktivoida reaktion TiO₂‑puolijohde-elektrodien pinnalla.
Kietoutuneet molekyylit sitovat sulfaattia – tulevaisuuden ratkaisuja vedenpuhdistukseen ja ympäristön seurantaan11.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen luokan synteettisiä molekyylejä, jotka pystyvät sitomaan ennennäkemättömän tehokkaasti vedessä esiintyvää sulfaattia, joka on laajalle levinnyt teollinen ja ympäristöllinen haitta-aine. Kietoutuneita molekyylirakenteita on pitkään pidetty lähinnä kemiallisina erikoisuuksina, mutta tutkimus osoittaa, että niitä voidaan suunnitella käytännön sovelluksiin, kuten veden puhdistukseen, kemikaalien havaitsemiseen ja ympäristön seurantaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme