Jyväskylän yliopisto

Kun yliopistoura katkeaa, kehittää yhteisö asiantuntijan ideaalia

Jaa

Miksi työura yliopistossa usein katkeaa? Kyse ei välttämättä ole yksilön epäonnistumisesta, vaan myös rakenteellisista kysymyksistä, kuten organisaation valtasuhteista.

Työuran päättyminen yliopistossa voi tulla tutkijalle yllätyksenä. "Mä kysyin suoraan meidän yksikön johtajalta, eli meidän alan professorilta, että mikä se tilanne on, oikeesti. Ja hän sanoi, että mitään hätää ei ole. Sun ei tartte huolehtia."
Työuran päättyminen yliopistossa voi tulla tutkijalle yllätyksenä. "Mä kysyin suoraan meidän yksikön johtajalta, eli meidän alan professorilta, että mikä se tilanne on, oikeesti. Ja hän sanoi, että mitään hätää ei ole. Sun ei tartte huolehtia."

Kun tutkijan työura yliopistossa katkeaa yllättäen, näyttäytyvät päätöksenteko ja johtaminen usein työyhteisölle mielivaltaisena ja arvaamattomana. Tiina Nikkolan (JYU) ja Tuomas Tervasmäen (TAU) Journal of Education Policyssa julkaistu tutkimus tarkastelee suomalaisen yliopistoyhteisön sosiodynamiikkaa yliopistolain uudistuksen jälkeen.

Tutkimuksessa haastateltiin pitkän työuran tehneitä tohtoreita, joiden työura yliopistossa oli katkennut, vaikka he olisivat itse halunneet jatkaa työssään.

”Haastateltujen yliopistotyöntekijöiden näkökulmasta johtaminen vaikutti mielivaltaiselta, koska päätöksenteko oli arvaamatonta ja poukkoilevaa. Akateemiset asiantuntijat kokivat vaikutusmahdollisuutensa varsin vähäisiksi, sillä heidän pitkät työsuhteensa katkesivat ilman ennakkovaroitusta ja jälkeenpäin annetut selitykset olivat epäselviä”, Nikkola kertoo.

”Minua oli yli 10 vuotta kasvatettu jatkamaan työtä yliopistolla, omalla alalla. Ennen kun mun työsuhde loppui, olin kirjoittamassa alaan liittyvää tulevaisuusartikkelia. Minulle ei tullut mieleenkään, että työsuhde voi loppua”, eräs haastateltavista kuvaili työsuhteensa päättymistä.

Tutkimuksen haastattelut suoritettiin muutama vuosi yliopistolain uudistuksen jälkeen. Sekä kritiikkiä että kiitosta saaneessa vuoden 2010 uudistuksessa tavoiteltiin läpinäkyvyyttä ja organisaatioiden toiminnan vahvistamista. Tutkimuksen mukaan yliopistotyön käytännössä lopputulos voi paikoin näyttäytyä jopa päinvastaisena.

Ideaali korostaa tuloksellisuutta ja kilpailukykyä

Analyysin perusteella läpinäkymättömänä näyttäytyvä johtaminen ja sumea päätöksenteko ovat seurausta organisaatiossa vaikuttavista logiikoista, joiden vaikutuksia työyhteisössä ei tunnisteta. Työyhteisön käytänteet yksilöllistävät ongelmia, jolloin ongelmien rakenteelliset ja sosiaaliset ulottuvuudet kuten työsuhteiden epävarmuus jäävät vähemmälle huomiolle.

”Työsuhteen päättyminen ei vaikuta ainoastaan heihin, joiden työsuhde loppuu, vaan se rakentaa samalla kuvaa ideaalin työntekijän piirteistä”, Nikkola kertoo. ”Ideaalissa korostuu yksilöllisen kilpailukyvyn vaaliminen, ja kilpailukyvyn nähdään olevan tärkeämpää kuin esimerkiksi käytäntöjen kriittisen pohtimisen.”

Nikkolan ja Tervasmäen tutkimuksen perusteella jännitteet ja epäjohdonmukaisuudet – eli mielivaltaiselta tuntuva johtaminen – ovat ainakin osittain seurausta suomalaisen yliopiston tilanteesta, jossa rinnakkain vaikuttavat sekä sivistysyliopiston julkisen tiedon ja yhteiskunnan kehittämisen että kilpailuyliopiston tehokkuutta ja tuloksellisuutta korostavat ihanteet.

Huomiota kiinnitettävä myös taustaoletuksiin

Tutkijat kuuluttavat toiminnan taustalla vaikuttaviin oletuksiin perehtymistä tulevaisuuden uudistuksia laadittaessa. Samoin piilevät vaikutukset tulisi huomioida toteutettujen uudistusten tuloksia arvioidessa.

”Kun esimerkiksi yliopistolain uudistuksen koulutuspoliittiset taustaoletukset otetaan osaksi arviointia, yksilöllisinä onnistumisina tai epäonnistumisina näyttäytyvät tilanteet voivatkin paljastua heijastelevan esimerkiksi organisaation sisäistä politiikkaa ja työyhteisön jännitteitä”, Tervasmäki kuvailee.

Lisätietoja:

Tiina Nikkola, tiina.nikkola@jyu.fi, +358408053356
Tuomas Tervasmäki, tuomas.tervasmaki@tuni.fi, +358504377097

Artikkeli:

Nikkola, Tiina & Tervasmäki, Tuomas (2020). Experiences of Arbitrary Management among Finnish Academics in an Era of Academic Capitalism. Journal of Education Policy. Ahead of print: https://doi.org/10.1080/02680939.2020.1854350

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija

kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920

Kuvat

Työuran päättyminen yliopistossa voi tulla tutkijalle yllätyksenä. "Mä kysyin suoraan meidän yksikön johtajalta, eli meidän alan professorilta, että mikä se tilanne on, oikeesti. Ja hän sanoi, että mitään hätää ei ole. Sun ei tartte huolehtia."
Työuran päättyminen yliopistossa voi tulla tutkijalle yllätyksenä. "Mä kysyin suoraan meidän yksikön johtajalta, eli meidän alan professorilta, että mikä se tilanne on, oikeesti. Ja hän sanoi, että mitään hätää ei ole. Sun ei tartte huolehtia."
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

QS Ranking 2021: Jyväskylän yliopistosta useita tieteenaloja maailman huippujen listalla, liikunta ja kasvatustieteet top 100 -joukossa4.3.2021 08:00:00 EETTiedote

Vuoden 2021 QS World University Rankings by Subject -vertailun tulokset on julkaistu. Jyväskylän yliopiston aloista parhaiten sijoittui liikunta, joka paransi sijoitustaan viime vuodesta sijalta 50 sijalle 45. Myös kasvatustieteet säilyttivät asemansa sadan parhaan joukossa sijalla 92 (viime vuonna 51–100), kansallisella tasolla sijoitus on toinen.

Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö uhka koululaisten hyvinvoinnille25.2.2021 08:00:00 EETTiedote

Sosiaalinen media on tiivis osa nuorten arkea. Somen käytön muuttuessa pakonomaiseksi ja intensiiviseksi riski haitallisille terveysvaikutuksille kasvaa. Koululaisten ongelmallinen sosiaalisen median käyttö on yhteydessä lisääntyneeseen oireiluun, väsymykseen, yksinäisyyteen ja vähäisen fyysiseen aktiivisuuteen. WHO-Koululaistutkimuksen tulosten mukaan joka kymmenes koululainen luokitellaan sosiaalisen median ongelmakäyttäjäksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme