Helsingin yliopisto

Ku­nin­ga­tar saa par­haat pa­lat kun ter­mii­tit vil­je­le­vät sie­niä

Jaa

Arkkitehtuuri, kierrätys tai sienten viljely eivät ole vain ihmisen keksintöä! Afrikassa ja Etelä-Aasiassa elävät termiitit ovat kehittäneet niitä menestyksekkäästi jo yli 30 miljoonaa vuotta.

Termiittitutkijat työssään. Risto Vesala (keskellä) kerää näytteitä termiittipesästä. Kuva: Jouko Rikkinen
Termiittitutkijat työssään. Risto Vesala (keskellä) kerää näytteitä termiittipesästä. Kuva: Jouko Rikkinen

Termiitit voivat hyödyntää kasviravintonsa tehokkaasti ja ylläpitää monimiljoonaisia yhdyskuntia jopa puoliaavikkojen ankarissa oloissa. Samalla ne parantavat monien muiden eliöiden elinoloja esimerkiksi palauttamalla kuolleessa kasviaineksessa olevaa hiiltä ja kasviravinteita maaperään. 

– Sieniä viljelevien termiittien menestys perustuu niiden ainutlaatuiseen yhteiselämään pitkälle erikoistuneiden sienten kanssa, joita elää vain termiittipesissä, kertoo Risto Vesala, jonka väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa 18.10.2019. 

Sieni pilkkoo kasvien soluseinissä olevaa selluloosaa ja ligniiniä termiiteille käyttökelpoiseen muotoon ja rikastaa kasveissa niukkana esiintyvää typpeä runsaasti proteiinia sisältäväksi sienirihmastoksi. Termiitit kasvattavat sienirihmastoa kekojensa alla olevissa kammioissa ja säätelevät kasvuolot vaateliaille viljelmille sopiviksi. 

Vesala havaitsi väitöskirjatutkimuksessaan, että termiittikekojen arkkitehtuurin ja pesissä viljeltyjen sienilajien välillä on yhteys. Yksittäisessä pesässä kasvatetaan aina vain yhtä sienilajia, mutta esimerkiksi Kenian Taitavuoria ympäröivillä kuivilla savanneilla suuria kekoja rakentavat Macrotermes-termiitit valikoivat kasvattamansa sienen kolmen vaihtoehtoisen lajin joukosta.

– Maanpäällisen keon rakenteella on tärkeä rooli: savesta muurattu keko tehostaa pesäkammioiden ilmanvaihtoa ja ylläpitää sienelle sopivaa lämpötilaa ja ilmankosteutta. Keon koko vaikuttaa merkittävästi pesän sisälämpötilaan. Suurten, jopa useiden metrien korkuisien kekojen lämpötila laskee ajoittain melko matalaksi, kun taas pienten kekojen sisälämpötila pysyy korkeana myös viileimpään vuodenaikaan, Vesala sanoo. 

Koska saman termiittilajin pienissä ja suurissa keoissa viljellään tyypillisesti eri sienilajeja, eri termiittisienet näyttävät viihtyvän eri lämpötiloissa. 

Termiittikuningatar_2

TERMIITTIKUNINGATAR KAMMIOSSAAN. SUUREN YHDYSKUNNAN KUNINGATAR VOI TUOTTAA JOPA 18000 MUNAA PÄIVÄSSÄ. KUVAAJA: JOUKO RIKKINEN​​​​​​​

Vesala havaitsi tutkimuksessaan myös mielenkiintoista tietoa termiittiyhdyskunnan eri kastien ravinnonkäytöstä. Runsasproteiininen sieniravinto päätyi kuningattarelle ja nuorimmille toukille, kun taas työläistermiitit ja sotilaat söivät pääasiassa sienen osittain pilkkomaa kasvimateriaalia. 

– Työläiset ruokkivat kuningatarta parhaalla ravinnolla ja syövät itse vähäarvoisempaa ruokaa. Näin kuningatar voi tuottaa tuhansia munia joka päivä, mikä on huomattava määrä, kun ottaa huomioon kuinka niukasti sopivaa kasviravintoa kuivilla savanneilla ja puoliaavikoilla on tarjolla, kertoo Vesala. 

Lisäksi hiilen ja typen isotooppikoostumuksiin perustuvat tulokset viittaavat siihen, että kuningatar saa osan typestä ilmakehästä suolistobakteerien välityksellä, minkä lisäksi typpeä kierrätettäneen vanhoja tai kuolleita työläistermiittejä syömällä.
 

Väi­tös:

FM Risto Vesala väittelee 18.10.2019 klo 12 Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheenaan ”Diversity and ecology of Termitomyces symbionts in Macrotermes mounds of the Tsavo Ecosystem, Kenya”. Väitöstilaisuus järjestetään Kasvimuseon Nylander-salissa (Unioninkatu 44). Vastaväittäjänä on professori Duur Aanen, Wageningen, Hollanti, ja kustoksena on professori Jouko Rikkinen. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Schola Doctoralis Scientiae Circumiectalis, Alimentariae, Biologicae. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis palvelussa.

Termiittikeot savannien hiilen ja ravinteiden kierron solmukohtina

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Risto Vesala, puh. 040 5777 459, risto.vesala@helsinki.fi

Kuvat

Termiittitutkijat työssään. Risto Vesala (keskellä) kerää näytteitä termiittipesästä. Kuva: Jouko Rikkinen
Termiittitutkijat työssään. Risto Vesala (keskellä) kerää näytteitä termiittipesästä. Kuva: Jouko Rikkinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Antibioottien käytön vähentäminen on auttanut: mikrobilääkkeet tehoavat koirien bakteereihin entistä paremmin18.11.2019 08:00:00 EETTiedote

Uusimman FINRES-Vet-raportin mukaan koirissa esiintyvien bakteerien vastustuskyky antibiooteille on edelleen vähentynyt. Yhtenä syynä on todennäköisesti se, että antibiootteja käytetään entistä vähemmän, jolloin bakteerit eivät pääse kehittämään niille resistenssiä. Kissojen bakteerit ovat edelleen keskimäärin herkempiä antibiooteille kuin koirien.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme