Kunnanjohtajat entistä useammin sosiaalisessa mediassa
11.12.2019 06:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kunnanjohtajat entistä useammin sosiaalisessa mediassa
Kuusi kunnanjohtajaa kymmenestä, 60 %, toimii työroolissaan sosiaalisessa mediassa. Viime vuonna luku oli 48 %. Tieto selviää Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median käytön kyselystä, joka toteutetaan vuosittain.
- Johtaminen on yhä suuremmissa määrin myös esilläoloa ja toimintaa sosiaalisessa mediassa, myös kunnissa, toteaa Kuntaliiton verkkopalveluiden kehityspäällikkö Tony Hagerlund.
43 % kunnanjohtajista toimii työroolissa Facebookissa ja 37 % Twitterissä. Nämä ovat kunnanjohtajien käytössä suosituimmat some-kanavat. Myös Instagram (14 %) ja Youtube (10 %) ovat monilla käytössä.
Facebook on edelleen yleisin kuntien käyttämä sosiaalisen median kanava, mutta Instagram nousi YouTuben ohi toiseksi käytetyimmäksi sosiaalisen median kanavaksi. Molempia käyttää enemmän kuin kaksi kuntaa kolmesta. Useimmiten sosiaalisen median käytöllä tavoitellaan joko nykyisiä tai tulevia kuntalaisia.
Nuorisotoimi ja kulttuuri- sekä kirjastotoimi ovat kuntien toimialoista aktiivisimmin sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median käyttö osana kunnan viestintää on myös eri toimialoilla jatkuvassa kasvussa.
Valtuustokokouksia voi seurata entistä useammin
Lähes puolet kunnista (46 %) tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden seurata valtuuston kokousta suorana lähetyksenä verkon välityksellä. Kokouksia striimaavien kuntien määrä on kasvanut kahdessa vuodessa noin kolmanneksella.
- Kasvua syntyy luultavasti osin, koska uudet valtuustot ovat tehneet linjauksia uudelle valtuustokaudelle. Kokouksien striimaaminen on myös aiempaa helpompaa ja huokeampaa. Lisäksi tämä on keino lisätä avoimuutta, toteaa Hagerlund.
Erillisten mobiilisovellusten määrä pysyy ennallaan
Noin kolmanneksella (34 %) kunnista on käytössä erillinen mobiilisovellus. Sovellusten määrä on pysynyt ennallaan viimeisen neljän vuoden ajan.
Sen sijaan yli puolet (54 %) kunnista on uusimassa julkisia verkkopalveluitaan. Määrä on kasvanut aiemmista vuosista. Responsiivisuuden eli eri päätelaitteiden vaatimukset on huomioinut verkkopalveluiden suunnittelussa 77 % kunnissa, ja lisäksi 18 % on huomioinut eri päätelaitteet osittain.
Julkisen hallinnon verkkopalveluiden tulee olla saavutettavia viimeistään syyskuussa 2020. Tällä hetkellä noin puolet kyselyyn vastanneista kunnista sanoo palveluidensa olevan teknisesti joko hyvällä tai direktiivissä edelletyllä tasolla. Käyttöliittymän, sisällön ja liitteiden suhteen tilanne on huonompi.
- Uusien verkkopalveluiden tulee olla saavutettavia jo julkaisuhetkellä ja vanhempien ensi vuoden syyskuussa. Kunnissa on aloitettu työt tähän liittyen, mutta paljon on vielä tehtävää, korostaa Kuntaliiton viestinnän asiantuntija Riikka Komu.
Kuntaliiton verkkoviestinnän ja sosiaalisen median kyselyyn vastasi 182 kuntaa, vastausprosentti oli 58,5. Suurissa kaupungeissa kyselyyn vastattiin ahkerammin kuin pienissä kunnissa.
Lisätietoja:
Tony Hagerlund, verkkopalveluiden kehityspäällikkö, 050 526 2158
Riikka Komu, viestinnän asiantuntija, 044 543 1987
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony Hagerlundverkkoviestintäpäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiMediapuhelin toimittajille arkisin klo 9-15 Medietjänstnummer för journalister vardagar kl. 9-15: 050 340 9977Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K
Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.
Utredning: De förtroendevaldas arvoden har stigit måttligt – stora skillnader mellan kommunerna9.9.2026 08:25:00 EEST | Pressmeddelande
Sammanträdesarvodena för fullmäktigeledamöter i kommunerna varierar mellan 30 och 455 euro. Det framgår av Kommunförbundets utredning som kartlagt kommunala förtroendevaldas sammanträdes- och årsarvoden i början av fullmäktigeperioden 2025–2029.
Selvitys: Kuntien luottamushenkilöpalkkiot nousseet maltillisesti – kuntien väliset erot ovat suuria9.9.2026 08:25:00 EEST | Tiedote
Valtuutettujen kokouspalkkiot vaihtelevat 30 ja 455 euron välillä Manner-Suomen kunnissa. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton selvityksestä, jossa on kartoitettu kuntien luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioita valtuustokauden 2025–2029 alussa.
Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande
Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme