Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kunnat lomauttavat vain pakon edessä - laadukas opetus taataan ennätyksellisen tiukasta tilanteesta huolimatta

5.8.2020 15:28:11 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Kuntaliitto muistuttaa, että kunnat ovat kantaneet ja kantavat alkavana syksynäkin päävastuun ihmisten palvelujen turvaamisesta koronakriisin keskellä. Kuntien talous on ollut viime vuosina erittäin kovilla, mutta siitäkin huolimatta kunnissa lomautetaan tai irtisanotaan henkilöstöä vain pakon edessä.

- Kuntien syyllistäminen uuden lukuvuoden kynnyksellä ja yksittäisten kuntien leimaaminen on halpamaista propagandaa tilanteessa, jossa kuntapäättäjät ja viranhaltijat tekevät varmuudella kaikkensa selviytyäkseen tiukan talouden ja palveluvelvoitteiden ristipaineessa. On selvää, että valtion tukea kuntatalouteen ja pidättyväisyyttä lisävelvoitteissa tarvitaan myös jatkossa, jotta opetus- ja muut palvelut kyetään toteuttamaan, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kommentoi.

- Henkilöstökulut ovat kuntien kokonaismenoista suoraan ja välillisesti ostojen kautta yhteensä jopa 2/3. Kuntatalous on kokonaisuus, jossa harmilliset sopeutuspäätökset tulee tehdä aina kokonaisarvioon perustuen. Jos yksi toimiala suljetaan sopeutustoimien ulkopuolelle, se johtaa suurempaan sopeutustarpeeseen muilla kunnan toimialoilla, Timo Reina muistuttaa.

Koronan talousvaikutusten, mutta erityisesti kunnan kestämättömän lisävelkaantumisen välttämiseksi, kunnan tulojen ja menojen tulee olla keskipitkällä aikavälillä tasapainossa. Tätä edellyttää myös kuntalaki. Sen vuoksi sopeutustoimet, kuten esimerkiksi lomautukset, ovat kunnan työkalupakissa välttämättömiä. Lomauttaneilla kunnilla menot ja tulopohjat ovat tyypillisesti maan keskiarvoa heikommat ja usein niiden taseessa on kattamatonta alijäämää.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio korostaa, että vaikka jotkut kunnat ovat taloudellisen tilanteensa vuoksi joutuneet lomauttamaan myös opettajia, opetus voidaan näissäkin kunnissa siitä huolimatta hoitaa laadukkaasti, ja samalla korjata mahdollisia etäopetusajan oppimisvajeita.

Kuntatalous ennätyksellisen tiukilla

Koronapandemia mullisti kaupunkien ja kuntien palvelut sekä talousennusteet, ja tilanne pahenee edelleen, jos toinen aalto tulee. Kunnat ovat arvioineet, että koronatuesta riippumatta pandemia heikentää kuntien taloutta kuluvana vuonna noin miljardilla eurolla ja 1,7 miljardilla eurolla vuonna 2021. Talousvaikutukset vaihtelevat paikallisesti.

Kuntaliitto muistuttaa, että kaikesta huolimatta kunnat rekrytoivat parhaillaankin uutta henkilöstöä varsin laajasti, koska nykyinen henkilöstö eläköityy ja kuntien tehtäviä lisätään. Pula ammattitaitoisesta henkilökunnasta on muutamilla toimialoilla ja alueilla huutava. Kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelee tällä hetkellä noin 423 000 työntekijää.

Lisätietoja:

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio, p. 050 567 1624

Pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175

Opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta, p. 050 590 4796

Kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu, p. 050 371 2999

Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen, p. 050 575 9090

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande

Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye