Kunnille kehysriihestä resursseja Ukrainasta paenneiden auttamiseen ja peruspalveluihin
Sanna Marinin hallituksen uudet julkisen talouden linjaukset keskittyvät turvaamaan tässä epävarmassa turvallisuusympäristössä vakautta ja reagointiherkkyyttä. Olemme tyytyväisiä kehysriihen uusiin kuntapäätöksiin.
Ministerit korostivat kuntien roolia ja vastuuta Ukrainasta pakenevien vastaanottamisessa. Hallitus sitoutuukin korvaamaan paenneiden palveluista aiheutuvia menoista kunnille tilapäisen suojelun käyttöönotosta 4.3.2022 lähtien. Korvaukset kattavat majoitusta, sote-palveluja, työllisyyspalveluita, varhaiskasvatusta, koulutusta ja muita kuluja. On tärkeää, että Ukrainasta paenneiden edellytykset kotikuntaoikeuteen arvioidaan pikaisesti.
– On hyvä, että korvausta laajennetaan myös varhaiskasvatukseen. Vastaanottokeskusten lisäksi korvausten tulee kattaa laajasti kaikki kuntien välttämätön ensivaiheen asumisen järjestäminen, toimitusjohtaja Minna Karhunen tähdentää.
Hallitus linjasi mittavista investoinneista sotilaalliseen maanpuolustukseen, rajaturvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen.
– On kiinnitettävä huomiota siihen, että osa näistä investoinneista ohjataan kuntien varautumiseen, varatoimitusjohtaja Timo Reina korostaa.
Peruspalvelujen valtionosuuden määrärahan tasoa korjataan 344 miljoonalla eurolla edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan nähden. Tämä on välttämätöntä sote-uudistuksen neutraalin toteutuksen kannalta.
On hienoa, että ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan vahvistamiseen osoitetaan vuoden 2021 tasosta 50 miljoonaa euroa vuodesta 2023 alkaen.
Hallitus jatkaa kunnianhimoisen ilmasto- ja luonnonsuojelupolitiikan linjaa. Fossiilisesta energiasta luopuminen on nyt myös keskeinen huoltovarmuuskysymys. Ilmastolakia täydennetään ensi syksynä muun muassa asettamalla kunnille velvoite ilmastosuunnitelmien laatimiseen.
Olemme huolissamme liikenteen rahoituksen leikkaamisesta. Kuntien kannalta on tärkeää, etteivät liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle osoitetut leikkaukset kohdistuisi perusväylänpitoon.
– Kehysriihen linjaukset kuitenkin jättävät julkisen talouden entistä heikompaan kuntoon. Hallitus vie kriisien keskellä hallitusohjelman kalliita uudistuksia liian päättäväisesti eteenpäin. Puuttuvan rahoituksen ohella mittavia tehtävien laajennuksia haastaa myös pula ammattitaitoisista työntekijöistä, pääekonomisti Minna Punakallio muistuttaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Toimitusjohtaja Minna Karhunen, 09 771 2000, minna.karhunen@kuntaliitto.fi
Varatoimitusjohtaja Timo Reina, 09 771 2700, timo.reina@kuntaliitto.fi
Pääekonomisti Minna Punakallio, 040 751 5175, minna.punakallio@kuntaliitto.fi
Tietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliiton Talousbarometri: Kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee tulevina vuosina15.9.2025 11:13:47 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan kuntien liikkumavara on kapenemassa merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa vastaajista (lähes 80 %) arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Erityisen pienenä liikkumavara nähdään asukasmäärältään kaikkein pienimmissä kunnissa. Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 3.–8. syyskuuta ja siihen vastasi 193 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.
Klyftan mellan kommunernas skattesatser hotar blir enorm– Kommunförbundets Karhunen: Finland har inte råd med nuvarande tjänster och strukturer13.9.2025 08:43:27 EEST | Pressmeddelande
Den demografiska förändringen, dvs. den minskande nativiteten, befolkningens stigande ålder, den koncentrerade invandringen och urbaniseringen, försvårar på ett aldrig tidigare skådat sätt kommunernas möjligheter att tillhandahålla tjänster för invånarna. Förändringen är oundviklig och kännbar både i kommuner som förlorar befolkning och i snabbt växande städer, enligt en utredning beställd av Kommunförbundet. Om inget görs kan skillnaden mellan den lägsta och högsta kommunalskattesatsen i framtiden vara nästan 19 procentenheter.
Erot kuntien veroprosenteissa uhkaavat revetä ennennäkemättömiin lukemiin - Kuntaliiton Karhunen: Suomella ei ole varaa nykyisiin palveluihin eikä rakenteisiin13.9.2025 08:20:46 EEST | Tiedote
Väestönmurros eli syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungistuminen vaikeuttavat ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita kuntalaisille. Muutos on vääjäämätön ja merkittävä niin väestöään menettävissä kunnissa kuin vauhdikkaasti kasvavissa kaupungeissakin, selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä. Jos mitään ei tehdä, ero matalimman ja korkeimman kuntaveroprosentin välillä voi tulevaisuudessa olla lähes 19 prosenttiyksikköä.
Kyselytulos: Kunnissa panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin – tueksi tarvittaisiin vahvemmin hyvinvointialueet11.9.2025 07:11:17 EEST | Tiedote
Kunnat ovat panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin palkkaamalla omaa, ei-lakisääteistä henkilöstöä varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, perusopetukseen ja lukioihin, vaikka laki ei siihen velvoita, selviää Kuntaliiton tuoreesta kyselytutkimuksesta. – Kuntien lisäsatsaukset kertovat aidosta tahdosta tukea lapsia, nuoria ja perheitä. Huolemme kuitenkin on, että hyvinvointialueiden vastuulla olevia tehtäviä sysätään kunnille, Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki painottaa. Koulun opetushenkilöstö toteuttaa työssään yhteisöllistä opiskeluhuoltoa yhteistyössä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa.
Kommunerna satsar på barns och ungas välmående – välfärdsområdena behövs som stöd11.9.2025 07:10:56 EEST | Pressmeddelande
Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående genom att anställa egen, icke–lagstadgad personal inom småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasierna. Enligt Kommunförbundets utredningar våren 2025 har nästan alla kommuner som svarat investerat egna resurser i barns och ungas välmående, även om lagen inte förpliktar till det. – Kommunernas tilläggssatsningar vittnar om en genuin vilja att stödja barn, unga och familjer. Vi är dock oroade för att uppgifter som välfärdsområdena har ansvar för skyfflas över på kommunerna, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet Skolans undervisningspersonal arbetar med generellt inriktad elevhälsa i samarbete med yrkesutbildade personer inom välfärdsområdet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme