Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kunnille kehysriihestä resursseja Ukrainasta paenneiden auttamiseen ja peruspalveluihin

5.4.2022 19:26:42 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Kunnille kehysriihen tärkeimpiä asioita ovat Venäjän hyökkäyssodan keskeisimpien kustannusten korvaaminen kunnille, vuoden 2023 peruspalvelujen valtionosuuden tasossa havaitun korjauksen huomioiminen ja lakisääteisistä sitoumuksista kiinnipitäminen.

Sanna Marinin hallituksen uudet julkisen talouden linjaukset keskittyvät turvaamaan tässä epävarmassa turvallisuusympäristössä vakautta ja reagointiherkkyyttä. Olemme tyytyväisiä kehysriihen uusiin kuntapäätöksiin.

Ministerit korostivat kuntien roolia ja vastuuta Ukrainasta pakenevien vastaanottamisessa. Hallitus sitoutuukin korvaamaan paenneiden palveluista aiheutuvia menoista kunnille tilapäisen suojelun käyttöönotosta 4.3.2022 lähtien. Korvaukset kattavat majoitusta, sote-palveluja, työllisyyspalveluita, varhaiskasvatusta, koulutusta ja muita kuluja. On tärkeää, että Ukrainasta paenneiden edellytykset kotikuntaoikeuteen arvioidaan pikaisesti. 

– On hyvä, että korvausta laajennetaan myös varhaiskasvatukseen. Vastaanottokeskusten lisäksi korvausten tulee kattaa laajasti kaikki kuntien välttämätön ensivaiheen asumisen järjestäminen, toimitusjohtaja Minna Karhunen tähdentää. 

Hallitus linjasi mittavista investoinneista sotilaalliseen maanpuolustukseen, rajaturvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen. 

On kiinnitettävä huomiota siihen, että osa näistä investoinneista ohjataan kuntien varautumiseen, varatoimitusjohtaja Timo Reina korostaa. 

Peruspalvelujen valtionosuuden määrärahan tasoa korjataan 344 miljoonalla eurolla edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan nähden. Tämä on välttämätöntä sote-uudistuksen neutraalin toteutuksen kannalta. 

On hienoa, että ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan vahvistamiseen osoitetaan vuoden 2021 tasosta 50 miljoonaa euroa vuodesta 2023 alkaen. 

Hallitus jatkaa kunnianhimoisen ilmasto- ja luonnonsuojelupolitiikan linjaa. Fossiilisesta energiasta luopuminen on nyt myös keskeinen huoltovarmuuskysymys. Ilmastolakia täydennetään ensi syksynä muun muassa asettamalla kunnille velvoite ilmastosuunnitelmien laatimiseen. 

Olemme huolissamme liikenteen rahoituksen leikkaamisesta. Kuntien kannalta on tärkeää, etteivät liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle osoitetut leikkaukset kohdistuisi perusväylänpitoon. 

– Kehysriihen linjaukset kuitenkin jättävät julkisen talouden entistä heikompaan kuntoon. Hallitus vie kriisien keskellä hallitusohjelman kalliita uudistuksia liian päättäväisesti eteenpäin. Puuttuvan rahoituksen ohella mittavia tehtävien laajennuksia haastaa myös pula ammattitaitoisista työntekijöistä, pääekonomisti Minna Punakallio muistuttaa. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Toimitusjohtaja Minna Karhunen, 09 771 2000, minna.karhunen@kuntaliitto.fi
Varatoimitusjohtaja Timo Reina, 09 771 2700, timo.reina@kuntaliitto.fi
Pääekonomisti Minna Punakallio, 040 751 5175, minna.punakallio@kuntaliitto.fi

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Så har den finländska grundskolan förändrats på tio år – enhetsskolorna blir fler och skolorna större13.8.2026 01:00:00 EEST | Pressmeddelande

I år börjar cirka 49 000 barn i första klass i grundskolor av olika storlek och på olika avstånd. Enligt en översikt som Kommunförbundet sammanställt utifrån Statistikcentralens skolstatistik har antalet kommunala grundskolor minskat med 471 under åren 2015-2025, men trots många förändringar har kommunerna fortfarande ett omfattande nätverk av närskolor. Samtidigt har det blivit vanligare med enhetsskolor, och skolornas genomsnittliga storlek har ökat. Varje kommun på fastlandet har fortfarande minst en grundskola. ”Många skolbänkar har blivit tomma på kort tid, då årskullen har krympt till mindre än 50 000 elever”, konstaterar Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet

Näin suomalainen peruskoulu on muuttunut kymmenessä vuodessa – yhtenäiskoulut yleistyvät ja koulujen koko kasvaa13.8.2026 01:00:00 EEST | Tiedote

Noin 49 000 lasta aloittaa tänä vuonna koulutiensä hyvin erilaisissa peruskouluissa. Suomessa on 268 alle 50 oppilaan koulua ja 20 yli tuhannen oppilaan koulua. Kuntaliiton katsauksen mukaan kunnallisten peruskoulujen määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 470 koululla, samalla kun yhtenäiskoulut ovat yleistyneet ja koulujen keskikoko on kasvanut. ”Moni pulpetti on tyhjentynyt lyhyessä ajassa, kun ikäluokka on tippunut alle 50000 oppilaaseen. Kunnat ovat uudistaneet kouluverkkoaan niin, että laadukas lähikoulu voidaan turvata myös pieneneville ikäluokille”, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye