Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kunnille kehysriihestä resursseja Ukrainasta paenneiden auttamiseen ja peruspalveluihin

5.4.2022 19:26:42 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Kunnille kehysriihen tärkeimpiä asioita ovat Venäjän hyökkäyssodan keskeisimpien kustannusten korvaaminen kunnille, vuoden 2023 peruspalvelujen valtionosuuden tasossa havaitun korjauksen huomioiminen ja lakisääteisistä sitoumuksista kiinnipitäminen.

Sanna Marinin hallituksen uudet julkisen talouden linjaukset keskittyvät turvaamaan tässä epävarmassa turvallisuusympäristössä vakautta ja reagointiherkkyyttä. Olemme tyytyväisiä kehysriihen uusiin kuntapäätöksiin.

Ministerit korostivat kuntien roolia ja vastuuta Ukrainasta pakenevien vastaanottamisessa. Hallitus sitoutuukin korvaamaan paenneiden palveluista aiheutuvia menoista kunnille tilapäisen suojelun käyttöönotosta 4.3.2022 lähtien. Korvaukset kattavat majoitusta, sote-palveluja, työllisyyspalveluita, varhaiskasvatusta, koulutusta ja muita kuluja. On tärkeää, että Ukrainasta paenneiden edellytykset kotikuntaoikeuteen arvioidaan pikaisesti. 

– On hyvä, että korvausta laajennetaan myös varhaiskasvatukseen. Vastaanottokeskusten lisäksi korvausten tulee kattaa laajasti kaikki kuntien välttämätön ensivaiheen asumisen järjestäminen, toimitusjohtaja Minna Karhunen tähdentää. 

Hallitus linjasi mittavista investoinneista sotilaalliseen maanpuolustukseen, rajaturvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen. 

On kiinnitettävä huomiota siihen, että osa näistä investoinneista ohjataan kuntien varautumiseen, varatoimitusjohtaja Timo Reina korostaa. 

Peruspalvelujen valtionosuuden määrärahan tasoa korjataan 344 miljoonalla eurolla edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan nähden. Tämä on välttämätöntä sote-uudistuksen neutraalin toteutuksen kannalta. 

On hienoa, että ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan vahvistamiseen osoitetaan vuoden 2021 tasosta 50 miljoonaa euroa vuodesta 2023 alkaen. 

Hallitus jatkaa kunnianhimoisen ilmasto- ja luonnonsuojelupolitiikan linjaa. Fossiilisesta energiasta luopuminen on nyt myös keskeinen huoltovarmuuskysymys. Ilmastolakia täydennetään ensi syksynä muun muassa asettamalla kunnille velvoite ilmastosuunnitelmien laatimiseen. 

Olemme huolissamme liikenteen rahoituksen leikkaamisesta. Kuntien kannalta on tärkeää, etteivät liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle osoitetut leikkaukset kohdistuisi perusväylänpitoon. 

– Kehysriihen linjaukset kuitenkin jättävät julkisen talouden entistä heikompaan kuntoon. Hallitus vie kriisien keskellä hallitusohjelman kalliita uudistuksia liian päättäväisesti eteenpäin. Puuttuvan rahoituksen ohella mittavia tehtävien laajennuksia haastaa myös pula ammattitaitoisista työntekijöistä, pääekonomisti Minna Punakallio muistuttaa. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Toimitusjohtaja Minna Karhunen, 09 771 2000, minna.karhunen@kuntaliitto.fi
Varatoimitusjohtaja Timo Reina, 09 771 2700, timo.reina@kuntaliitto.fi
Pääekonomisti Minna Punakallio, 040 751 5175, minna.punakallio@kuntaliitto.fi

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande

Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye