Maahanmuuttovirasto

Kunnille korvataan Ukrainasta paenneiden majoituksen kustannuksia – korvauksia voi saada ensi vuoden maaliskuulle asti

Jaa

Venäjän hyökkäyksen jälkeen Suomessa on jätetty 31 590 tilapäisen suojelun hakemusta, suurin osa hakijoista on ukrainalaisia. Tilapäistä suojelua saavalla on oikeus vastaanottopalveluihin.

Ukrainasta paenneet voivat saada majoituspalveluita kunnasta ilman, että kuntaan perustetaan omaa vastaanottokeskusta. Maahanmuuttovirasto korvaa kunnille majoituksen kustannukset. Kuntamallia on päätetty jatkaa 4.3.2023 asti.

Kunta voi tehdä vastaanottokeskuksen kanssa sopimuksen siitä, että kunta tarjoaa tilapäistä suojelua saaville vastaanottolain mukaisia majoituspalveluita. Tähän mennessä sopimuksen laatimisesta on neuvoteltu yhteensä 90 kunnan kanssa. Suurin osa sopimuksista on kuntien sisäisessä käsittelyssä.

Kuntamalli on saanut positiivisen vastaanoton

Kuntamalli mahdollistaa sen, että Ukrainasta paenneet voivat asua niillä paikkakunnilla, joissa heillä on läheisiä, töitä tai muita siteitä.

Tällä hetkellä kuntamallin sopimusten piirissä on arviolta noin 1 700 asiakasta. Asiakkaiden rekisteröinti kuntamalliin on kesken, joten kuntamallin majoitusrekisterissä ei vielä näy kaikkia kunnissa majoittuvia asiakkaita.

– Kuntamallin seuraava askel on tarkastella mahdollisuutta siirtää tilapäistä suojelua saavia suoraan niihin kuntiin, jotka ovat ilmoittaneet, että heillä olisi kuntamallin mukaiseen käyttöön runsaammin tiloja ja valmius koordinoida asumista, kertoo erityisasiantuntija Tiina Järvinen.

Ensimmäinen tällainen siirto toteutettiin Joutsenon vastaanottokeskuksesta Ikaalisiin, jonne majoitettiin 24 ukrainalaista.

Kunta tarjoaa tilapäistä suojelua saaville majoituksen sekä arjen ohjauksen. Muut vastaanottopalvelut tarjoaa se vastaanottokeskus, jonka asiakkaiksi heidät on rekisteröity.

– Kuntamalli on vastaanotettu positiivisesti eri puolilla Suomea ja se on herättänyt paljon kiinnostusta. Maahanmuuttovirasto näkee yhteistyön kuntien kanssa tärkeänä ja kuntamallin hyvänä tapana vastaanottaa tilapäistä suojelua hakevia henkilöitä, kertoo Järvinen.

Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää vastaanottokeskus

Jokainen tilapäistä suojelua hakenut tai saava on kirjoilla jossakin vastaanottokeskuksessa, vaikka asuisikin yksityisessä tai kunnan tarjoamassa majoituksessa.

Ukrainasta paenneet saavat terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti vastaanottokeskuksesta ja Maahanmuuttoviraston kilpailuttamilta palveluntarjoajilta. Vastaanottokeskus järjestää heille myös välttämättömät sosiaalipalvelut ja esimerkiksi vastaanottorahan.

Kuntien terveyspalvelut on rajattu pääsääntöisesti kuntalaisille, joita turvapaikanhakijat eivät ole. Tämän vuoksi Maahanmuuttovirasto kilpailuttaa ja ostaa terveyskeskustasoiset palvelut, hoidon tason määrittää vastaanottolaki.

Kunnat ovat kuitenkin jo vuosia tuottaneet vastaanottokeskuksen asiakkaille joitakin terveyspalveluita, kuten neuvolapalveluita ja suun terveydenhoitoa. Näiden palveluiden kustannukset korvataan jatkossakin kunnille ilman erillistä sopimusta.

Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanottojärjestelmän toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta. Maahanmuuttoviraston omat vastaanottokeskukset sijaitsevat Helsingissä, Lappeenrannassa (Joutseno) ja Oulussa. Muita vastaanottokeskuksia ylläpitävät järjestöt, kunnat ja yritykset. Tällä hetkellä toiminnassa on 72 vastaanottokeskusta, niiden sivutoimipistettä ja yksityismajoittujien palvelupistettä sekä kahdeksan alaikäisyksikköä. Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomessa oli 20 vastaanottokeskusta ja 7 alaikäisyksikköä.

Fakta: Tilapäinen suojelu Ukrainasta paenneille

  • Tilapäistä suojelua haetaan Suomessa poliisilta tai rajaviranomaiselta. Tämän jälkeen Maahanmuuttovirasto myöntää tilapäisen suojelun oleskeluluvan.
  • Työnteon voi aloittaa heti, kun poliisi tai rajaviranomainen on rekisteröinyt tilapäisen suojelun hakemuksen.
  • Tilapäistä suojelua voidaan myöntää Ukrainan kansalaisille, jotka eivät voi palata takaisin Ukrainaan Venäjän hyökkäyksen takia.
  • Suojelua voidaan myöntää myös niille Venäjän hyökkäyksen takia paenneille EU:n ja Schengen-sopimuksen ulkopuolisten maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille, jotka ovat oleskelleet laillisesti Ukrainassa ja joiden paluu lähtömaahan turvallisesti ja pysyvästi ei ole mahdollista.
  • Suojelua voidaan myöntää myös ukrainalaisten ja Ukrainassa kansainvälistä suojelua tai vastaavaa kansallista suojelua saaneiden perheenjäsenille, jos perheside on muodostettu Ukrainassa ennen Venäjän hyökkäystä.
  • Ukrainasta paennut saa suomalaisen henkilötunnuksen, kun hänelle myönnetään tilapäistä suojelua.

Lisätietoja medialle

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Erityisasiantuntija Tiina Järvinen, p. 0295 434 013, sähköposti: etunimi.sukunimi@migri.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Maahanmuuttovirasto
Maahanmuuttovirasto
PL 10
00086 Maahanmuuttovirasto

Puh. 0295 430 431 (vaihde/switchboard))http://www.migri.fi

Maahanmuuttovirasto on maahanmuutto-, turvapaikka-, pakolaisuus- ja kansalaisuusasioissa päätöksenteko-organisaatio ja ylläpitää vastaanottojärjestelmää.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Maahanmuuttovirasto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme