Useiden edellisten vuosien tapaan valtaosa kunta-alan vuoden 2018 henkilöstömenojen säästöistä saatiin aikaan sopeuttamistoimilla, jotka perustuivat ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun ja joilla haettiin pysyviä säästöjä.

Kunnat ja kuntayhtymät tehostivat toimintaansa työjärjestelyillä ja uusilla toimintatavoilla ja hyödynsivät luonnollista poistumaa. Avoimeksi tulleiden tehtävien täyttämistä harkittiin edelleen tarkoin. Sijaisten ja määräaikaisten käyttöä pyritään yhä vähentämään huolehtimalla kuitenkin palvelutoiminnasta.

Säästöjä on syntynyt, kun henkilöstön sairauspoissaoloja on saatu vähenemään. Henkilöstöä on myös jäänyt vähemmän varhaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Molemmat muutokset pienentävät työnantajalle sairastamisesta ja varhe-maksuista aiheutuvia kustannuksia.

Seutuyhteistyö on kuntayönantajien mielestä hyvä keino säästää henkilöstömenoissa. Säästöjä on haettu myös ulkoistamalla tai yhtiöittämällä toimintoja. Toisaalta moni vastaaja ilmoitti vähentäneensä ostopalvelujen tai vuokratyövoiman käyttöä.

Uusi sopimusmääräys lisäsi lomarahojen vaihtoa vapaaksi

Edellä kuvatuilla keinoilla säästettiin viime vuonna 169 miljoonaa euroa. Se on 0,8 prosenttia henkilöstömenoista.

Taloutta tasapainotettiin lisäksi henkilöstön vapaaehtoisilla palkattomilla vapailla ja lomarahojen vaihdoilla vapaiksi noin 35 miljoonalla eurolla, mikä vastaa 0,2 prosenttia kunta-alan henkilöstömenoista.

Viimeisimmän sopimuskierroksen tuloksena syntynyt uusi sopimusmääräys lisäsi vapaaksi vaihdettujen lomarahojen määrää ja vähensi palkattomien vapaiden käyttöä. Määräaikaisen sopimusmääräys koskee vuosina 2018 ja 2019 maksettavia lomarahoja. Tämä näkyy säästöjen jakautumisessa.

Vuonna 2018 lomarahoja vaihtoi vapaaksi kahdeksan prosenttia henkilöstöstä, kun vuonna 2017 lomarahojen vaihtajia oli vain yksi prosentti. Kuntatyönantajat arvioivat, että vaihtaminen lisääntyy jonkin verran myös tänä vuonna.

Tuottavuusohjelmat yleistyvät, palvelut hoidetaan säästöistä huolimatta

Henkilöstömenojen sopeuttaminen on osa kuntien ja kuntayhtymien tavoitteellista, pitkäjänteistä ja tuottavuuteen pyrkivää taloudenpitoa. Lähes puolet kuntaorganisaatioista on laatinut tähän tarkoitukseen erillisen taloutta tasapainottavan tai tuottavuutta kohentavan ohjelman.

Tiedustelun mukaan kunnat ja kuntayhtymät eivät juuri hae henkilöstömenosäästöjä palvelujen tai toimintojen supistamisesta. Se on osaksi myös mahdotonta, koska monet palvelut perustuvat lainsäädäntöön.

Säästöjä syntyy harvoin henkilöstön osa-aikaistamisella tai henkilöetuuksia karsimalla. Poikkeuksellista on myös purkaa säästösyistä valtakunnallisten sopimusten tasoa parempia paikallisia sopimuksia.

Lomautukset ja irtisanomiset yhä hyvin vähissä

Kunta-alalla ei ollut taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvia lomautuksia tai irtisanomisia juuri lainkaan vuonna 2018. Tiedusteluun vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymistä vain kolmessa lomautettiin työntekijöitä, yhteensä 63. Kuntaorganisaatioista 18 sanoi yhteensä 152 työntekijää irti.

Tiedusteluun annettujen vastausten perusteella lomautuksia on tänä vuonna odotettavissa jonkin verran viime vuotta enemmän. Viisi kuntaorganisaatiota arvioi lomauttavansa tänä vuonna yhteensä 726 työntekijää. Irtisanomisten arvioidaan pysyvän viime vuoden tasossa.

Kunta-ala on työnantajana perinteisesti ollut turvallinen, sillä lomautukset ja irtisanomiset ovat kautta aikojen olleet vähäisiä. Niihin on päädytty vain, jos tarvittavia säästöjä ei ole saavutettu muilla keinoin.

Paikallisia säästösopimuksia ei juuri tehty, sopeuttaminen jatkuu

KT:n tiedustelun mukaan vain kahdeksassa kuntaorganisaatiossa sovittiin viime vuonna henkilöstömenojen säästöistä paikallisilla työ- ja virkaehtosopimuksilla. Vaikka työnantaja olisi käynnistänyt paikalliset neuvottelut säästöistä, lähes aina ainakin jokin henkilöstöjärjestöistä on kieltäytynyt tekemästä paikallista sopimusta.

Kunta-alan vastaukset ennakoivat, että kunnissa ja kuntayhtymissä sopeutetaan henkilöstömenoja tänä vuonna noin 253 miljoonalla eurolla. Keinot ovat pitkälti samoja kuin 2018. Arvioihin säästöistä eivät sisälly kilpailukykysopimuksen mukaiset toimenpiteet.

Tiedustelu kattaa Manner-Suomen kunnat ja kuntayhtymät

KT:n tiedustelu kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenoihin kohdistuvista sopeutustoimista toteutettiin joulukuussa 2018. Se lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin ja kuntayhtymiin, joista tiedusteluun vastasi 202. Vastanneiden palveluksessa on 68 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä.

Lokakuussa 2017 kunnissa ja kuntayhtymissä työskenteli Tilastokeskuksen mukaan 419 000 palkansaajaa. KT:n tiedustelussa kuntatyönantajat arvioivat, että vuonna 2020 kuntasektorilla työskentelee 410 000 palkansaajaa.

Vuonna 2018 kunta-alan yhteen lasketut henkilöstömenot olivat 20,3 miljardia euroa.

Lisätiedot:

työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, puh. 040 547 7710
tutkimuspäällikkö Mika Juutinen, puh. 050 502 0300