Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntakenttä helpottunut valtionosuuksien palautuksista – kuntatalouden kriisiä se ei ratkaise

Jaa
Hallitus linjasi budjettiriihessä, että kuntien valtionosuudet kasvavat ensi vuonna 1,1 miljardia euroa. Kuntakenttä on erittäin helpottunut siitä, että valtionosuuksia palautetaan kunnille. Lisäykset liittyvät siihen, että kilpailukykysopimuksen leikkaukset päättyvät sekä siihen, että valtio vastaa osasta peruspalveluiden kustannusten nousua.
On myönteistä, että hallitus reagoi verokorttiuudistuksen aiheuttamaan verotulojen kertymävajeeseen aikaistamalla valtionosuuksien maksua osittain jo tämän vuoden puolelle. Se vahvistaa vain osaltaan kuntien tulopohjaa, muttei korjaa verokertymiin liittyviä rytmihäiriöitä, jotka vaikeuttavat merkittävästi kuntien taloussuunnittelua ja veroprosenttien määräämistä. Myös aikaistamisen kohdentuminen eri kuntiin vaatii vielä erillisen arvioinnin.
 

Kuntatalouden kestävyysvaje syvä – uusien tehtävien kustannukset arvioitava realistisesti

 
Julkisen talouden kestävyystavoitteet ovat tällä hallituskaudella erittäin epävarmalla pohjalla. Ratkaisevaa on, miten työllisyyden kohentamisessa onnistutaan.
 
Kuntaliitto pitää hyvänä, että kuntien voimavarat valjastetaan nyt laajasti myös työllisyyden edistämiseen. Budjettiriihen linjaus alueellisten työllisyyskokeilujen käynnistämisestä on tärkeä. Kokeilut on toteutettava niin, että kunnille siirtyy riittävä toimivalta ja resurssit työllisyystehtävien hoitamiseen ja että kokeilujen kautta päästään pysyviin toimintamalleihin.
 
Kuntaliitto on tyytyväinen siihen, että hallitus kohdistaa kuntien lisääntyviin ja laajeneviin tehtäviin täysimääräisen valtionosuuden sekä kompensoi valtion päätöksistä johtuvat verotulo- ja maksumenetykset. Näitä koskevat kustannusarviot tulee laatia realistisesti ja yhdessä Kuntaliiton kanssa.
 
Kuntatalouden tila on tällä hetkellä erittäin vaikea. Kilpailukykysopimukseen liittyvät kustannushyödyt on syöty pois ja kustannukset kasvavat tällä hetkellä keskimääräistä nopeammin. Tilanteen vaikeuskerrointa lisää heikosti kehittynyt kuntien tulopohja, johon vaikuttavat niin täysimääräiset valtionosuusleikkaukset kuin kuluvan vuoden alussa käyttöönotettu verokorttiuudistus.
 
Kuntaliitto muistuttaa, että kuntatalouden ja julkisen talouden tasapainon saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin merkittäviä lisätoimia, joita nyt ei ole sisällytetty julkisen talouden suunnitelmaan.
 
Lisätietoja:
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 050 380 5907
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175
 

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Ammatillisen koulutuksen opiskelijat viihtyvät opinnoissaan jopa paremmin kuin lukiolaiset ja peruskoululaiset13.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Neljä viidestä ammatillisen koulutuksen opiskelijasta kertoo pitävänsä koulunkäynnistä, selviää vastikään julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselystä. Osuus on kyselyssä mukana olevista koulutusmuodoista selvästi korkein, ohi perusopetuksen ja lukion. Tulokset kääntävät päälaelleen sitkeän käsityksen siitä, että ammatilliseen hakeutuisivat vähemmän motivoituneet nuoret. Samaa suuntaa osoittaa myös Kuntaliiton tuore selvitys, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijat kokevat vaikutusmahdollisuutensa ja kouluarjen työrauhan paremmiksi kuin muut toisen asteen opiskelijat.

Stark statlig styrning, oklar ansvarsfördelning och ekonomiska utmaningar skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Välfärdsområdesreformen är den största omstruktureringen någonsin i Finlands offentliga förvaltnings historia och dess effekter märks på många sätt i kommunerna. Reformen har skapat en ny förvaltningsstruktur med tre nivåer där statens starka styrning, en oklar ansvarsfördelning, ekonomiska utmaningar och det praktiska samarbetet skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena.

Valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut ja taloushaasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Hyvinvointialueuudistus on Suomen julkisen hallinnon historian suurin muutos, ja sen vaikutukset näkyvät kunnissa monin tavoin. Uudistus on luonut uudenlaisen kolmikerroksisen hallintorakenteen, jossa valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut, taloushaasteet ja käytännön yhteistyön haasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä. "Kunnilla ja hyvinvointialueilla on oltava niille määritellyn itsehallinnollisen roolin mukaisesti riittävästi liikkumavaraa omassa toiminnassaan ja yhteistyössään, jota tehdään yhteisten asukkaiden hyväksi. Isot uudistukset vievät aikaa, mutta asukkaiden palvelutarpeet eivät odota", Kuntaliiton Liisa Jurmu alleviivaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye