Kuntaliitokset ovat haaste tasa-arvolle
8.3.2010 12:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntaliitto tiedottaa
8.3.2010
julkaistavissa klo 12.00
Kuntaliiton tuore tutkimus:
Kuntaliitokset ovat haaste tasa-arvolle
Naisten osuudet vuoden 2009 liitoskuntien valtuustoissa ovat jonkin verran pienempiä kuin ennen liitosta, paljastuu Kuntaliiton tuoreesta tutkimuksesta.
- Liitoskunnissa naisten osuus valtuustoissa pieneni yhteensä pari prosenttiyksikköä. Varsinkin liitoskuntien reuna-alueilla naisehdokkaiden menestys oli aikaisempaa heikompi. Isompaan kuntaan liittyneiden pienempien kuntien alueiden valtuutetuista kolmannes oli naisia. Edellisellä vaalikaudella naisvaltuutettujen osuus samoilla alueilla, silloin vielä itsenäisissä kunnissa, oli lähes 40 prosenttia, tutkija Sari Pikkala sanoo.
Paras-uudistuksen tasa-arvovaikutuksia selvittävässa erillishankkeessa (Terttu) käydään läpi naisten osuuksia luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdossa, kun kunnat yhdistyvät.
Vanhassa vara parempi – vaalien perusteella
Istuvilla valtuutetuilla on vaaleissa etulyöntiasema. Heidän mahdollisuutensa tulla valituiksi ovat moninkertaiset uusiin ehdokkaisiin verrattuna. Vuonna 2008 naisvaltuutetut jättäytyivät kunnallisvaalien ehdokkuudesta miehiä useammin. Liitoskunnissa valtuustotyöstä luopuvia oli enemmän kuin muissa kunnissa. Naisvaltuutettujen joukossa luopujien osuus oli liitoskunnissa kymmenkunta prosenttiyksikköä korkeampi kuin miesvaltuutetuilla.
- Naisvaltuutettuja on perinteisesti ollut enemmän suurissa kunnissa kuin pienissä. Kuntakoko sellaisenaan ei kuitenkaan ole ollut ratkaiseva tekijä. Kaupunkimaisuus ja mm. korkea koulutustaso ovat olleet asukaslukua tärkeämpiä naisedustuksen selittäjiä, Pikkala sanoo.
Naiset aliedustettuina viranhaltijajohdon kärkipaikoilla
Kuntaliitoskunnissa hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajan nuijaa heiluttaa useammin mies kuin ennen liitostilannetta. Kaikkien kuntien valtuustojen puheenjohtajista runsas neljännes on naisia. Hallitusten naispuheenjohtajien osuus on runsas viidennes.
Kunnan- ja kaupunginjohtajien joukossa naisten osuus on 14 prosenttia. Hallintojohtajien, talousjohtajien ja sivistysjohtajien sukupuolijakauma on tasainen, sosiaalitoimen johtajien joukossa on puolestaan naisenemmistö.
Kaikissa niissä 32 kunnassa, joissa kuntaliitos toteutui 1.1.2009, valittiin kunnanjohtajaksi mies. Ennen liitosta vastaavien alueiden 99:stä kunnanjohtajasta oli 11 naista. Kuntaliitoskunnissa naisten osuus on myös muissa päällikköviroissa pienempi kuin kunnissa, jotka jatkavat vanhan kuntajaon mukaan. Kuntakoko vaikuttaa niin, että naisia on kunnan- ja sektorijohtajina selvästi eniten pienissä kunnissa.
Uusissa kunnissa uusia mahdollisuuksia
Tutkimuksen tulokset kertovat muutosvaiheen tilanteesta. Ne muistuttavat, että on tärkeää, että molempien, miesten ja naisten näkemykset tulevat esiin päätöksenteossa ja kuntien johdossa. Kuntaliitostilanteissa kannattaa kiinnittää huomiota naisten asemaan ehdokasvalinnoissa ja vaalimainonnassa sekä puheenjohtajien ja viranhaltijoiden valinnoissa.
Tanskassa vuonna 2007 toteutetun kuntarakenneuudistuksen vaikutukset naisten edustukseen politiikan ja hallinnon johtopaikoilla olivat aluksi kielteisiä. Marraskuun 2009 kunnallisvaaleissa naisten alhainen edustus valtuustoissa nousi kuitenkin reippaasti 27 prosentista 32 prosenttiin naisjärjestöjen näkyvän kampanjan siivittämänä. Kampanja liittyi naisten kunnallisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlaan.
Naisen vaalieuro 81 senttiä
Suomessa 18 kuntaa kattava vaalirahoitusselvitys osoitti, että miesvaltuutetut ovat satsanneet vaalikampanjaan naisia enemmän: naisvaltuutetun vaalieuro on 81 senttiä. Sekä miehillä että naisilla panostus on yleensä sitä suurempi, mitä suuremmasta kunnasta on kysymys.
Lisätietoja:
VTT, tutkija Sari Pikkala, 02 2154 318,
erityisasiantuntija Sinikka Mikola, 09 771 2210
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, 050 337 5634
Naiset ja miehet kuntapäättäjinä Manner-Suomen kuntien valtuustoissa ja hallituksissa 2009:
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;374;36984;152016;152018;152076;153799
Pressmeddelande på kommande på svenska
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Utredning: Arbetskraftsinvandringen koncentreras till ett fåtal regioner – insatser behövs för att fler ska stanna i Finland30.4.2026 11:04:07 EEST | Pressmeddelande
Arbetskraftsinvandringen i Finland koncentreras till några få kommuner och landskap, visar en utredning som Kommunförbundet har låtit göra. Det är första gången arbetskraftsinvandringen granskas på kommun- och landskapsnivå.
Selvitys: Työperusteinen maahanmuutto keskittyy vain harvoille alueille – osaajien jäämistä tuettava30.4.2026 10:52:40 EEST | Tiedote
Työperusteinen maahanmuutto keskittyy Suomessa harvoihin kuntiin ja maakuntiin, selviää Kuntaliiton teettämästä selvityksestä, joka tarkastelee ensimmäistä kertaa työperusteista maahanmuuttoa kunta- ja aluetasolla.
Kommunförbundet: Kunskapsgarantin inom den grundläggande utbildningen måste uppfyllas29.4.2026 12:30:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet kräver målmedvetna åtgärder för att stoppa försämringen av inlärningsresultaten i den grundläggande utbildningen. Kunskapsgarantin får inte stanna vid en reform av bedömningen. Undervisningens innehåll behöver förtydligas och det krävs en tillräcklig finansiering och ett brett samhällsengagemang.
Kuntaliitto: Perusopetuksen osaamistakuussa on onnistuttava29.4.2026 12:30:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen osaamistakuu ei saa jäädä pelkäksi arvioinnin uudistamiseksi, korostaa Kuntaliitto. Osaamisen vahvistaminen edellyttää myös opetussuunnitelman uudistamista, oppiaineiden sisältöjen selkeyttämistä sekä sitä, että oppilaan osaamisen kehittymisestä muodostuu nykyistä realistisempi kuva. ”Osaamistakuussa on onnistuttava. Se ei saa jäädä pelkäksi arvioinnin täsmentämiseksi lakitasolla”, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström. "Jos oppimistulosten kehitystä pohditaan laajalti, tarvitaan toimia, jolla hyvän osaamisen oppilaat pääsevät etenemään kohti erinomaista osaamista. Meidän pitäisi kokonaisvaltaisesti vaikuttaa oppimistuloksiin ja näin myös arvosanainflaatioon”, jatkaa Sjöström.
Kuntavaalitrendit: Kuntapolitiikka on yhä harvenevan ja ikääntyvän väestön käsissä27.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Kuntavaalit nojaavat yhä harvempaan ja iäkkäämpään joukkoon ehdokkaita ja äänestäjiä, ilmenee kuntatutkijoiden tuoreesta Kuntavaalitrendit 2025 -raportista. Kuntaliiton, Kunnallisalan kehittämissäätiön, Åbo Akademin ja Tampereen yliopiston tutkijoiden mukaan äänestysaktiivisuus on pitkään jatkuneessa laskussa ja jäi kevään 2025 vaaleissa 54,3 prosenttiin, samalla kun ehdokasmäärä on pudonnut alle puoleen 1980-luvun huippuvuosista. Kehitys eriyttää kuntademokratiaa alueellisesti ja sosiaalisesti sekä korostaa vanhempien ikäryhmien roolia paikallisessa päätöksenteossa. Aihetta käsitellään maanantaina 27.4. klo 10 webinaarissa, jossa esitellään raportin keskeiset tulokset ja pohditaan niiden merkitystä kuntademokratian tulevaisuudelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme