Kuntaliitokset ovat haaste tasa-arvolle
8.3.2010 12:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntaliitto tiedottaa
8.3.2010
julkaistavissa klo 12.00
Kuntaliiton tuore tutkimus:
Kuntaliitokset ovat haaste tasa-arvolle
Naisten osuudet vuoden 2009 liitoskuntien valtuustoissa ovat jonkin verran pienempiä kuin ennen liitosta, paljastuu Kuntaliiton tuoreesta tutkimuksesta.
- Liitoskunnissa naisten osuus valtuustoissa pieneni yhteensä pari prosenttiyksikköä. Varsinkin liitoskuntien reuna-alueilla naisehdokkaiden menestys oli aikaisempaa heikompi. Isompaan kuntaan liittyneiden pienempien kuntien alueiden valtuutetuista kolmannes oli naisia. Edellisellä vaalikaudella naisvaltuutettujen osuus samoilla alueilla, silloin vielä itsenäisissä kunnissa, oli lähes 40 prosenttia, tutkija Sari Pikkala sanoo.
Paras-uudistuksen tasa-arvovaikutuksia selvittävässa erillishankkeessa (Terttu) käydään läpi naisten osuuksia luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdossa, kun kunnat yhdistyvät.
Vanhassa vara parempi – vaalien perusteella
Istuvilla valtuutetuilla on vaaleissa etulyöntiasema. Heidän mahdollisuutensa tulla valituiksi ovat moninkertaiset uusiin ehdokkaisiin verrattuna. Vuonna 2008 naisvaltuutetut jättäytyivät kunnallisvaalien ehdokkuudesta miehiä useammin. Liitoskunnissa valtuustotyöstä luopuvia oli enemmän kuin muissa kunnissa. Naisvaltuutettujen joukossa luopujien osuus oli liitoskunnissa kymmenkunta prosenttiyksikköä korkeampi kuin miesvaltuutetuilla.
- Naisvaltuutettuja on perinteisesti ollut enemmän suurissa kunnissa kuin pienissä. Kuntakoko sellaisenaan ei kuitenkaan ole ollut ratkaiseva tekijä. Kaupunkimaisuus ja mm. korkea koulutustaso ovat olleet asukaslukua tärkeämpiä naisedustuksen selittäjiä, Pikkala sanoo.
Naiset aliedustettuina viranhaltijajohdon kärkipaikoilla
Kuntaliitoskunnissa hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajan nuijaa heiluttaa useammin mies kuin ennen liitostilannetta. Kaikkien kuntien valtuustojen puheenjohtajista runsas neljännes on naisia. Hallitusten naispuheenjohtajien osuus on runsas viidennes.
Kunnan- ja kaupunginjohtajien joukossa naisten osuus on 14 prosenttia. Hallintojohtajien, talousjohtajien ja sivistysjohtajien sukupuolijakauma on tasainen, sosiaalitoimen johtajien joukossa on puolestaan naisenemmistö.
Kaikissa niissä 32 kunnassa, joissa kuntaliitos toteutui 1.1.2009, valittiin kunnanjohtajaksi mies. Ennen liitosta vastaavien alueiden 99:stä kunnanjohtajasta oli 11 naista. Kuntaliitoskunnissa naisten osuus on myös muissa päällikköviroissa pienempi kuin kunnissa, jotka jatkavat vanhan kuntajaon mukaan. Kuntakoko vaikuttaa niin, että naisia on kunnan- ja sektorijohtajina selvästi eniten pienissä kunnissa.
Uusissa kunnissa uusia mahdollisuuksia
Tutkimuksen tulokset kertovat muutosvaiheen tilanteesta. Ne muistuttavat, että on tärkeää, että molempien, miesten ja naisten näkemykset tulevat esiin päätöksenteossa ja kuntien johdossa. Kuntaliitostilanteissa kannattaa kiinnittää huomiota naisten asemaan ehdokasvalinnoissa ja vaalimainonnassa sekä puheenjohtajien ja viranhaltijoiden valinnoissa.
Tanskassa vuonna 2007 toteutetun kuntarakenneuudistuksen vaikutukset naisten edustukseen politiikan ja hallinnon johtopaikoilla olivat aluksi kielteisiä. Marraskuun 2009 kunnallisvaaleissa naisten alhainen edustus valtuustoissa nousi kuitenkin reippaasti 27 prosentista 32 prosenttiin naisjärjestöjen näkyvän kampanjan siivittämänä. Kampanja liittyi naisten kunnallisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlaan.
Naisen vaalieuro 81 senttiä
Suomessa 18 kuntaa kattava vaalirahoitusselvitys osoitti, että miesvaltuutetut ovat satsanneet vaalikampanjaan naisia enemmän: naisvaltuutetun vaalieuro on 81 senttiä. Sekä miehillä että naisilla panostus on yleensä sitä suurempi, mitä suuremmasta kunnasta on kysymys.
Lisätietoja:
VTT, tutkija Sari Pikkala, 02 2154 318,
erityisasiantuntija Sinikka Mikola, 09 771 2210
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, 050 337 5634
Naiset ja miehet kuntapäättäjinä Manner-Suomen kuntien valtuustoissa ja hallituksissa 2009:
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;374;36984;152016;152018;152076;153799
Pressmeddelande på kommande på svenska
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Krympande elevantal en utmaning för ordnandet av grundläggande utbildning – Kommunförbundet förespråkar samarbete och undervisning via fjärruppkoppling12.3.2026 10:19:00 EET | Pressmeddelande
Antalet grundskoleelever kommer fram till 2030-talet att minska med uppskattningsvis 96 000 elever. Samtidigt ökar andelen elever med ett främmande språk som modersmål. Förändringarna i elevantalet inverkar i hög grad på ordnandet av den grundläggande utbildningen i kommuner på olika håll i landet. För att säkerställa tillgängligheten behövs många olika åtgärder – det finns ingen enskild, enkel lösning. Kommunförbundet lyfter särskilt tre teman som framtida lösningar: ett ökat samarbete mellan utbildningsanordnare, gemensam undervisningspersonal och kompetensutveckling samt undervisning via fjärruppkoppling. – Förändringarna i elevantalet tvingar oss att se över hur den grundläggande utbildningen kan ordnas på ett nytt sätt. Samtidigt måste vi se till att undervisningen är av hög kvalitet och tillgänglig i alla delar av landet, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet.
Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä – Kuntaliiton kolme ratkaisua tulevaisuuden perusopetukseen12.3.2026 10:19:00 EET | Tiedote
Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien eli kuntien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö sekä osaamisen vahvistaminen ja etäyhteyksiä hyödyntävä opetus. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Virhe tiedotteen julkaisuajassa, pyydetään huomioimaan embargo 12.3. klo 11.30: Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä11.3.2026 22:29:52 EET | Tiedote
Tiedotteen embargo on torstaina 12.3. klo 11.30, pyydämme ystävällisesti huomioimaan tämän mahdollisuuksien mukaan. Kiitos! Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö ja osaamisen vahvistaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Embargo 12.3. klo 11.30: Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä – Kuntaliitto korostaa kuntien välistä yhteistyötä ja etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta11.3.2026 11:30:00 EET | Tiedote
Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö ja osaamisen vahvistaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Kommunförbundet: Varje ung person allt viktigare när Finlands befolkningsstruktur förändras11.3.2026 11:22:59 EET | Pressmeddelande
Finland genomgår stora demografiska förändringar och därför är de ungas välmående inte bara ungdomspolitik, utan en framtidsfråga för hela samhället. Enligt den färska ungdomsbarometern orsakar utsikterna för att få ett arbete stress hos rentav 70 procent av de unga. Enligt Kommunförbundet är resultaten av barometern en påminnelse om att de ungas framtidstro byggs framför allt i vardagen: i skolorna, i ungdomsarbetet och i lokala sammanhang. – Kommunen står vid de ungas sida i vardagen, under både bra och dåliga dagar. Det uppstår möten med de unga varje dag i skolorna, inom ungdomsarbetet, i samband med hobbyer och på fritiden. Även sysselsättningstjänsterna sköts av kommunerna. Kommunens uppgift är att vara en pålitlig partner som hjälper den unga att växa, hitta sin plats och slå ut i blom, säger Maria Salenius, direktör för välfärdsfrågor vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme