Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen Kuntamarkkinoiden avauspuheenvuorossa: Emme voi enää tulevaisuudessa lähteä siitä, että kaikilla kunnilla on samat lakisääteiset tehtävät
11.9.2019 10:03:47 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen haastoi Kuntamarkkinoiden avauspuheenvuorossa pohtimaan, miten hyvää elämää voidaan jatkossakin elää kaikkialla Suomessa.
Karhusen mukaan niin isot kuin pienetkin kunnat kohtaavat haasteita, ne vain ovat erilaisia. Yhtäällä kaupungit ja kunnat yrittävät hallita kasvua ja investointipaineita, toisaalla mietitään, miten hyvä elämä järjestyy asukkaiden vähentyessä ja vanhentuessa.
- Kaupungistuminen ja kuntien erilaistuminen tulee jatkumaan ja meidän tulee yhdessä miettiä, millaista on hyvä elämä tulevaisuuden Suomessa ja miten me sen kuntalaisille mahdollistamme, Karhunen totesi.
- Hyvää elämää voi elää kaikkialla Suomessa. Meidän täytyy löytää sellaiset ratkaisut, että tämä on jatkossakin mahdollista.
Karhusen mukaan lähtökohtana tulee olla joustavuuden ja mahdollisuuksien lisääminen.
- Mikä on erilaistuvassa Suomessa kuntalaisille tärkeää, samanlainen hallinto vai yhdenvertaiset palvelut? Kaikki me tiedämme vastauksen, toteuttaminen on vain vaikeaa.
- Emme voi enää tulevaisuudessa lähteä siitä, että kaikilla kunnilla on samat lakisääteiset tehtävät. Toki jokaisen kunnan pitää edelleen huolehtia siitä, että esimerkiksi oman kunnan lapset saavat perusopetusta, mutta mielestäni pienen kunnan pitäisi voida itse päättää, miten se palvelun järjestää.
- Perinteisesti valtion näkökulma ja valtion asettamat velvoitteet ovat muokanneet kuntakenttää ja kuntien tehtäviä. Minusta asetelman pitäisi olla toisinpäin: kunnissa kehitettävätratkaisut ja muodostuvat käytännöt muokkaisivat lainsäädäntöä. Uskon, että esimerkiksi nyt käynnissä oleva Uudenmaan erillisselvitys tuottaa, oli lopputulos mikä hyvänsä, malleja ja ideoita koko Suomelle
- Kunnilla on myös vastuunsa. Jos haluaa saavuttaa jotain suurta, ei pidä pelata liian pientä. Viime vuosien aikana, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta odotellessa, yhteistyötä on opittu tekemään entistä paremmin oman seutukunnan ja maakunnan sisällä. Se on oikea tie. Uskotaan itseemme ja päätetään itse tulevaisuudestamme.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 050 380 5907
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariam Rguibi
Tiedottaja
Suomen Kuntaliitto ry
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
+358 9 771 2296, +358 44 2645 683
Mariam.Rguibi@kuntaliitto.fi
www.kuntaliitto.fi
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Utredning: De förtroendevaldas arvoden har stigit måttligt – stora skillnader mellan kommunerna9.9.2026 08:25:00 EEST | Pressmeddelande
Sammanträdesarvodena för fullmäktigeledamöter i kommunerna varierar mellan 30 och 455 euro. Det framgår av Kommunförbundets utredning som kartlagt kommunala förtroendevaldas sammanträdes- och årsarvoden i början av fullmäktigeperioden 2025–2029.
Selvitys: Kuntien luottamushenkilöpalkkiot nousseet maltillisesti – kuntien väliset erot ovat suuria9.9.2026 08:25:00 EEST | Tiedote
Valtuutettujen kokouspalkkiot vaihtelevat 30 ja 455 euron välillä Manner-Suomen kunnissa. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton selvityksestä, jossa on kartoitettu kuntien luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioita valtuustokauden 2025–2029 alussa.
Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande
Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin
Kuntaliitto PISA-tuloksista: Paljon on tehty, mutta keskitytäänkö oikeisiin asioihin?8.9.2026 10:39:54 EEST | Tiedote
Suomalaisten nuorten osaaminen heikkeni tuoreissa PISA-tuloksissa. Kuntaliittoa huolestuttaa, että liian moni nuori jää peruskoulun päättyessä heikkojen taitojen varaan. Myös oppilaiden väliset osaamiserot ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä. Samanikäisten ja samalla vuosiluokalla olevien oppilaiden taidoissa, opiskelumotivaatiossa ja hyvinvoinnissa on huomattavia eroja. ”Erityisen suurta huolta aiheuttaa kokonaistilanne, osaamisen yleinen heikkeneminen. Jos oppilas hyvinä Pisa-vuosina sai kasin, nykyisin hän saa samalla osaamisellaan arvosanaksi kympin. Lisäksi heikkojen osaajien määrä on hälyttävällä tavalla lisääntynyt, eikä ns. huippuosaajia ole yhtä paljon kuin ennen”, painottaa erityisasiantuntija Mari Sjöström. ”Suomen tärkein PISA-luku ei ole sijoitus. Se on niiden nuorten määrä, joiden taidot eivät peruskoulun päättyessä riitä jatko-opintoihin ja työelämään. Pienenevien ikäluokkien Suomessa jokaisen lapsen osaaminen tarvitaan. Meillä ei ole varaa siihen, että osa nuorista jää
Utredning: Personal inom ungdomsarbetet lämnas utanför det riksomfattande arbetet för att förebygga ungdomsbrottslighet2.9.2026 14:23:22 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet genomförde i början av 2026 en enkät (på finska) till kommunernas ungdomsväsende om läget för, kvaliteten på och utvecklingsbehoven inom ankarverksamheten, som förebygger ungdomsbrottslighet. Sammanlagt 117 ungdomsarbetare från 97 kommuner och samtliga välfärdsområden besvarade enkäten. – Tre utmaningar framträder i svaren: ungdomsarbetets roll är för liten i många kommuner, verksamheten inleds ofta först när problemen redan har eskalerat och det finns oklarheter i verksamhetsmodellens strukturer och praxis som försvårar samarbetet och hänvisningen av unga till tjänsten, säger Elsa Mantere, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme