Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen Kuntamarkkinoiden avauspuheenvuorossa: Emme voi enää tulevaisuudessa lähteä siitä, että kaikilla kunnilla on samat lakisääteiset tehtävät
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen haastoi Kuntamarkkinoiden avauspuheenvuorossa pohtimaan, miten hyvää elämää voidaan jatkossakin elää kaikkialla Suomessa.
Karhusen mukaan niin isot kuin pienetkin kunnat kohtaavat haasteita, ne vain ovat erilaisia. Yhtäällä kaupungit ja kunnat yrittävät hallita kasvua ja investointipaineita, toisaalla mietitään, miten hyvä elämä järjestyy asukkaiden vähentyessä ja vanhentuessa.
- Kaupungistuminen ja kuntien erilaistuminen tulee jatkumaan ja meidän tulee yhdessä miettiä, millaista on hyvä elämä tulevaisuuden Suomessa ja miten me sen kuntalaisille mahdollistamme, Karhunen totesi.
- Hyvää elämää voi elää kaikkialla Suomessa. Meidän täytyy löytää sellaiset ratkaisut, että tämä on jatkossakin mahdollista.
Karhusen mukaan lähtökohtana tulee olla joustavuuden ja mahdollisuuksien lisääminen.
- Mikä on erilaistuvassa Suomessa kuntalaisille tärkeää, samanlainen hallinto vai yhdenvertaiset palvelut? Kaikki me tiedämme vastauksen, toteuttaminen on vain vaikeaa.
- Emme voi enää tulevaisuudessa lähteä siitä, että kaikilla kunnilla on samat lakisääteiset tehtävät. Toki jokaisen kunnan pitää edelleen huolehtia siitä, että esimerkiksi oman kunnan lapset saavat perusopetusta, mutta mielestäni pienen kunnan pitäisi voida itse päättää, miten se palvelun järjestää.
- Perinteisesti valtion näkökulma ja valtion asettamat velvoitteet ovat muokanneet kuntakenttää ja kuntien tehtäviä. Minusta asetelman pitäisi olla toisinpäin: kunnissa kehitettävätratkaisut ja muodostuvat käytännöt muokkaisivat lainsäädäntöä. Uskon, että esimerkiksi nyt käynnissä oleva Uudenmaan erillisselvitys tuottaa, oli lopputulos mikä hyvänsä, malleja ja ideoita koko Suomelle
- Kunnilla on myös vastuunsa. Jos haluaa saavuttaa jotain suurta, ei pidä pelata liian pientä. Viime vuosien aikana, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta odotellessa, yhteistyötä on opittu tekemään entistä paremmin oman seutukunnan ja maakunnan sisällä. Se on oikea tie. Uskotaan itseemme ja päätetään itse tulevaisuudestamme.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 050 380 5907
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariam Rguibi
Tiedottaja
Suomen Kuntaliitto ry
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
+358 9 771 2296, +358 44 2645 683
Mariam.Rguibi@kuntaliitto.fi
www.kuntaliitto.fi
Tietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme