Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen Kuntamarkkinoiden avauspuheenvuorossa: Emme voi enää tulevaisuudessa lähteä siitä, että kaikilla kunnilla on samat lakisääteiset tehtävät
11.9.2019 10:03:47 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen haastoi Kuntamarkkinoiden avauspuheenvuorossa pohtimaan, miten hyvää elämää voidaan jatkossakin elää kaikkialla Suomessa.
Karhusen mukaan niin isot kuin pienetkin kunnat kohtaavat haasteita, ne vain ovat erilaisia. Yhtäällä kaupungit ja kunnat yrittävät hallita kasvua ja investointipaineita, toisaalla mietitään, miten hyvä elämä järjestyy asukkaiden vähentyessä ja vanhentuessa.
- Kaupungistuminen ja kuntien erilaistuminen tulee jatkumaan ja meidän tulee yhdessä miettiä, millaista on hyvä elämä tulevaisuuden Suomessa ja miten me sen kuntalaisille mahdollistamme, Karhunen totesi.
- Hyvää elämää voi elää kaikkialla Suomessa. Meidän täytyy löytää sellaiset ratkaisut, että tämä on jatkossakin mahdollista.
Karhusen mukaan lähtökohtana tulee olla joustavuuden ja mahdollisuuksien lisääminen.
- Mikä on erilaistuvassa Suomessa kuntalaisille tärkeää, samanlainen hallinto vai yhdenvertaiset palvelut? Kaikki me tiedämme vastauksen, toteuttaminen on vain vaikeaa.
- Emme voi enää tulevaisuudessa lähteä siitä, että kaikilla kunnilla on samat lakisääteiset tehtävät. Toki jokaisen kunnan pitää edelleen huolehtia siitä, että esimerkiksi oman kunnan lapset saavat perusopetusta, mutta mielestäni pienen kunnan pitäisi voida itse päättää, miten se palvelun järjestää.
- Perinteisesti valtion näkökulma ja valtion asettamat velvoitteet ovat muokanneet kuntakenttää ja kuntien tehtäviä. Minusta asetelman pitäisi olla toisinpäin: kunnissa kehitettävätratkaisut ja muodostuvat käytännöt muokkaisivat lainsäädäntöä. Uskon, että esimerkiksi nyt käynnissä oleva Uudenmaan erillisselvitys tuottaa, oli lopputulos mikä hyvänsä, malleja ja ideoita koko Suomelle
- Kunnilla on myös vastuunsa. Jos haluaa saavuttaa jotain suurta, ei pidä pelata liian pientä. Viime vuosien aikana, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta odotellessa, yhteistyötä on opittu tekemään entistä paremmin oman seutukunnan ja maakunnan sisällä. Se on oikea tie. Uskotaan itseemme ja päätetään itse tulevaisuudestamme.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 050 380 5907
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariam Rguibi
Tiedottaja
Suomen Kuntaliitto ry
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
+358 9 771 2296, +358 44 2645 683
Mariam.Rguibi@kuntaliitto.fi
www.kuntaliitto.fi
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.
Koulukuljetukset maksavat kunnille lähes 249 miljoonaa euroa – pienissä kunnissa lähes puolet oppilaista kuljetuksessa19.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Kunnat käyttivät vuonna 2024 lähes 249 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksiin. Kuljetuksissa on noin 105 000 oppilasta. Kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 10 000 oppilaalla. Kuntaliiton koulukuljetuskyselyyn vastasi 221 kuntaa, joten tulokset antavat kattavan kuvan koulukuljetusten tilanteesta Suomessa. ”Koulukuljetukset ovat monessa kunnassa välttämätön osa koulupäivän mahdollistamista. Niillä varmistetaan, että oppilaat pääsevät kouluun turvallisesti asuinpaikasta riippumatta”, sanoo erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta.
De sex största städerna utvecklar arbete mot rasism – enkätresultat visar praxis och utvecklingsbehov15.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande
I Finlands sex största städer, Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Åbo och Uleåborg, pågår mångsidigt arbete mot rasism. Det ingår i allt från strategier till tjänster i vardagen. Resultaten från en enkät visar olika praxis som städerna tillämpar för att främja likabehandling. Resultaten visar också att arbetet för att förebygga rasism och diskriminering är en långsiktig process och att det fortfarande finns mycket som behöver utvecklas. – Det var viktigt att göra en sammanställning av god praxis, eftersom motsvarande material om de sex största städerna inte har samlats in tidigare. Samtidigt kan vi lära av varandra och utveckla arbetet tillsammans, säger Fanni Tainio, nätverkssakkunnig vid Finlands Kommunförbund.
Kuutoskaupungeissa kehitetään rasisminvastaista työtä – selvitys kokosi yhteen kaupunkien hyviä käytäntöjä15.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin. Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon. – Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.
Krympande elevantal en utmaning för ordnandet av grundläggande utbildning – Kommunförbundet förespråkar samarbete och undervisning via fjärruppkoppling12.3.2026 10:19:00 EET | Pressmeddelande
Antalet grundskoleelever kommer fram till 2030-talet att minska med uppskattningsvis 96 000 elever. Samtidigt ökar andelen elever med ett främmande språk som modersmål. Förändringarna i elevantalet inverkar i hög grad på ordnandet av den grundläggande utbildningen i kommuner på olika håll i landet. För att säkerställa tillgängligheten behövs många olika åtgärder – det finns ingen enskild, enkel lösning. Kommunförbundet lyfter särskilt tre teman som framtida lösningar: ett ökat samarbete mellan utbildningsanordnare, gemensam undervisningspersonal och kompetensutveckling samt undervisning via fjärruppkoppling. – Förändringarna i elevantalet tvingar oss att se över hur den grundläggande utbildningen kan ordnas på ett nytt sätt. Samtidigt måste vi se till att undervisningen är av hög kvalitet och tillgänglig i alla delar av landet, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme