Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto huolissaan ennallistamisasetuksen kaupunkivaikutuksista

Jaa
Luontokadon vähentäminen ja kaupunkivihreän lisääminen on erinomainen ja kannatettava tavoite. Luonnon ennallistamista koskevasta EU:n asetusehdotuksessa on kuitenkin kasvavien kaupunkien näkökulmasta haasteita, jotka pitää ratkaista kestävällä tavalla.

Jos asetus ja sen 6. artikla toteutuisivat ehdotetussa muodossa, Suomen kaupunkien kasvu hidastuisi ja ilmastotavoitteisiin pääseminen vaikeutuisi. Parhaillaan niin Euroopan parlamentissa kuin EU-neuvostossa neuvotellaan artiklaan liittyvistä viheralueisiin kohdennettavista tavoitteista. 

Kuntaliitto on keskustellut EU-instituutioiden kanssa viime kuukausina ja tuonut esille Suomen kaupunkien ja kuntien viheralueiden suuren määrän. 

–  Olemme esittäneet yhdessä kumppaneidemme kanssa konkreettisia ratkaisuja artikla 6:en muotoiluun tavalla, joka ei vesitä sen erittäin kannatettavaa tavoitettahuolehtia kaupunkien vehreydestä. Viestimme ovat menneet lähes poikkeuksetta perille. On hyvin todennäköistä, että komission ehdottama muotoilu muuttuu parempaan suuntaan EU-käsittelyn edetessä, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. 

Asetusehdotus edellyttää, että kaupunkien viheralueita ja puiden latvuspeittävyyttä ei vähennetä nettomääräisesti vuoden 2021 tasosta. Lisäksi kaupunkivihreää tulisi lisätä asteittain vuoteen 2050 mennessä.  

– On kasvavien kaupunkien etu, että varsinkin niiden keskustat ovat vetovoimaisia ja houkuttelevia. Vehreys on tässä tärkeä osa. Ohjauskeinoja ja velvoitteita viherpeittoisuuden suhteen tulisi kuitenkin harkita tarkkaan. Asetuksessa ei huomioida kaupunkiolosuhteiden erilaisuutta; Suomen kaupungit ovat viherpeitteisyydeltään jo EU:n kärkipäässä, sanoo Brysselin toimiston johtaja Ilari Havukainen. 

Artiklan velvoitteet koskisivat yli 60 Suomen kuntaa. Suomessa on useita pinta-alaltaan melko suppeita, nopeasti kasvavia ja tiheästi rakennettuja kaupunkeja. Niissä viherpinta-alan lisääminen voisi johtaa siihen, että kaupungin kasvu olisi mahdollista vain olemassa olevaa rakennettua ympäristöä purkamalla ja rakentamalla alueet uudelleen tehokkaammalla tavalla. Tällainen tilanne on esimerkiksi Helsingissä. 

–  Jos asetuksen velvoitteet koskisivat vain tiettyjä kaupunkeja, paine rakentamiselle näiden naapurikuntiin kasvaisi. Tämä hajauttaisi merkittävästi yhdyskuntarakennetta,hankaloittaisi ilmastotavoitteisiin pääsemistä ja aiheuttaisi kenties luontokatoa toisaalla, huomauttaa yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen. 

– Viheralueiden vähentämiskielto vaikeuttaisi taajama-alueilla merkittävästi täydennysrakentamista ja vähähiilisen kaupunkirakenteen kehittämistä. Kunnat tekevät jo todella kunnianhimoista luontotyötä. Ennallistamisasetuksessa on paljon hyvää, ja kunnat ovat edelläkävijöitä myös vihreässä siirtymässä. Mutta tämä artikla ei ole tarkoituksenmukaisin tapa torjua luontokatoa suomalaisissa kasvavissa kunnissa, Riipinen jatkaa. 

Tavoite kannatettava keinot vaativat viilausta 

EU-politiikalla tavoitellaan määrätietoisesti ja johdonmukaisesti luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistä. EU:n ennallistamisasetus on ensimmäinen kerta, kun unioni asettaa oikeudellisesti sitovia luonnon tilan parantamistavoitteita ja -velvoitteita. 

– Tämä on kannatettava tavoite. On kuitenkin tärkeää, että ohjauskeinoiksi valitaan toimia, jotka parhaalla mahdollisella tavalla huomioivat jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien erilaiset olosuhteet ja ympäristön, Minna Karhunen tiivistää. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Toimitusjohtaja Minna Karhunen, 09 771 2000, minna.karhunen@kuntaliitto.fi
Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen, 040 824 4401 miira.riipinen@kuntaliitto.fi
Brysselin toimiston johtaja Ilari Havukainen, 050 464 3408, ilari.havukainen@kuntaliitto.fi

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye