Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto ja kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat: Työllisyyden kuntakokeiluiden on oltava pilotteja pysyvän mallin käyttöönotolle  

Jaa
Työllisyyden palvelurakenteiden uudistamista on jatkettava määrätietoisesti. Maaliskuun alussa käynnistyvät kuntakokeilut ovat ensimmäinen toimenpide, jolla kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Kokeilujen aloitusta on kuitenkin siirretty useasti ja niiden toimeenpanoon varattu aika on jäämässä varsin lyhyeksi. Siksi niiden tulisi toimia ennen kaikkea pilotteina pysyvän mallin käyttöönotolle. Kuntaliitto sekä Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit odottavat hallituksen linjaavan työllisyyden hoidon järjestämisvastuun pysyvästä siirrosta kunnille kokeilujen käynnistymiseen mennessä.

- Kuntien roolin vahvistaminen työllisyyspalveluiden järjestäjänä on sekä hallituksen että kaupunkien yhteinen ja selkeä tavoite. Työllisyyden kuntakokeilun siirtyminen vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista ja siksi on oleellista, että hallitukselta saadaan pikaisesti poliittinen tuki pysyvälle ratkaisulle. Koronaepidemia on korostanut entisestään kuntien roolia työllisyyden hoidossa ja tulevaisuudessakin paras malli on koota palvelut yhden kokonaisvastuullisen toimijan eli kaupunkien vastuulle. Näin voidaan luoda toimivampia ratkaisuja sekä työntekijöiden että työnantajien tarpeisiin, toteaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Työllisyyden palvelurakenteiden uudistaminen on pääministeri Marinin hallituksen merkittävimpiä uudistuksia. Työvoiman ja osaamisen kokonaisuus on kriittinen erityisesti siksi, että työttömyyden voimakas lisääntyminen vaikuttaa oleellisesti kaupunkien ja kuntien kestävän kasvun edellytyksiin tulevina vuosina. Kokeilujen lykkääntyminen puolestaan hidastaa koronakriisistä toipumista.

- Pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kasvavan voimakkaasti, sillä työttömyysjaksojen kestot ovat pidentyneet pandemian aikana. Koronakeväänä työttömäksi jääneet siirtyvät osin pitkäaikaistyöttömyyteen jo ensi keväänä. Työllisyyteen panostaminen on panostusta myös pitkällä aikavälillä kuntien elinvoimaan, kuntalaisten hyvinvointiin ja työttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin sekä vastaamista yritysten ja muiden työnantajien osaavan työvoiman tarpeeseen, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Työllisyyskokeilujen siirtyminen pettymys kaupungeille

Kuntaliitto ja kaupungit ovat pettyneitä työ- ja elinkeinoministeriön viime viikkoiseen päätökseen siirtää työllisyyden kuntakokeilujen alkamisajankohtaa.

- On monesta syystä harmillista, että kokeilun aloitus siirtyy. Kuntien henkilöstö ja muut resurssit olisivat olleet valmiina. Nyt viivästymisestä aiheutuu kunnille aiheettomia kuluja ja työttömille kokeilun antamat palvelut siirtyvät. Kaupungit ovat tuoneet työ- ja elinkeinoministeriölle kokeilun siirtoon liittyviä ongelmia esille jo varhaisessa vaiheessa. Onkin selvää, että valtion ja kaupunkien yhteistyötä kokeilujen toimeenpanossa on merkittävästi tiivistettävä, jotta kokeilu luo parhaat edellytykset tehtävien pysyvälle siirrolle kuntiin, sanoo Tampereen pormestari Lauri Lyly.

Vuonna 2021 alkavissa kokeiluissa on mukana 125 kuntaa, jotka muodostavat 26 kokeilualuetta. Kunnissa kokeiluja on valmisteltu pitkään sekä tehty suuria investointeja henkilöstöön ja tiloihin. Kaikki kokeiluissa mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet tiettyihin rahoitusosuuksiin, eikä niille ole varattu erillistä valtion rahoitusta.

Käynnistyvän työllisyyskokeilun avulla viedään työllisyyspalveluita paikallistasolle ja siirrytään lähemmäs pohjoismaista työllisyydenhoidon mallia. Kokeiluissa kunta vastaa työnhakijoiden palveluprosessista ja työllisyyttä edistävien palvelujen tarjoamisesta. Tavoitteena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Kokeilujen on tarkoitus jatkua 30.6.2023 asti. 

- Kokeilujen laajuus sekä tuleva työvoimapalveluiden rakenneuudistus huomioon ottaen on tärkeää, että kokeilua pidetään varsinaisen kokeilemisen sijasta jo palvelurakenneuudistuksen pilotointina, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg.

 

Lisätietoja:

Jan Vapaavuori, Helsingin pormestari

Jukka Mäkelä, Espoon kaupunginjohtaja

Lauri Lyly, Tampereen pormestari

Ritva Viljanen, Vantaan kaupunginjohtaja

Päivi Laajala, Oulun kaupunginjohtaja

Minna Arve, Turun kaupunginjohtaja

Timo Reina, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye