Kuntaliitto ja kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat: Työllisyyden kuntakokeiluiden on oltava pilotteja pysyvän mallin käyttöönotolle  

- Kuntien roolin vahvistaminen työllisyyspalveluiden järjestäjänä on sekä hallituksen että kaupunkien yhteinen ja selkeä tavoite. Työllisyyden kuntakokeilun siirtyminen vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista ja siksi on oleellista, että hallitukselta saadaan pikaisesti poliittinen tuki pysyvälle ratkaisulle. Koronaepidemia on korostanut entisestään kuntien roolia työllisyyden hoidossa ja tulevaisuudessakin paras malli on koota palvelut yhden kokonaisvastuullisen toimijan eli kaupunkien vastuulle. Näin voidaan luoda toimivampia ratkaisuja sekä työntekijöiden että työnantajien tarpeisiin, toteaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Työllisyyden palvelurakenteiden uudistaminen on pääministeri Marinin hallituksen merkittävimpiä uudistuksia. Työvoiman ja osaamisen kokonaisuus on kriittinen erityisesti siksi, että työttömyyden voimakas lisääntyminen vaikuttaa oleellisesti kaupunkien ja kuntien kestävän kasvun edellytyksiin tulevina vuosina. Kokeilujen lykkääntyminen puolestaan hidastaa koronakriisistä toipumista.

- Pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kasvavan voimakkaasti, sillä työttömyysjaksojen kestot ovat pidentyneet pandemian aikana. Koronakeväänä työttömäksi jääneet siirtyvät osin pitkäaikaistyöttömyyteen jo ensi keväänä. Työllisyyteen panostaminen on panostusta myös pitkällä aikavälillä kuntien elinvoimaan, kuntalaisten hyvinvointiin ja työttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin sekä vastaamista yritysten ja muiden työnantajien osaavan työvoiman tarpeeseen, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Työllisyyskokeilujen siirtyminen pettymys kaupungeille

Kuntaliitto ja kaupungit ovat pettyneitä työ- ja elinkeinoministeriön viime viikkoiseen päätökseen siirtää työllisyyden kuntakokeilujen alkamisajankohtaa.

- On monesta syystä harmillista, että kokeilun aloitus siirtyy. Kuntien henkilöstö ja muut resurssit olisivat olleet valmiina. Nyt viivästymisestä aiheutuu kunnille aiheettomia kuluja ja työttömille kokeilun antamat palvelut siirtyvät. Kaupungit ovat tuoneet työ- ja elinkeinoministeriölle kokeilun siirtoon liittyviä ongelmia esille jo varhaisessa vaiheessa. Onkin selvää, että valtion ja kaupunkien yhteistyötä kokeilujen toimeenpanossa on merkittävästi tiivistettävä, jotta kokeilu luo parhaat edellytykset tehtävien pysyvälle siirrolle kuntiin, sanoo Tampereen pormestari Lauri Lyly.

Vuonna 2021 alkavissa kokeiluissa on mukana 125 kuntaa, jotka muodostavat 26 kokeilualuetta. Kunnissa kokeiluja on valmisteltu pitkään sekä tehty suuria investointeja henkilöstöön ja tiloihin. Kaikki kokeiluissa mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet tiettyihin rahoitusosuuksiin, eikä niille ole varattu erillistä valtion rahoitusta.

Käynnistyvän työllisyyskokeilun avulla viedään työllisyyspalveluita paikallistasolle ja siirrytään lähemmäs pohjoismaista työllisyydenhoidon mallia. Kokeiluissa kunta vastaa työnhakijoiden palveluprosessista ja työllisyyttä edistävien palvelujen tarjoamisesta. Tavoitteena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Kokeilujen on tarkoitus jatkua 30.6.2023 asti. 

- Kokeilujen laajuus sekä tuleva työvoimapalveluiden rakenneuudistus huomioon ottaen on tärkeää, että kokeilua pidetään varsinaisen kokeilemisen sijasta jo palvelurakenneuudistuksen pilotointina, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Erja Lindberg.

 

Lisätietoja:

Jan Vapaavuori, Helsingin pormestari

Jukka Mäkelä, Espoon kaupunginjohtaja

Lauri Lyly, Tampereen pormestari

Ritva Viljanen, Vantaan kaupunginjohtaja

Päivi Laajala, Oulun kaupunginjohtaja

Minna Arve, Turun kaupunginjohtaja

Timo Reina, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto