Suuri osa kuntapäättäjistä katsoo kunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen ja parantamisen olevan sidoksissa erityisesti kaavoitukseen ja maankäyttöön, yhteistyöhön paikallisten yritysten kanssa sekä asuntopolitiikkaan.

- Kaavoitus, asuntopolitiikka ja yhteistyö yritysten kanssa ovat pitkälti juuri paikallisia ratkaisukeinoja elinvoiman edistämiseen, toteaa Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg.

Suosituimpiin keinovalikoimiin lukeutuvat lisäksi syrjäytymisen ehkäisy sekä kunnan markkinointi.

Kaavoitus ja maankäyttö ovat säilyneet suosituimpina läpi vuosien, sillä myös tutkimusvuosina 2015 ja 2017 niiden on katsottu olevan keskeisimpiä tekijöitä elinvoiman rakentumisessa. Kaavoitusta ja maankäyttöä pidettiin tärkeimpänä keinona kaikenkokoisissa kunnissa.

- Kuntapäättäjillä on merkittävä rooli kunnan elinvoiman edistämisessä. Tutkimuksesta nähdään, että kunnan elinvoimaisuus ja hyvinvointi rakentuvat monenlaisista toimenpiteistä, joista lähes kaikkia kuntapäättäjät arvottavat aidosti korkealle, Sandberg jatkaa.

Harvempi kuntapäättäjä katsoo, että ilmastonmuutoksen hillintä, verojen ja maksujen alentaminen tai korottaminen sekä kunnan hallinto- ja päätöksentekorakenteiden uudistaminen olisivat avainasemassa oman kunnan elinvoiman kehittämisessä.

Ilmastonmuutoksen torjuminen elinvoiman edistämisen keinona jakaa mielipiteitä

Yleisellä tasolla päättäjien arviot eri keinojen merkityksestä elinvoiman parantamiseen ovat melko samanlaisia erikokoisissa kunnissa.

Ilmastonmuutoksen torjumisessa päättäjien näkemykset kuitenkin vaihtelevat kuntakoon mukaan. Suurimmat näkemyserot päättäjien vastauksissa ilmenivät yli 100 000 asukkaan kuntien ja muiden kuntaryhmien välillä.

Yli 100 000 asukkaan kunnissa 65 % päättäjistä pitää ilmastonmuutoksen torjuntaa tärkeänä elinvoiman ja hyvinvoinnin kannalta. Alle 5 000 asukkaan kunnissa vain 27 % päättäjistä pitää ilmastonmuutoksen torjuntaa tärkeänä keinona.

Lisäksi eroja on havaittavissa naisten ja miesten arvioissa: 65 % naisista pitää ilmastonmuutoksen torjumista tärkeänä, kun miehistä vain 31 % arvioi samoin.

- Yleisesti voidaan todeta, että naiset korostavat kestävän kehityksen edistämiseen kytkeytyviä asioita ja toimenpiteitä miehiä useammin. Useissa muissakin tutkimuksissa esille on noussut naisten suurempi ympäristötietoisuus, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Myös näkemykset markkinoinnin merkityksestä vaihtelevat. Yli 100 000 asukkaan kunnissa 47 % kuntapäättäjistä pitää kunnan markkinointia tärkeänä keinona. Tätä pienemmissä kunnissa kunnan markkinointia pidetään huomattavasti keskeisempänä: kuntapäättäjistä yli 80 % painottaa kunnan markkinoinnin merkitystä.

Palvelurakenteiden sekä palveluverkon uudistamista pidettiin viiden tärkeimmän keinon joukossa ainoastaan 50 001-100 000 asukkaan kunnissa.

Kyselytutkimus kuntapäättäjille toteutettiin Kuntaliiton ja Åbo Akademin yhteistyönä syyskaudella 2020. Kyselyyn vastasi runsaat 800 luottamushenkilöä ja johtavaa viranhaltijaa 42 tutkimuskunnasta. Kyselyn avulla kartoitettiin muun muassa päättäjien toimintaa ja mielipiteitä. Kysely on osa erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa.

Lisätietoja:

Siv Sandberg, tutkija, Åbo Akademi, p. 0400 726380, siv.sandberg(at)abo.fi

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, p. 050 3375634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Lisätietoja Kuntapäättäjätutkimuksesta: 

www.kuntaliitto.fi/kuntapaattajatutkimus2020