Ammatillisen koulutuksen opiskelijat viihtyvät opinnoissaan jopa paremmin kuin lukiolaiset ja peruskoululaiset
Neljä viidestä ammatillisen koulutuksen opiskelijasta kertoo pitävänsä koulunkäynnistä, selviää vastikään julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselystä. Osuus on kyselyssä mukana olevista koulutusmuodoista selvästi korkein, ohi perusopetuksen ja lukion. Tulokset kääntävät päälaelleen sitkeän käsityksen siitä, että ammatilliseen hakeutuisivat vähemmän motivoituneet nuoret.
Samaa suuntaa osoittaa myös Kuntaliiton tuore selvitys, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijat kokevat vaikutusmahdollisuutensa ja kouluarjen työrauhan paremmiksi kuin muut toisen asteen opiskelijat.

Vastikään julkaistun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyn mukaan 80 prosenttia toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista kertoo pitävänsä koulunkäynnistä. Osuus on kyselyssä mukana olevista koulutusmuodoista selvästi korkein, ohi perusopetuksen ja lukion.
Samaa suuntaa osoittaa myös Kuntaliiton selvitys Kuntapalvelujen vaikuttavuus? Oppivelvollisuusikäisten hyvinvoinnin ja kuntien panostusten tarkastelua, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijat kokevat vaikutusmahdollisuutensa ja kouluarjen työrauhan paremmiksi kuin muut toisen asteen opiskelijat. Lisäksi koettu koulu-uupumus on ammatillisessa koulutuksessa vähäisempää ja jopa laskusuunnassa.
Tyytyväisyyttä ammatilliseen koulutukseen ja sen saavutettavuuteen selvitettiin aiemmin myös vuoden 2024 Kuntalaistutkimuksessa, jossa ammatillisen koulutuksen palveluja käyttäneet vastaajat olivat hyvin tyytyväisiä (arvosanat 3,8-3,9/5). Myös kouluterveyskyselyssä suuri enemmistö ammatillisessa opiskelevista koki, että oppilaitoksissa vallitsee riittävä työrauha ja kannustava ilmapiiri.
”Ammatillisesta koulutuksesta puhuttaessa esiin nousevat usein yksittäiset ongelmat ja huolipuhe. Nyt selvitykset kuitenkin osoittavat, että enemmistö nuorista viihtyy opinnoissaan ja kokee voivansa vaikuttaa omaan arkeensa. Tämä “hiljainen onnistuminen” ansaitsee tulla näkyväksi”, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Ilkka Eronen.
Henkilökohtaistaminen lisännyt osallisuutta
Eronen arvioi, että opiskelijoiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien kokemusta on vahvistanut ammatillisen koulutuksen reformissa tehty muutos, jossa opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS).
”Jokainen opiskelija osallistuu oman HOKSinsa tekoon. Tämä tekee oppimisesta yksilöllisempää ja lisää tunnetta siitä, että oma ääni kuuluu. Koulutuksenjärjestäjät ja opettajat ovat tehneet hienoa työtä haastavissa olosuhteissa tiukkoina aikoina”, Eronen iloitsee.
Osalla opiskelijoista haasteita: kuntouttavaa opetusta tarvittaisiin kipeästi
Kaikilla opiskelijoilla ei kuitenkaan mene hyvin. Kouluterveyskyselyn mukaan mielialan ongelmat ja ahdistuneisuus ovat kasvussa myös ammatillisessa koulutuksessa.
Kuntaliitto ja ammatillisen koulutuksen Areena-verkosto ovat esittäneet mallia kuntouttavan opetuksen kehittämiseksi, sillä osa opiskelijoista tarvitsee nykyistä vahvempaa tukea.
Osalla opiskelijoista on taustallaan elämänhallinnallisia sekä esimerkiksi mielenterveys- ja päihdehaasteita, joiden vuoksi opiskelukuntoisuus ei tilapäisesti riitä oppivelvollisuuden suorittamiseen.
”Tarvitsemme vahvempia yhteistyön malleja ammatillisten oppilaitosten, työpajojen ja hyvinvointialueiden välille. Jokaiselle nuorelle pitää löytyä polku koulutukseen ja työelämään. Kuntouttava opetus pitäisi nähdä osana laajempaa yhteiskunnallista vastuuta, jossa koulutusjärjestelmä, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä nuorisotyö yhdistävät voimansa nuorten tukemiseksi”, Eronen painottaa.
Opiskelijoiden jatkuva osoittaminen eri palveluihin voi johtaa kuormittavaan ja epäselvään palveluketjuun, jossa nuori siirtyy palvelusta toiseen ilman pysyvää ratkaisua.
”Yhteistyö eri toimijoiden välillä voi olla hyvääkin, mutta usein alueellista ja jopa henkilösidonnaista, eikä rakenteellisesti vakiintunutta. Hyvät ja toimivat käytänteet ja kokeilut pitäisi nyt saada näkyville.”
Kuntouttavan opetuksen aloite on saanut positiivisen ja lähes yksinomaan kannattavan vastaanoton, ja samalla sen tarve on tunnistettu laajalti. Keskusteluissa on tunnistettu haasteita ja kehittämistarpeita erityisesti nykyisten rakenteiden suhteen: ne eivät vastaa muuttuneeseen tilanteeseen.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
Ilkka Eronen
Erityisasiantuntija
puh. +358 45 138 7389
Ilkka.Eronen@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kuntaliiton mediapalvelupuhelin
Kuntaliiton viestintätiimi palvelee median edustajia mediapalvelupuhelinnumerossa arkisin kello 9-16.
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat

Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Invandringens fördelar små för regionstädernas befolkningsutveckling: attraktionskraften behöver stärkas7.11.2025 11:03:08 EET | Pressmeddelande
Befolkningsutvecklingen i regionstäderna gagnas av invandring, men en betydande del av inflyttningsöverskottet från utlandet förloras vid fortsatt migration inom landet. Detta framgår av en utredning beställd av Kommunförbundet, som granskade invandringen till regionstäder och den interna migrationen bland personer med främmande språk som modersmål under åren 2010–2024.
Maahanmuuton hyödyt seutukaupunkien väestökehitykselle jäävät vähäisiksi: veto- ja pitovoimaa vahvistettava7.11.2025 10:53:30 EET | Tiedote
Seutukaupunkien väestökehitys hyötyy maahanmuutosta, mutta huomattava osa ulkomailta saadusta muuttovoitosta menetetään jatkomuutoissa Suomen sisällä. Tämä selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä, joka tarkasteli seutukaupunkien maahanmuuttoa ja vieraskielisten maan sisäistä muuttoa vuosina 2010–2024.
Kommunala ordförande på hel- eller deltid i 24 städer eller kommuner27.10.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Sammanlagt 24 städer eller kommuner har ordförande på heltid eller deltid. Under den valperiod som inleddes i somras sköter 54 förtroendevalda sitt uppdrag antingen på heltid eller på deltid. I en rapport som Kommunförbundet genomfört granskades städernas och kommunernas ordförande i början av fullmäktigeperioden 2025–2029. Både de som var ordförande och de som var borgmästare ingick i granskningen.
Osa- tai kokoaikaisia kuntapuheenjohtajia 24 kaupungissa tai kunnassa27.10.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Kaikkiaan 24 kaupungissa tai kunnassa toimii päätoimisia tai osa-aikaisia puheenjohtajia. Kesällä alkaneella vaalikaudella 54 luottamushenkilöä hoitaa tehtäväänsä joko osa- tai kokoaikaisesti. Kuntaliiton selvityksessä tarkasteltiin kaupunkien ja kuntien puheenjohtajia valtuustokauden 2025–2029 alussa. Tarkastelussa olivat mukana niin puheenjohtajan kuin pormestarin roolissa toimivat.
40 utbildningsanordnare med i försöket med verksamhetsstyrning inom yrkesutbildningen – bättre beredskap att svara på regionala arbetskraftsbehov24.10.2025 10:02:20 EEST | Pressmeddelande
De 40 utbildningsanordnare som valts ut från olika delar av Finland kan i fortsättningen besluta friare om sitt utbildningsutbud, vilket gör det möjligt att bättre reagera på regionala arbetskraftsbehov. Detta stärker de studerandes sysselsättning och övergång till fortsatta studier. ”Försöket är ett viktigt steg mot en mer flexibel och effektfull styrning. Om verksamhetsstyrningen lyckas stärker den kommunernas roll i gränsytan mellan utbildning och arbetsliv och möjliggör en bättre lägesbild och samarbete utifrån regionernas behov”, säger Maarit Kallio-Savela, utvecklingschef vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme