Kuntatalouden korona-paketti jäi vielä vajaaksi, lisätoimia tarvitaan pitkävaikutteisesta kriisistä selviytymiseksi

- Erityisen vajaaksi näyttävät jäävän kompensaatiot kunnallisverojen menetyksistä. Riittävästi mitoitettu, oikein kohdennettu ja ajoitettu tuki mahdollistaa kuntalaisten peruspalveluiden toimivuuden koronan aikana ja ehkäisee rajuja sopeutustoimia kriisin jälkeen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kommentoi hallituksen 2. kesäkuuta syntynyttä neuvottelutulosta.

Koko kevään ajan Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön näkemykset koronakriisin vaikutusten suuruusluokasta kuntatalouteen ovat olleet varsin samanlaisia, 1,6-2,0 miljardia euroa vuonna 2020.

Reina muistuttaa, että koronapandemian taloudelliset vaikutukset eivät valitettavasti pääty vuonna 2020. Hoitovelka ja muut kuntalaisten tarvitsemat tukitoimet kasvattavat kuntien kustannuksia tulevina vuosina jopa voimakkaammin kuin koronakriisin aikana.

Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että hallitus on sitoutunut arvioimaan elokuun budjettiriihessä uudelleen koronakriisin vaikutuksia kuntiin ja täydentämään vuoden 2021 talousarviovalmistelussa tarvittaessa kunnille suunnattua toimenpidekokonaisuutta. Koronatukipaketin arvioinnin yhteydessä hallitus arvioi myös kuntatalouden tulevaisuudennäkymiä sekä muun muassa kuntien tehtävien ja velvoitteiden kokonaisuutta.

- Koronakriisistä nouseminen edellyttää kestäviä elvytystoimia ja kohenevaa työllisyyttä. Elvytystoimissa kuntasektorilla on merkittävä rooli muun muassa korjausrakentamisen, uusiutuvan energian ja kestävien liikenneratkaisujen sekä kriisistä kärsivän joukkoliikenteen edistämisessä. On hyvä, että myös niihin panostetaan, mutta lisätoimia tarvitaan jatkossa. Myönteistä on, että valtion ja suurten kaupunkien MAL-sopimuksissa ja sen myötä asumisen ja liikenteen hankkeissa päästiin viimein eteenpäin, Timo Reina toteaa.

Varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 09 771 2700
Pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175