Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntatalouden korona-paketti jäi vielä vajaaksi, lisätoimia tarvitaan pitkävaikutteisesta kriisistä selviytymiseksi

Jaa
Kuntaliiton arvion mukaan hallituksen päättämä kuntien tukikokonaisuus jäi vielä vajaaksi tarpeisiin nähden. Myönteistä on, että huhtikuun kehysriihessä linjattu vähintään miljardin paketti kuitenkin kasvoi tarkentuneiden tietojen ja kuntakentän kanssa käydyn vuoropuhelun seurauksena.

- Erityisen vajaaksi näyttävät jäävän kompensaatiot kunnallisverojen menetyksistä. Riittävästi mitoitettu, oikein kohdennettu ja ajoitettu tuki mahdollistaa kuntalaisten peruspalveluiden toimivuuden koronan aikana ja ehkäisee rajuja sopeutustoimia kriisin jälkeen, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kommentoi hallituksen 2. kesäkuuta syntynyttä neuvottelutulosta.

Koko kevään ajan Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön näkemykset koronakriisin vaikutusten suuruusluokasta kuntatalouteen ovat olleet varsin samanlaisia, 1,6-2,0 miljardia euroa vuonna 2020.

Reina muistuttaa, että koronapandemian taloudelliset vaikutukset eivät valitettavasti pääty vuonna 2020. Hoitovelka ja muut kuntalaisten tarvitsemat tukitoimet kasvattavat kuntien kustannuksia tulevina vuosina jopa voimakkaammin kuin koronakriisin aikana.

Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että hallitus on sitoutunut arvioimaan elokuun budjettiriihessä uudelleen koronakriisin vaikutuksia kuntiin ja täydentämään vuoden 2021 talousarviovalmistelussa tarvittaessa kunnille suunnattua toimenpidekokonaisuutta. Koronatukipaketin arvioinnin yhteydessä hallitus arvioi myös kuntatalouden tulevaisuudennäkymiä sekä muun muassa kuntien tehtävien ja velvoitteiden kokonaisuutta.

- Koronakriisistä nouseminen edellyttää kestäviä elvytystoimia ja kohenevaa työllisyyttä. Elvytystoimissa kuntasektorilla on merkittävä rooli muun muassa korjausrakentamisen, uusiutuvan energian ja kestävien liikenneratkaisujen sekä kriisistä kärsivän joukkoliikenteen edistämisessä. On hyvä, että myös niihin panostetaan, mutta lisätoimia tarvitaan jatkossa. Myönteistä on, että valtion ja suurten kaupunkien MAL-sopimuksissa ja sen myötä asumisen ja liikenteen hankkeissa päästiin viimein eteenpäin, Timo Reina toteaa.

Varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 09 771 2700
Pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye