Kuntavaaleissa ratkaistaan tulevaisuuden kuntien suuntaviivat
Kuntavaalit käydään tasan sadan päivän päästä. Nyt jos koskaan on korkea aika keskustella kunnista, niiden tehtävistä ja roolista sekä siitä, mistä kuntavaaleissa tosiasiallisesti päätetään.
Kattavien ja monipuolisten ehdokaslistojen sekä äänestysaktiivisuuden noston edellytyksenä on kuntien roolin ja kuntapolitiikan merkityksen näkyväksi tekeminen, sillä kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle.
- Ei ole yhdentekevää, mistä aiheista kuntavaalien yhteydessä puhutaan. Kuntaliitto pyrkii osaltaan tuomaan faktapohjaista, kuntien tulevaisuuteen ja kehitykseen tähtäävää keskustelua kuntavaalien agendalle, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Kuntavaalien yhteydessä keskusteltava tulevaisuuden kunnista ja niiden tehtävistä
Osana valtakunnallista kuntavaalikampanjaa Kuntaliitto korostaa elinvoima- ja työllisyyskysymyksiä, kestävän kehityksen kokonaisuutta, ilmasto- ja ympäristökysymyksiä sekä nostaa keskusteluun kuntien palveluiden tulevaisuuden.
Arjessamme kaiken takana on kunta. Vaikuttavat ilmastoteot ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tehdään lopulta aina paikallisella tasolla – kunnissa. Elämän kestävät kunnat rakentuvat pitkälti kuntapolitiikassa tehtävien ratkaisujen varaan.
Kunta rakentaa tilaa yrittämiselle ja luo menestymisen edellytyksiä. Työ on siis aina kunnallista: kunta luo mahdollisuuden työlle ja tekijälle kohdata ja on koti yrittäjille ja yrityksille. Menestys rakennetaan yhdessä.
- Maaliskuussa käynnistyvät työllisyyden kuntakokeilut ovat hyvä esimerkki siitä, miten kunta voi toimillaan vaikuttaa työllisyyden parantamiseen. Kokeilujen sijaan pitäisinkin puhua tulevaisuuden toimintamallista, sanoo varatoimitusjohtaja Timo Reina.
Tulevaisuudessa siintävän sote-uudistuksen myötä kunnat ovat yhä vahvemmin lasten ja nuorten kuntia.Monet palvelut toimivat kunnissa todella hyvin ja kuntalaiset ovat niihin tyytyväisiä. Miten varmistamme toimivat palvelut myös jatkossa? Samalla on kysyttävä, mihin kunnissa on tulevaisuudessa varaa. Valtuutetut ovat tärkeässä roolissa ratkomassa kuntatalouden kestävyyttä.
Lisätietoja:
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, p. 050 380 5907
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458
Viestintäjohtaja Miia Välikorpi (kuntavaalikampanjaan liittyvät kysymykset), p. 040 041 7974
Yhteyshenkilöt
Teresa SalminenViestinnän asiantuntija
Puh:040 365 6961teresa.salminen@kuntaliitto.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Selvitys: Joukkoliikennettä kuritettaisiin arvonlisäverokannan korottamisella turhaan - ALV:n nosto vähentää valtion tuloja20.3.2024 09:52:58 EET | Tiedote
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että henkilökuljetusten arvonlisäverokantaa nostetaan 4 prosenttiyksikköä nykyisestä 10 %:sta 14 %:iin. Linja-autoliitto, Paikallisliikenneliitto ja Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että joukkoliikenteen arvonlisäverokanta pidettäisiin ennallaan. Jos muutos tehdään, uhkana on, että asiakkaat saavat aiempaa niukempaa palvelua, kun verotus vaikuttaa kaupunkien ja kuntien joukkoliikennekustannuksiin. Linja-autoliiton teettämän selvityksen mukaan veronkorotus ei lisää valtion verokertymää. Arvonlisäverokannan korottaminen siirtyy hintoihin, eli matkustamisesta tulee nykyistä kalliimpaa. Muutos pienentäisi esimerkiksi linja-autoalan tuloja, mikä voi pahimmillaan johtaa palvelutarjonnan karsimiseen. Kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen kohdistuu lisäksi ilmastoperusteisen valtionavustuksen poisto. ALV-korotus tämän ja yleisen kustannustason nousun kanssa lisäisi entisestään toimialan kustannuksia.
Kunnat haastavassa tilanteessa, kun perusopetuksessa olevien lasten määrä vähenee – 2030-luvulla on 80 000 oppilasta nykyhetkeä vähemmän14.3.2024 09:15:56 EET | Tiedote
Peruskoulussa olevien määrä vähenee noin 80 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä on peruskoulun historian suurin oppilasmäärän muutos. Jotta tilanne muuttuisi tästä, tarvittaisiin aiemmasta täysin poikkeavaa maahanmuuttoa.
Suomalaisista jo 90 % asuu kunnassa, jolla on ilmastotavoite, mutta kuntien luotto ilmastotavoitteiden saavuttamiseen horjuu14.3.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Yhä useampi suomalainen asuu kunnassa, joka on sitoutunut ilmastotavoitteisiin. Kuntien suunnitelmallinen ilmastotyö onkin lisääntynyt, selviää tuoreesta Kuntaliiton ilmastokyselystä. Kuntien luotto omiin ja etenkin kansallisiin ilmastotavoitteisiin on sen sijaan heikentynyt. Resurssien ja poliittisen tahtotilan puute ilmoitettiin suurimmiksi haasteiksi ilmastotavoitteiden toteutumiselle kunnassa. Käytännön ilmastotyö keskittyy kunnissa vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti kuntien toimintaympäristöön, joten sopeutumistoimia tulisi nopeasti lisätä.
TE-palvelut siirtyvät kunnille - kunnat saavat vahvistuvien peruspalvelujen myötä lisää työkaluja elinvoiman edistämiseen23.2.2024 10:30:00 EET | Tiedote
Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään vuoden 2025 alussa TE-toimistoilta kunnille. Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan. Vuoden vaihteessa reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille samalla myös uuden valtionosuustehtävän.
Kyselytulos: Ukraina herätti kuntien auttamishalut23.2.2024 08:12:18 EET | Tiedote
Kysyimme kaikista Suomen kunnista loppuvuodesta 2023, ovatko ne avustaneet rahallisesti tai materiaaliavun muodossa Ukrainaa hyökkäyssodan alkamisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 130 kuntaa, jotka arvioivat kokonaistuen olevan noin 3,2 miljoonaa euroa. Tähän summaan sisältyy raha- ja materiaalilahjoituksia sekä asiantuntija-apua ja joidenkin kuntien osalta myös kotoutumiseen käytettävää tukea.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme