Kuntavaaleissa valitaan 8 859 valtuutettua

Tulevalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8 859 valtuutettua 293 kunnassa, eli keskimäärin 30 valtuutettua per kunta. Valtuutettujen määrä vähenee edellisissä vaaleissa valituista kaikkiaan 140:llä eli 1,6 prosentilla.
Tulevien valtuustojen paikkamäärä vaihtelee 13 paikasta 85 paikkaan. Kahdessa kunnassa, Pelkosenniemellä ja Savukoskella, on tulevalla kaudella 13-paikkainen valtuusto. Suurin valtuusto on Helsingissä, jossa paikkoja on 85.
Kuntaliiton selvityksessä ovat mukana kaikki Manner-Suomen 293 kuntaa.
Valtuutettujen määrä vaihtuu 34 kunnassa
Valtuustokoko muuttuu tulevalla valtuustokaudella 34 kunnassa, muissa kunnissa koko pysyy ennallaan.
Valtuustokokoa pienennetään 28 kunnassa ja suurennetaan 6 kunnassa. Paikkamäärä pienenee eniten Kuhmossa, Nokialla ja Nousiaisissa - kussakin kahdeksan paikan verran. Valtuuston kokoa suurennetaan Huittisissa, Nurmeksessa, Pellossa, Toholammilla, Utajärvellä ja Ylitorniolla.
Kunnissa on tulevalla kaudella keskimäärin 622 asukasta per valtuutettu, vaihdellen Luhangan kunnan 46 asukkaasta Helsingin kaupungin 7 766 asukkaaseen valtuutettua kohti.
Kunnissa on erilaisia näkemyksiä valtuustokoosta
1.6.2021 aloittavista kuntien valtuustoista 82 valtuustossa (28 %) on kuntalain määrittelemä vähimmäiskoko ja 211 valtuustossa (72 %) vähimmäiskokoa suurempi valtuustokoko.
Kuntalaissa mainittua vähimmäismäärää suurempaa valtuutettujen määrää perustellaan muun muassa valiokuntamallin käyttöönotolla ja pienryhmien edustuksen turvaamisella.
Pienempää valtuutettujen määrää perustellaan vastaavasti muun muassa väestömäärän vähenemisellä, ehdokkaiden vähäisyydellä ja mallin ottamisella naapurikunnista.
Valtuutettujen määrästä on keskusteltu useassa kunnassa. Erilaiset näkemykset sopivasta valtuustokoosta ovat johtaneet äänestykseen ainakin 42 kunnassa. Näistä 16 kunnassa päädyttiin valtuustokoon muutokseen.
Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi
erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen, p. 050 448 3366, sirkka-liisa.piipponen(at)kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teresa SalminenViestinnän asiantuntija
Puh:040 365 6961teresa.salminen@kuntaliitto.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Saija Niemelä-Pentti, direktör för Rovaniemi utbildningssamkommun, blir ordförande för Kommunförbundets nätverk för yrkesutbildning20.11.2025 14:00:00 EET | Pressmeddelande
Yrkesutbildningen är nu viktigare än någonsin. Finland behöver experter både för att lösa arbetsmarknadens matchningsproblem och för att höja utbildningsnivån. Nästan hälften av dem som inleder yrkeshögskolestudier kommer från yrkesutbildningen. Därför är det viktigt att stärka studiestigarna, konstaterar Arenans nya ordförande Saija Niemelä-Pentti. Arenan för yrkesutbildning är Kommunförbundets nätverk för sakkunniga inom yrkesutbildningen. Under ledning av sin ordförande deltar nätverket i den nationella utbildningspolitiska diskussionen och lyfter fram synpunkter från kommunalt anknutna yrkesutbildningsanordnare inom en bred skala yrkesutbildningar.
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUn johtaja Saija Niemelä-Pentti puheenjohtajaksi Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen verkostoon20.11.2025 14:00:00 EET | Tiedote
”Ammatillisen koulutuksen merkitys on nyt suurempi kuin koskaan. Suomi tarvitsee osaajia niin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi kuin koulutustason nostamiseksi. Lähes puolet ammattikorkeakouluopintonsa aloittavista tulee ammatillisesta koulutuksesta, joten väylien vahvistaminen on tärkeää”, toteaa Areenan tuore puheenjohtaja Saija Niemelä-Pentti Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUsta. Myös väestökehitys haastaa järjestäjiä monella tapaa. Oppivelvollisuusikäisten määrä vähenee, mutta samanaikaisesti opiskelijoiden tuen tarve kasvaa. Kaikkiin tuen tarpeisiin ei voida vastata pelkällä koulutuksella. ”Tarvitsemme uudenlaisia ratkaisuja opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kuntaliiton ja Areena-verkoston esittämä kuntouttavan opetuksen malli on yksi lupaava suunta. Siinä yhdistetään hyvinvointialueiden palvelut, työpajatoiminnan sisältöjä ja ammatillisen koulutuksen vahvuudet”, Niemelä-Pentti sanoo.
Kuntaveroprosentti nousee ensi vuonna 560 000 suomalaisella - korotukset keskittyvät samoihin kuntiin hyvinvointialueuudistuksen jälkeen18.11.2025 12:20:49 EET | Tiedote
Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan seuraavalle vuodelle. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 38 kuntaa ja laskee 5 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu noin 560 000 suomalaista, mikä on selvästi pienempi määrä kuin tavallisesti. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 265 kunnassa.
Invandringens fördelar små för regionstädernas befolkningsutveckling: attraktionskraften behöver stärkas7.11.2025 11:03:08 EET | Pressmeddelande
Befolkningsutvecklingen i regionstäderna gagnas av invandring, men en betydande del av inflyttningsöverskottet från utlandet förloras vid fortsatt migration inom landet. Detta framgår av en utredning beställd av Kommunförbundet, som granskade invandringen till regionstäder och den interna migrationen bland personer med främmande språk som modersmål under åren 2010–2024.
Maahanmuuton hyödyt seutukaupunkien väestökehitykselle jäävät vähäisiksi: veto- ja pitovoimaa vahvistettava7.11.2025 10:53:30 EET | Tiedote
Seutukaupunkien väestökehitys hyötyy maahanmuutosta, mutta huomattava osa ulkomailta saadusta muuttovoitosta menetetään jatkomuutoissa Suomen sisällä. Tämä selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä, joka tarkasteli seutukaupunkien maahanmuuttoa ja vieraskielisten maan sisäistä muuttoa vuosina 2010–2024.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
