Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntavaaleissa valitaan 8 859 valtuutettua

Jaa

Tulevalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8 859 valtuutettua 293 kunnassa, eli keskimäärin 30 valtuutettua per kunta. Valtuutettujen määrä vähenee edellisissä vaaleissa valituista kaikkiaan 140:llä eli 1,6 prosentilla.

Tulevien valtuustojen paikkamäärä vaihtelee 13 paikasta 85 paikkaan. Kahdessa kunnassa, Pelkosenniemellä ja Savukoskella, on tulevalla kaudella 13-paikkainen valtuusto. Suurin valtuusto on Helsingissä, jossa paikkoja on 85.

Kuntaliiton selvityksessä ovat mukana kaikki Manner-Suomen 293 kuntaa.

Valtuutettujen määrä vaihtuu 34 kunnassa

Valtuustokoko muuttuu tulevalla valtuustokaudella 34 kunnassa, muissa kunnissa koko pysyy ennallaan.

Valtuustokokoa pienennetään 28 kunnassa ja suurennetaan 6 kunnassa. Paikkamäärä pienenee eniten Kuhmossa, Nokialla ja Nousiaisissa - kussakin kahdeksan paikan verran.  Valtuuston kokoa suurennetaan Huittisissa, Nurmeksessa, Pellossa, Toholammilla, Utajärvellä ja Ylitorniolla.

Kunnissa on tulevalla kaudella keskimäärin 622 asukasta per valtuutettu, vaihdellen Luhangan kunnan 46 asukkaasta Helsingin kaupungin 7 766 asukkaaseen valtuutettua kohti.

Kunnissa on erilaisia näkemyksiä valtuustokoosta

1.6.2021 aloittavista kuntien valtuustoista 82 valtuustossa (28 %) on kuntalain määrittelemä vähimmäiskoko ja 211 valtuustossa (72 %) vähimmäiskokoa suurempi valtuustokoko.

Kuntalaissa mainittua vähimmäismäärää suurempaa valtuutettujen määrää perustellaan muun muassa valiokuntamallin käyttöönotolla ja pienryhmien edustuksen turvaamisella.

Pienempää valtuutettujen määrää perustellaan vastaavasti muun muassa väestömäärän vähenemisellä, ehdokkaiden vähäisyydellä ja mallin ottamisella naapurikunnista.

Valtuutettujen määrästä on keskusteltu useassa kunnassa. Erilaiset näkemykset sopivasta valtuustokoosta ovat johtaneet äänestykseen ainakin 42 kunnassa. Näistä 16 kunnassa päädyttiin valtuustokoon muutokseen.

Lisätietoja:

tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen, p. 050 448 3366, sirkka-liisa.piipponen(at)kuntaliitto.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye