Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntavaaleissa valitaan 8 859 valtuutettua

Jaa

Tulevalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8 859 valtuutettua 293 kunnassa, eli keskimäärin 30 valtuutettua per kunta. Valtuutettujen määrä vähenee edellisissä vaaleissa valituista kaikkiaan 140:llä eli 1,6 prosentilla.

Tulevien valtuustojen paikkamäärä vaihtelee 13 paikasta 85 paikkaan. Kahdessa kunnassa, Pelkosenniemellä ja Savukoskella, on tulevalla kaudella 13-paikkainen valtuusto. Suurin valtuusto on Helsingissä, jossa paikkoja on 85.

Kuntaliiton selvityksessä ovat mukana kaikki Manner-Suomen 293 kuntaa.

Valtuutettujen määrä vaihtuu 34 kunnassa

Valtuustokoko muuttuu tulevalla valtuustokaudella 34 kunnassa, muissa kunnissa koko pysyy ennallaan.

Valtuustokokoa pienennetään 28 kunnassa ja suurennetaan 6 kunnassa. Paikkamäärä pienenee eniten Kuhmossa, Nokialla ja Nousiaisissa - kussakin kahdeksan paikan verran.  Valtuuston kokoa suurennetaan Huittisissa, Nurmeksessa, Pellossa, Toholammilla, Utajärvellä ja Ylitorniolla.

Kunnissa on tulevalla kaudella keskimäärin 622 asukasta per valtuutettu, vaihdellen Luhangan kunnan 46 asukkaasta Helsingin kaupungin 7 766 asukkaaseen valtuutettua kohti.

Kunnissa on erilaisia näkemyksiä valtuustokoosta

1.6.2021 aloittavista kuntien valtuustoista 82 valtuustossa (28 %) on kuntalain määrittelemä vähimmäiskoko ja 211 valtuustossa (72 %) vähimmäiskokoa suurempi valtuustokoko.

Kuntalaissa mainittua vähimmäismäärää suurempaa valtuutettujen määrää perustellaan muun muassa valiokuntamallin käyttöönotolla ja pienryhmien edustuksen turvaamisella.

Pienempää valtuutettujen määrää perustellaan vastaavasti muun muassa väestömäärän vähenemisellä, ehdokkaiden vähäisyydellä ja mallin ottamisella naapurikunnista.

Valtuutettujen määrästä on keskusteltu useassa kunnassa. Erilaiset näkemykset sopivasta valtuustokoosta ovat johtaneet äänestykseen ainakin 42 kunnassa. Näistä 16 kunnassa päädyttiin valtuustokoon muutokseen.

Lisätietoja:

tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipponen, p. 050 448 3366, sirkka-liisa.piipponen(at)kuntaliitto.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Hot och våld ökar fortfarande inom prehospital akutsjukvård – räddningsverken oroade över ökat fysiskt våld vid uppdrag23.2.2021 09:26:36 EETTiedote

Den ökade förekomsten av hot och våld mot räddningsverkens personal samt fysiska angrepp vid utryckningar inom den prehospitala akutsjukvården oroar räddningsverken. Räddningsverkens partnerskapsnätverk som koordineras av Kommunförbundet har fört statistik över anmälningar om hot och våld mot räddningsverkens personal sedan år 2014. Från 2016 till 2020 har anmälningarna ökat med 67 procent.

Uhka- ja väkivaltatilanteet edelleen kasvussa ensihoidossa - pelastuslaitokset huolissaan fyysisen väkivallan lisääntymisestä tehtävillä23.2.2021 09:24:26 EETTiedote

Pelastuslaitosten henkilöstön kokemien uhka- ja väkivaltatilanteiden yleisyys ja fyysisen väkivallan lisääntyminen ensihoitotehtävillä huolestuttaa pelastuslaitoksia. Kuntaliiton koordinoima Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on tilastoinut pelastuslaitosten henkilöstön kokemia uhka- ja väkivaltatilanteita vuodesta 2014 lähtien. Vuodesta 2016 vuoteen 2020 ilmoitukset ovat lisääntyneen 67 prosenttia.

Kommunala beslutsfattarundersökningen: planläggning, bostadspolitik och samarbete med lokala företag viktiga för kommunens livskraft22.2.2021 10:47:10 EETTiedote

En stor del av de kommunala beslutsfattarna anser att planläggningen, markanvändningen, samarbetet med lokala företag och bostadspolitiken har stor betydelse när det gäller att bevara och förbättra kommunens livskraft och välfärd. - Planläggningen, bostadspolitiken och samarbetet med företag utgör i stor utsträckning lokala lösningar för att främja livskraften, säger Siv Sandberg, forskare vid Åbo Akademi. Andra högt värderade metoder är att förebygga utslagning och marknadsföra kommunen. Planläggningen och markanvändningen har behållit sin ställning som viktiga åtgärder under en lång tid, eftersom de också under undersökningsåren 2015 och 2017 ansågs vara de viktigaste metoderna att bygga upp livskraften. Planläggningen och markanvändningen betraktas som viktigast i kommuner av alla storleksklasser. – De kommunala beslutsfattarna har en viktig roll i att främja kommunens livskraft. Undersökningen visar att kommunens livskraft och välfärd bygger på många slags åtgärder, som nästan alla

Kuntapäättäjätutkimus: kaavoitus, asuntopolitiikka ja yhteistyö paikallisten yritysten kanssa tärkeimpiä kunnan elinvoiman edistämisen keinoja22.2.2021 10:33:34 EETTiedote

Suuri osa kuntapäättäjistä katsoo kunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen ja parantamisen olevan sidoksissa erityisesti kaavoitukseen ja maankäyttöön, yhteistyöhön paikallisten yritysten kanssa sekä asuntopolitiikkaan. - Kaavoitus, asuntopolitiikka ja yhteistyö yritysten kanssa ovat pitkälti juuri paikallisia ratkaisukeinoja elinvoiman edistämiseen, toteaa Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg. Suosituimpiin keinovalikoimiin lukeutuvat lisäksi syrjäytymisen ehkäisy sekä kunnan markkinointi. Kaavoitus ja maankäyttö ovat säilyneet suosituimpina läpi vuosien, sillä myös tutkimusvuosina 2015 ja 2017 niiden on katsottu olevan keskeisimpiä tekijöitä elinvoiman rakentumisessa. Kaavoitusta ja maankäyttöä pidettiin tärkeimpänä keinona kaikenkokoisissa kunnissa. - Kuntapäättäjillä on merkittävä rooli kunnan elinvoiman edistämisessä. Tutkimuksesta nähdään, että kunnan elinvoimaisuus ja hyvinvointi rakentuvat monenlaisista toimenpiteistä, joista lähes kaikkia kuntapäättäjät arvottavat ai

Kuntaliitto ja kaupunkipoliittinen työryhmä: Liikenne 12 -luonnoksessa esitetty yhteisrahoitusmalli tulee korjata12.2.2021 14:43:59 EETTiedote

Kuntaliiton kaupunkipoliittinen työryhmä ja Kuntaliitto ovat ottaneet kantaa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) luonnoksessa esitettyyn yhteisrahoitusmalliin. Suunnitelma sisältää 12-vuotisen toimenpideohjelman, joka pitää sisällään valtion ja myös kuntien toimenpiteitä sekä liikennejärjestelmää koskevan valtion rahoitusohjelman.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme