– Kannatusta laajamittaiselle etäopetukselle ei siis näytä silläkään suunnalla olevan. Etäopetus on ollut tärkeä vaihtoehtoinen keino järjestää väliaikaisesti opetusta koronaepidemian aikana, mutta lähiopetusta ja sosiaalista kanssakäymistä se ei mitenkään korvaa. On huojentavaa todeta, että tulevat kuntapäättäjät ovat tästä samaa mieltä, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kommentoi.

OAJ on kuntavaalien edellä perännyt puolueilta ja päättäjiltä vastauksia siihen, miten koulutuksen laatu ja saatavuus turvataan koko maassa.

– Suomessa on jo 99 kuntaa, joissa syntyy vain alle 20 lasta vuodessa. Ei kai kukaan pidä uskottavana tai toivottavana, että 7–12-vuotiaat, tai edes 12–16-vuotiaatkaan, lapset opiskelisivat kotona netin avulla vuorovaikutustaitoja, toisten kanssa toimimista ja opetussuunnitelman määrittämiä tietoja ja taitoja, Luukkainen kysyy.

Ehdokkaat olivat vastauksissaan varsin yksimielisiä myös siitä, että perusopetuksen ryhmäkokoa pitää rajata ja siinä on otettava huomioon tukea tarvitsevien määrä. Tulevat kuntapäättäjät olivat lisäksi valmiita turvaamaan pätevien opettajien saantia maksamalla heille nykyistä kilpailukykyisempää palkkaa.

Vastaajien mielipide oli selvä myös opettajien työvälineistön suhteen. He katsoivat yksituumaisesti, että työnantajan on kustannettava opettajille työnteon edellyttämät puhelimet ja tietokoneet. OAJ:n kyselyn mukaan kevään 2020 etäopetusjaksolla kuitenkin vain 44 prosentilla perusopetuksen opettajista oli käytössä työnantajan antama puhelin.

Puolueiden väliset erot tulivat selvimmin esiin, kun ehdokkaat ottivat kantaa siihen, pitäisikö yli kolmivuotiaat lapset ohjata ensisijaisesti aina päiväkodin varhaiskasvatukseen sen sijaan, että lapset hoidetaan kotona. Vastauksista erottautuivat ”kotihoitopuolueet” perussuomalaiset, keskusta ja KD, kun taas muut puolueet olivat selvästi ”päiväkotipuolueita”.

OAJ:n vaalikoneeseen on tähän mennessä vastannut jo lähes 4000 ehdokasta. Ehdokkailla on aikaa vastata 19.3. saakka, minkä jälkeen kone avautuu yleisölle. Tähän mennessä ahkerimpia vastaajia (19 % vastaajista) ovat olleet perussuomalaisten ehdokkaat ja toiseksi aktiivisimpia (17 % vastaajista) vihreiden ehdokkaat. Suurin sisäinen hajonta vastauksissa oli perussuomalaisilla.

Koulutus on tulevaisuuden kunnan ykköstehtävä

Kunnan päätösvalta koulutuksessa on suuri, koska koulutuksen lainsäädäntö on väljää.

– Kunta päättää esimerkiksi kouluverkosta, koulujen kielivalikoimasta ja opetusryhmien koosta. Myös tehostetun ja erityisen tuen määrä vaihtelee huomattavasti samankokoisten ja samankaltaisten kuntien kesken. Suuret erot eivät selity sillä, että lapset ja nuoret olisivat kovin erilaisia eri kunnissa, vaan kyse on paikallisesta arvotuksesta ja panostuseroista, Luukkainen katsoo.

Koulutus ja kulttuuri on kuntien tärkein tehtäväkokonaisuus, kun sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy pois kunnilta. Kun koulutuksen osuus kuntien menoista on tällä hetkellä 31 prosenttia, se on muutaman vuoden kuluttua jo 58 prosenttia.