Kuntavaalien äänestysprosentti jäi historiallisen alhaiseksi kaikenkokoisissa kunnissa

- Alhaiseen äänestysaktiivisuuteen on varmasti monia syitä. Todella harmillista, sillä kuntavaalit ovat kuitenkin meidän kaikkien arkielämän tärkeimmät vaalit, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Äänestysaktiivisuus laski kaikenkokoisissa kunnissa. Aiempien vaalien tavoin äänestysprosenteissa oli suuria kuntakohtaisia eroja. Erot ovat osin merkittäviä myös samankokoisten kuntien välillä.

- Selvästi yli 50 prosentin äänestysaktiivisuutta voidaan pitää tämän kevään poikkeukselliset olosuhteet huomioiden torjuntavoittona. Ennakkoäänestysprosentti nousi ennätyksellisen korkealle ja 17 kunnassa äänestysaktiivisuus nousi viime vaaleista, kertoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Yhteensä 10 kunnassa äänestysaktiivisuus nousi yli 70 prosenttiin ja uudessa kärkikunnassa Utsjoella se oli 81,6.

Aktiivisimmin äänestettiin pienissä kunnissa - pormestarivaalit eivät houkutelleet uurnille

Äänestysaktiivisuus oli korkein alle 2 000 asukkaan kunnissa (62 %) ja alhaisin 50 001 - 100 000 asukkaan kunnissa (52,1 %).

Kuntakokoluokittain tarkasteltuna äänestysprosentti putosi eniten 10 001 - 20 000 asukkaan kunnissa (-5,2 %-yksikköä) ja vähiten yli 100 000 asukkaan kaupungeissa (-2,3 %-yksikköä). Kaikissa kuntakokoluokissa on vähintään yksi kunta, jossa äänestysaktiivisuus jäi alle 50 prosenttiin.

Nykyistä pormestarimallia soveltavista kunnista äänestysaktiivisuus oli korkeinta Pirkkalassa (62,5 %) ja Helsingissä (61,6 %). Uudessa pormestarikaupungissa Turussa äänestysaktiivisuus oli vain hieman korkeampi kuin koko maan keskiarvo.

- Kaikissa pormestarikunnissa äänestysaktiivisuus laski viime vaaleista. Pienintä muutos oli Helsingissä ja suurintä Kärkölässä, Pekola-Sjöblom sanoo.

Vaikuttaa voi myös vaalien välillä

Uusilla valtuutetuilla on edessään mielenkiintoinen, mutta haastava valtuustokausi. Sote-uudistuksen myötä kuntien tehtävät ja vastuut tulevat muuttumaan.

- Kunnissa on entistä tärkeämpää varmistaa kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet myös vaalien välillä. Tutkimusten mukaan kuntalaiset pitävät vaaleja tärkeimpänä keinona vaikuttaa, mutta toivovat myös lisää suorien vaikuttamisen keinoja. Tähän haasteeseen on uusien valtuustojen tartuttava, Pekola-Sjöblom muistuttaa.

Myös Kuntaliitto tukee uusia valtuutettuja työssään. Hiljattain lanseerattu Kuntaliiton ja FCG:n Kuntapäättäjä-palvelu tarjoaa verkko-oppimisympäristön, jossa omia tietoja ja osaamista voi päivittää läpi valtuustokauden.

Lisätietoja:

Minna Karhunen, toimitusjohtaja, p.  09 771 2000, minna.karhunen(a)kuntaliitto.fi

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom(a)kuntaliitto.fi