Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntavero nousee ensi vuonna 700 000 suomalaisella

Jaa

Kunnallisveroprosentti nousee 39 kunnassa ensi vuonna ja laskee neljässä kunnassa. Korottajia on vähemmän kuin vuonna 2020, jolloin veroprosenttia korotti 53 kuntaa. Korottajien määrä on matala myös pidemmän aikavälin tarkastelussa, sillä 2000-luvulla korottajien määrä ei ole tähän mennessä koskaan mennyt 40 kunnan rajan alle.

Valtaosa korottajista oli pieniä kuntia, mutta korottajakuntien joukossa oli myös suuria kaupunkeja, kuten Oulu ja Pori. Yhteensä korottajakunnissa asuu noin 700 000 kuntalaista.

– Valtion koronatuet ovat padonneet merkittävästi painetta epidemiasta aiheutuviin kuntaverojen korotuksiin, aivan kuten tukien tarkoitus olikin. Matala korottajien lukumäärä kertoo myös siitä, että verojen korottaminen on kunnille viimesijainen keino rahoituksen riittävyyden turvaamisessa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina toteaa.

− Veroprosenttipäätösten tärkein viesti onkin se, että valtaosa kunnista pystyi erittäin vaikeissa olosuhteissa pitämään verot vuonna 2021 ennallaan.

Ennallaan tuloveroprosentin pitää kaikkiaan 266 kuntaa. Näissä kunnissa asuu 4,8 miljoonaa ihmistä.

− Monien kuntien talous painui jo ennen koronaa miinukselle, minkä lisäksi koronapandemia on pienentänyt kuntien verotuloja ja vaikeuttanut talouden ennustettavuutta. Kertaluonteiset koronatuet eivät poista kuntien edessä olevia taloushaasteita, joten tarkkaa, kuntalaisten hyvinvointiin ja vahvempaan kuntatalouteen tähtäävää sopeutustyötä on jatkettava myös tulevina vuosina, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio toteaa.

Keskimääräinen kunnallisvero nousee 20,02 prosenttiin vuonna 2021

Maltillinen veronkorotustahti näkyy myös siinä, että Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Lapin maakunnassa ei ole vuonna 2021 yhtään veronkorotusta. Merkittävimmät tuloveronkorotukset kohdistuvat Pohjois-Pohjanmaalle, Satakuntaan ja Ahvenanmaalle. Asukasluvultaan suurimmat korottajakunnat ovat Oulu ja Pori.

Veroprosentti laskee noin 21 000 kuntalaisella, kun Kitee, Outokumpu, Sulkava ja Taivassalo ovat päättäneet laskea veroprosenttiaan vuodelle 2021. Suhteessa aikaisempiin vuosiin veroprosenttia laskettiin varsin maltillisesti.

Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee ensi vuonna ensimmäistä kertaa yli 20 prosentin: 20,02 prosenttiin. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee 0,06 prosenttiyksikköä vuodesta 2020.

Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti on edelleen 23,50 %: Halsualla. Alhaisin Manner-Suomen veroprosentti on 17,00 %: Kauniaisissa. Kunnallisverotuksen ääripäät eivät siten kasva vuonna 2021.

Nimelliset veroprosentit eivät kerro kuitenkaan sitä, kuinka paljon kunnat saavat tosiasiassa kunnallisveroilla rahaa kassaan. Efektiivinen veroaste on Halsualla noin 13,9 % vuonna 2021, kun taas Kauniaisissa se on noin 14,4 %. Keskimäärin efektiivinen veroaste on 14,4 prosenttia vuonna 2021. 

28 kuntaa korottaa veroprosenttia 0,50 prosenttiyksikköä. 202 kunnalla veroprosentti on ensi vuonna 21,00 tai enemmän, joka on kriisikuntakriteeristön raja-arvo.

Kiinteistöverojen korotukset maltillisia

Yhteensä 29 kunnassa kiinteistövero nousee. Yleistä kiinteistöveroa nostaa 24 kuntaa ja laskee 3 kuntaa. Vakituisen ja muun kuin vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 24 kunnassa.

Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 1,9 miljardia euroa. Kuntien verotuloista se on noin 8 prosenttia. Korotukset tuovat kuntien kassaan noin 41 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, 040 555 8458

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio, 040 751 5175

Kehityspäällikkö Mikko Mehtonen, 050 592 8986

Erityisasiantuntija, verotus, Pekka Montell, 044 085 1738

Asiantuntija Benjamin Strandberg, 050 594 0603

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Sänkning av rösträttsåldern vid kommunalval understöds inte6.11.2020 14:28:11 EETTiedote

Av dem som besvarat Kommunförbundets enkät skulle 62 procent inte sänka rösträttsåldern vid kommunalval från 18 år till 16 år. Färre än var femte understöder en sänkning av rösträttsåldern. Understödet för att sänka rösträttsåldern är relativt litet i alla åldersklasser. Mest understöd får en sänkning av rösträttsåldern bland 40–49-åringar (25 %). Av 18–29-åringarna understöder 23 procent en sänkning av åldersgränsen, medan 55 procent motsätter sig det. I åldersklassen över 70 år förhåller sig hela 72 procent negativt till en sänkning av rösträttsåldern. Åsikterna om en sänkning av rösträttsåldern har förändrats endast en aning i positiv riktning under granskningsperioden 2015–2020. Andelen personer som stöder en sänkning har ökat med två procentenheter och är nu 18 procent. I motsvarande mån har andelen personer som motsätter sig en sänkning av åldersgränsen sjunkit med tre procentenheter. Andelen personer i åldersklassen 18–29 år som understöder en sänkning av rösträttsåldern har öka

Äänestysikärajan laskeminen kuntavaaleissa ei saa kannatusta6.11.2020 14:24:25 EETTiedote

Kuntaliiton kyselyyn vastanneista 62 prosenttia ei laskisi kuntavaalien äänestysikärajaa 18 vuodesta 16 vuoteen. Äänestysikärajan laskemista kannattaa harvempi kuin joka viides. Äänestämisikärajan laskemisen kannatus on kaikissa ikäluokissa suhteellisen vähäistä. Vahvimmin äänestysikärajan laskemista kannattavat 40–49-vuotiaat (25 %). 18–29-vuotiaista ikärajan laskemista kannattavia on 23 prosenttia, 55 prosenttia ei kannata. Yli 70-vuotiaiden ikäluokassa peräti 72 prosenttia suhtautuu kielteisesti äänestysikärajan laskemiseen. Äänestysikärajan laskemista koskevat mielipiteet ovat muuttuneet vain piirun verran positiivisemmiksi tarkasteluajanjaksolla 2015-2020. Kannattavien osuus on kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä ja on nyt 18 prosenttia. Vastaavasti äänestysikärajan laskemista vastustavien osuus on pudonnut kolmella prosenttiyksiköllä. 18-29 -vuotiaiden ikäluokasta äänestysikärajan laskemista kannattavien osuus on kasvanut viidellä prosenttiyksiköllä vuodesta 2017 ja vastaa nyt v

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme