Kuntavero nousee ensi vuonna 700 000 suomalaisella

18.11.2020 12:10:05 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Kunnallisveroprosentti nousee 39 kunnassa ensi vuonna ja laskee neljässä kunnassa. Korottajia on vähemmän kuin vuonna 2020, jolloin veroprosenttia korotti 53 kuntaa. Korottajien määrä on matala myös pidemmän aikavälin tarkastelussa, sillä 2000-luvulla korottajien määrä ei ole tähän mennessä koskaan mennyt 40 kunnan rajan alle.

Valtaosa korottajista oli pieniä kuntia, mutta korottajakuntien joukossa oli myös suuria kaupunkeja, kuten Oulu ja Pori. Yhteensä korottajakunnissa asuu noin 700 000 kuntalaista.

– Valtion koronatuet ovat padonneet merkittävästi painetta epidemiasta aiheutuviin kuntaverojen korotuksiin, aivan kuten tukien tarkoitus olikin. Matala korottajien lukumäärä kertoo myös siitä, että verojen korottaminen on kunnille viimesijainen keino rahoituksen riittävyyden turvaamisessa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina toteaa.

− Veroprosenttipäätösten tärkein viesti onkin se, että valtaosa kunnista pystyi erittäin vaikeissa olosuhteissa pitämään verot vuonna 2021 ennallaan.

Ennallaan tuloveroprosentin pitää kaikkiaan 266 kuntaa. Näissä kunnissa asuu 4,8 miljoonaa ihmistä.

− Monien kuntien talous painui jo ennen koronaa miinukselle, minkä lisäksi koronapandemia on pienentänyt kuntien verotuloja ja vaikeuttanut talouden ennustettavuutta. Kertaluonteiset koronatuet eivät poista kuntien edessä olevia taloushaasteita, joten tarkkaa, kuntalaisten hyvinvointiin ja vahvempaan kuntatalouteen tähtäävää sopeutustyötä on jatkettava myös tulevina vuosina, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio toteaa.

Keskimääräinen kunnallisvero nousee 20,02 prosenttiin vuonna 2021

Maltillinen veronkorotustahti näkyy myös siinä, että Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Lapin maakunnassa ei ole vuonna 2021 yhtään veronkorotusta. Merkittävimmät tuloveronkorotukset kohdistuvat Pohjois-Pohjanmaalle, Satakuntaan ja Ahvenanmaalle. Asukasluvultaan suurimmat korottajakunnat ovat Oulu ja Pori.

Veroprosentti laskee noin 21 000 kuntalaisella, kun Kitee, Outokumpu, Sulkava ja Taivassalo ovat päättäneet laskea veroprosenttiaan vuodelle 2021. Suhteessa aikaisempiin vuosiin veroprosenttia laskettiin varsin maltillisesti.

Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee ensi vuonna ensimmäistä kertaa yli 20 prosentin: 20,02 prosenttiin. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee 0,06 prosenttiyksikköä vuodesta 2020.

Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti on edelleen 23,50 %: Halsualla. Alhaisin Manner-Suomen veroprosentti on 17,00 %: Kauniaisissa. Kunnallisverotuksen ääripäät eivät siten kasva vuonna 2021.

Nimelliset veroprosentit eivät kerro kuitenkaan sitä, kuinka paljon kunnat saavat tosiasiassa kunnallisveroilla rahaa kassaan. Efektiivinen veroaste on Halsualla noin 13,9 % vuonna 2021, kun taas Kauniaisissa se on noin 14,4 %. Keskimäärin efektiivinen veroaste on 14,4 prosenttia vuonna 2021.

28 kuntaa korottaa veroprosenttia 0,50 prosenttiyksikköä. 202 kunnalla veroprosentti on ensi vuonna 21,00 tai enemmän, joka on kriisikuntakriteeristön raja-arvo.

Kiinteistöverojen korotukset maltillisia

Yhteensä 29 kunnassa kiinteistövero nousee. Yleistä kiinteistöveroa nostaa 24 kuntaa ja laskee 3 kuntaa. Vakituisen ja muun kuin vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 24 kunnassa.

Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 1,9 miljardia euroa. Kuntien verotuloista se on noin 8 prosenttia. Korotukset tuovat kuntien kassaan noin 41 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, 040 555 8458

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio, 040 751 5175

Kehityspäällikkö Mikko Mehtonen, 050 592 8986

Erityisasiantuntija, verotus, Pekka Montell, 044 085 1738

Asiantuntija Benjamin Strandberg, 050 594 0603

Yhteyshenkilöt

Hanna Kaukopuro-KlemettiViestinnän asiantuntija

Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fi

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711 http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Skolskjutsar kostar kommunerna nästan 249 miljoner euro – i små kommuner skjutsas nästan hälften av eleverna19.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande

År 2024 använde kommunerna närmare 249 miljoner euro på skolskjutsar inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Omkring 105 000 elever får skolskjuts. Antalet elever som får skolskjuts har minskat med cirka 10 000 på tio år. Kommunförbundets enkät om skolskjutsar besvarades av 221 kommuner, så resultaten ger en utförlig bild av läget i fråga om skolskjutsar i Finland. ”Skolskjutsar är i många kommuner nödvändiga för att göra skoldagen möjlig. Skolskjutsarna säkerställer att eleverna kan komma till skolan på ett tryggt sätt oberoende av boningsort”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.

Koulukuljetukset maksavat kunnille lähes 249 miljoonaa euroa – pienissä kunnissa lähes puolet oppilaista kuljetuksessa19.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote

Kunnat käyttivät vuonna 2024 lähes 249 miljoonaa euroa esi- ja perusopetuksen koulukuljetuksiin. Kuljetuksissa on noin 105 000 oppilasta. Kuljetusoppilaiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 10 000 oppilaalla. Kuntaliiton koulukuljetuskyselyyn vastasi 221 kuntaa, joten tulokset antavat kattavan kuvan koulukuljetusten tilanteesta Suomessa. ”Koulukuljetukset ovat monessa kunnassa välttämätön osa koulupäivän mahdollistamista. Niillä varmistetaan, että oppilaat pääsevät kouluun turvallisesti asuinpaikasta riippumatta”, sanoo erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta.

De sex största städerna utvecklar arbete mot rasism – enkätresultat visar praxis och utvecklingsbehov15.3.2026 02:00:00 EET | Pressmeddelande

I Finlands sex största städer, Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda, Åbo och Uleåborg, pågår mångsidigt arbete mot rasism. Det ingår i allt från strategier till tjänster i vardagen. Resultaten från en enkät visar olika praxis som städerna tillämpar för att främja likabehandling. Resultaten visar också att arbetet för att förebygga rasism och diskriminering är en långsiktig process och att det fortfarande finns mycket som behöver utvecklas. – Det var viktigt att göra en sammanställning av god praxis, eftersom motsvarande material om de sex största städerna inte har samlats in tidigare. Samtidigt kan vi lära av varandra och utveckla arbetet tillsammans, säger Fanni Tainio, nätverkssakkunnig vid Finlands Kommunförbund.

Kuutoskaupungeissa kehitetään rasisminvastaista työtä – selvitys kokosi yhteen kaupunkien hyviä käytäntöjä15.3.2026 02:00:00 EET | Tiedote

Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa, Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Turussa ja Oulussa, tehdään monipuolista rasisminvastaista työtä strategiatasolta arjen palveluihin. Ensimmäistä kertaa koottu selvitys nostaa esiin useita käytäntöjä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään kaupungeissa. Samalla tulokset muistuttavat, että työ rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi on pitkäjänteinen prosessi ja kehittämistarpeita on edelleen paljon. – Hyvien käytäntöjen kokoaminen on tärkeää, koska vastaavaa aineistoa kuutoskaupungeista ei ole aiemmin kerätty. Samalla voimme oppia toisiltamme ja kehittää työtä yhdessä eteenpäin, kertoo verkostoasiantuntija Fanni Tainio.

Krympande elevantal en utmaning för ordnandet av grundläggande utbildning – Kommunförbundet förespråkar samarbete och undervisning via fjärruppkoppling12.3.2026 10:19:00 EET | Pressmeddelande

Antalet grundskoleelever kommer fram till 2030-talet att minska med uppskattningsvis 96 000 elever. Samtidigt ökar andelen elever med ett främmande språk som modersmål. Förändringarna i elevantalet inverkar i hög grad på ordnandet av den grundläggande utbildningen i kommuner på olika håll i landet. För att säkerställa tillgängligheten behövs många olika åtgärder – det finns ingen enskild, enkel lösning. Kommunförbundet lyfter särskilt tre teman som framtida lösningar: ett ökat samarbete mellan utbildningsanordnare, gemensam undervisningspersonal och kompetensutveckling samt undervisning via fjärruppkoppling. – Förändringarna i elevantalet tvingar oss att se över hur den grundläggande utbildningen kan ordnas på ett nytt sätt. Samtidigt måste vi se till att undervisningen är av hög kvalitet och tillgänglig i alla delar av landet, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme