Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaverot nousevat – korottajakunnissa asuu yli miljoona kuntalaista

Jaa

53 kuntaa on päättänyt nostaa veroprosenttiaan vuodelle 2020. Vuonna 2019 korottajakunnissa asui 480 000 asukasta. Nyt korotukset koskevat kaksinkertaista määrää eli noin 1,1 miljoonaa kuntalaista.

Kunnallisveroprosentti nousee 53 kunnassa ensi vuonna. Korottajakunnissa asuu yli miljoona kuntalaista. Keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,97 %, ja se nousee 0,09 prosenttiyksikköä vuodesta 2019.

Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti on 23,50 %: Halsualla. Kunnallisveroprosentti ei ole koskaan aiemmin ollut yli 23 %. Alhaisin Manner-Suomen veroprosentti on 17,00 %: Kauniaisissa.

26 kuntaa korottaa veroprosenttia 0,50 prosenttiyksikköä. Suurin korotus tehtiin Mikkelissä: 1,50 prosenttiyksikköä. Asukasluvultaan suurimmat korottajakunnat ovat Tampere, Kuopio, Kouvola ja Vaasa.

– Korottajakuntia on seitsemän enemmän kuin kuluvana vuonna, mutta korottajat ovat nyt asukasmäärältään isompia kuin vuosi sitten. Vaikka korotuksia on odotettua vähemmän, korotukset koskevat kaksinkertaista määrää kuntalaisia vuoteen 2019 verrattuna, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo.

Viimeksi kunnallisveron korotus koski näin suurta joukkoa kuntalaisia vuonna 2014.

Veroprosentti laskee noin 78 000 kuntalaisella. Seitsemän kuntaa on päättänyt laskea veroprosenttiaan vuodelle 2020. Eniten verotustaan kevensi Sotkamo: 1,50 prosenttiyksikköä.

Muut sopeuttamistoimet etusijalla

Korotuksia tapahtui vähiten Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaa, ja eniten Etelä-Savossa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa. Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä ei tullut muutoksia kunnallisveroon.

Kuntien väliset erot kasvavat: alhaisimman ja korkeimman veroprosentin ero on 7,00 prosenttiyksikköä.

– Kuntatalouden historiallisen vaikeaan tilanteeseen suhteutettuna veronkorotukset ovat lopulta maltillisia. Tämäkin kertoo jälleen siitä, että ne ovat kaikkein viimeisiä keinoja kuntien talouden tasapainottamiseen. Nyt sopeuttamistoimia pyritään tekemään muun muassa laajoilla YT-neuvotteluilla useissa kymmenissä kunnissa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.

196 kunnalla veroprosentti on ensi vuonna 21,00 tai enemmän, joka on kriisikuntakriteeristön raja-arvo.

Ennallaan veroprosenttinsa pitää kaikkiaan 250 kuntaa, joiden 4,4 miljoonan kuntalaisen veroprosentti ei muutu.

Korotuksien vaikutukset vaihtelevat kunnittain, koska kuntien veropohjat eroavat toisistaan. Kunnallisveroa ei tarvitse maksaa, jos palkkatulot ovat alle 15 700 euroa tai eläketulot alle 11 500 euroa. Suomessa kunnallisveroa ei maksa noin 40 % kuntalaisista, joilla on verotettavaa ansiotuloa.

Kiinteistöverojen korotukset maltillisia

36 kuntaa nostaa kiinteistöveroa, jota maksetaan sekä vakituisesta asuinrakennuksesta että muusta kuin vakituisesta asuinrakennuksesta. Kiinteistöveroprosentti laskee kahdessa kunnassa. 

Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 1,9 miljardia euroa. Kuntien verotuloista se on noin 8 %. Korotukset tuovat kuntien kassaan 12 miljoonaa.


Lisätietoja:
Varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458
Pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175

Kuntakohtaiset veroprosenttitiedot vuodelle 2020 liitteenä Excel-tiedostona.

Lisätietoja: https://www.kuntaliitto.fi/talous/yhteenveto-kuntien-vuoden-2020-tulo-ja-kiinteistoveroprosenttien-seurannasta

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

I cirka 30 procent av kommunerna vistas personer som stannat kvar i Finland efter att de fått negativt asylbeslut9.7.2020 08:49:56 EESTTiedote

Kommunförbundet har kartlagt antalet personer som vistas i Finland utan uppehållstillstånd efter att de fått negativt asylbeslut och den socialservice som tillhandahållits dem i kommunerna 2019 och i februari 2020. Kommunernas uppfattning om hur stor grupp det är fråga om och den service som tillhandahållits målgruppen utreddes med hjälp av en enkät. Svaren beskriver situationen i 166 kommuner, vilket motsvarar 77 procent av befolkningen. Enkäten besvarades av representanter för socialväsendet i kommuner och samarbetsområden samt kommunernas invandrarservice. – Kommunerna betonade allmänt att uppgifterna de angett delvis var endast uppskattningar. Det är första gången som man överhuvudtaget kartlagt situationen i denna omfattning. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det är fråga om något som är mycket svårt att utreda exakt, säger Ellen Vogt, specialsakkunnig vid Kommunförbundet. I 20 procent av kommunerna vistas barnfamiljer som fått negativt asylbeslut Utgående från svaren kan ma

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen Suomeen oleskelemaan jääneitä henkilöitä tavataan noin 30 prosentissa kuntia9.7.2020 08:47:22 EESTTiedote

Kuntaliitto on kartoittanut kunnissa ilman oleskelulupaa oleskelevien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden lukumäärää ja heille järjestettyjä sosiaalipalveluita vuoden 2019 aikana sekä helmikuussa 2020. Kuntiin lähetetyn kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kuntien arviota kohderyhmän koosta sekä kunnissa kohderyhmälle järjestettyjä palveluja. Vastaukset kattoivat 166 kunnan tilanteen ja 77 prosenttia väestöstä. Vastaajat olivat kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaalitoimen sekä kuntien maahanmuuttopalvelujen edustajia. - Kunnat toivat vastauksissa laajasti ilmi, että annetut luvut ovat osin arvioita. Kyseessä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun ilmiötä on ylipäätään laajasti kartoitettu. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että kyse on myös ilmiöstä, jota on haastava tarkasti selvittää, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita lapsiperheitä 20 prosentissa kuntia Vastausten perusteella voidaan arvioida, että kielteise

Kostnaderna för hälso- och sjukvården har ökat i de stora städerna – i de medelstora kommunerna började kostnaderna minska något22.6.2020 09:22:52 EESTTiedote

Kommunförbundet har utrett kostnaderna för hälso- och sjukvården i stora städer och kostnaderna för social- och hälsovården i medelstora kommuner år 2019. Enligt utredningen har kostnaderna för hälso- och sjukvården ökat i de stora städerna, medan kostnaderna inom social- och hälsovårdssektorn har minskat något i de medelstora kommunerna år 2019. Befolkningens stigande medelålder och det ökade behov av service och vård som den ger upphov till har ökat kostnaderna för kommunernas social- och hälsovårdssektor. Samtidigt påverkar också de ökade kostnaderna för den specialiserade sjukvården ekonomin på ett betydande sätt i synnerhet i de stora städerna. Kostnaderna på väg uppåt i de stora städerna Alla icke-åldersstandardiserade totalkostnader för hälso- och sjukvården i stora städer uppgick 2019 till sammanlagt 5,5 miljarder euro, medan kostnaderna 2018 uppgick till sammanlagt cirka 4,9 miljarder euro. Enligt utredningens kategorisering uppgick kostnaderna för primärvården till cirka 2,6

Terveydenhuollon kustannukset kasvaneet suurissa kaupungeissa – keskisuurissa kunnissa kustannukset kääntyivät pieneen laskuun22.6.2020 09:21:04 EESTTiedote

Kuntaliitto on selvittänyt suurten kaupunkien terveydenhuollon sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuodelta 2019. Selvityksen mukaan terveydenhuollon kustannukset ovat suurissa kaupungeissa kasvaneet, kun taas keskisuurissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat vuonna 2019 pienoisessa laskussa. Väestön ikääntyminen ja sen myötä palvelun ja hoidon tarpeiden kasvu ovat lisänneet kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia. Samalla myös erikoissairaanhoidon kasvaneet kustannukset vaikuttavat erityisesti suurten kaupunkien talouteen merkittävällä tavalla. Suurissa kaupungeissa terveydenhuollon kustannukset nousussa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kaikki ikävakioimattomat kokonaiskustannukset olivat vuonna 2019 yhteensä 5,5 miljardia euroa, kun vuonna 2018 kustannukset yhteensä olivat noin 4,9 miljardia euroa. Selvityksessä esitetyllä jaottelulla perusterveydenhuollon kustannukset olivat noin 2,6 miljardia euroa ja erikoissairaanhoi

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme