Kuntaverot nousevat – korottajakunnissa asuu yli miljoona kuntalaista
Kunnallisveroprosentti nousee 53 kunnassa ensi vuonna. Korottajakunnissa asuu yli miljoona kuntalaista. Keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,97 %, ja se nousee 0,09 prosenttiyksikköä vuodesta 2019.
Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti on 23,50 %: Halsualla. Kunnallisveroprosentti ei ole koskaan aiemmin ollut yli 23 %. Alhaisin Manner-Suomen veroprosentti on 17,00 %: Kauniaisissa.
26 kuntaa korottaa veroprosenttia 0,50 prosenttiyksikköä. Suurin korotus tehtiin Mikkelissä: 1,50 prosenttiyksikköä. Asukasluvultaan suurimmat korottajakunnat ovat Tampere, Kuopio, Kouvola ja Vaasa.
– Korottajakuntia on seitsemän enemmän kuin kuluvana vuonna, mutta korottajat ovat nyt asukasmäärältään isompia kuin vuosi sitten. Vaikka korotuksia on odotettua vähemmän, korotukset koskevat kaksinkertaista määrää kuntalaisia vuoteen 2019 verrattuna, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo.
Viimeksi kunnallisveron korotus koski näin suurta joukkoa kuntalaisia vuonna 2014.
Veroprosentti laskee noin 78 000 kuntalaisella. Seitsemän kuntaa on päättänyt laskea veroprosenttiaan vuodelle 2020. Eniten verotustaan kevensi Sotkamo: 1,50 prosenttiyksikköä.
Muut sopeuttamistoimet etusijalla
Korotuksia tapahtui vähiten Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaa, ja eniten Etelä-Savossa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa. Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä ei tullut muutoksia kunnallisveroon.
Kuntien väliset erot kasvavat: alhaisimman ja korkeimman veroprosentin ero on 7,00 prosenttiyksikköä.
– Kuntatalouden historiallisen vaikeaan tilanteeseen suhteutettuna veronkorotukset ovat lopulta maltillisia. Tämäkin kertoo jälleen siitä, että ne ovat kaikkein viimeisiä keinoja kuntien talouden tasapainottamiseen. Nyt sopeuttamistoimia pyritään tekemään muun muassa laajoilla YT-neuvotteluilla useissa kymmenissä kunnissa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.
196 kunnalla veroprosentti on ensi vuonna 21,00 tai enemmän, joka on kriisikuntakriteeristön raja-arvo.
Ennallaan veroprosenttinsa pitää kaikkiaan 250 kuntaa, joiden 4,4 miljoonan kuntalaisen veroprosentti ei muutu.
Korotuksien vaikutukset vaihtelevat kunnittain, koska kuntien veropohjat eroavat toisistaan. Kunnallisveroa ei tarvitse maksaa, jos palkkatulot ovat alle 15 700 euroa tai eläketulot alle 11 500 euroa. Suomessa kunnallisveroa ei maksa noin 40 % kuntalaisista, joilla on verotettavaa ansiotuloa.
Kiinteistöverojen korotukset maltillisia
36 kuntaa nostaa kiinteistöveroa, jota maksetaan sekä vakituisesta asuinrakennuksesta että muusta kuin vakituisesta asuinrakennuksesta. Kiinteistöveroprosentti laskee kahdessa kunnassa.
Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 1,9 miljardia euroa. Kuntien verotuloista se on noin 8 %. Korotukset tuovat kuntien kassaan 12 miljoonaa.
Lisätietoja:
Varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458
Pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175
Kuntakohtaiset veroprosenttitiedot vuodelle 2020 liitteenä Excel-tiedostona.
Lisätietoja: https://www.kuntaliitto.fi/talous/yhteenveto-kuntien-vuoden-2020-tulo-ja-kiinteistoveroprosenttien-seurannasta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-Klemettitiedottaja
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiMediapuhelin toimittajille arkisin klo 9-15 Medietjänstnummer för journalister vardagar kl. 9-15: 050 340 9977Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Debatt- och beslutsklimatet har stor betydelse för kommunens framgång17.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Merparten av kommunernas förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare anser att debatt- och beslutsklimatet påverkar mycket eller ganska mycket förutsättningarna för kommunens verksamhet. Resultaten baserar sig på beslutsfattarenkäten som genomfördes i höstas och besvarades av över 2500 förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare.
Keskustelu- ja päätöksentekoilmapiirillä suuri merkitys kunnan menestykselle17.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Valtaosa kuntien luottamushenkilöistä ja johtavista viranhaltijoista näkee, että keskustelu- ja päätöksentekoilmapiiri vaikuttaa melko tai erittäin paljon oman kunnan toimintaedellytyksiin. Tämä ilmenee syksyllä toteutetusta Kuntapäättäjäkyselystä, johon vastasi yli 2500 valtuutettua ja keskeistä viranhaltijaa.
Personal som stöder välmåendet är en etablerad del av yrkesutbildningen – 80 procent förutser att behovet kommer att öka15.12.2025 01:00:00 EET | Pressmeddelande
En utredning som Kommunförbundet gjort hösten 2025 visar att personal som stöder välmåendet redan är en integrerad del av vardagen i yrkesläroanstalterna. Hela 80 procent av utbildningsanordnarna uppskattar att behovet av personal som stöder välmåendet kommer att öka, och resterande 20 procent tror att behovet kommer att förbli på nuvarande nivå. Ingen av dem som svarade förutser att behovet kommer att minska. Samtidigt lyfts ett närmare samarbete med välfärdsområdena fram som ett centralt utvecklingsobjekt.
Hyvinvointia tukeva henkilöstö on vakiintunut osa ammatillista koulutusta – 80 prosenttia ennakoi tarpeen kasvavan15.12.2025 01:00:00 EET | Tiedote
Kuntaliiton syksyllä 2025 tekemän selvityksen mukaan hyvinvointia tukeva henkilöstö on jo kiinteä osa ammatillisten oppilaitosten arkea. Peräti 80 prosenttia koulutuksen järjestäjistä arvioi hyvinvointihenkilöstön tarpeen kasvavan, ja loput 20 prosenttia uskoo sen pysyvän nykyisellään. Yksikään vastaaja ei ennakoi tarpeen vähenevän. Tarpeen kasvua selittävät muun muassa oppimisen tuen laajeneminen, oppivelvollisuusiän pidentyminen sekä ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostuminen. Samalla yhteistyön tiivistäminen hyvinvointialueiden kanssa nousee keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Kuntouttavan opetuksen kehittäminen edellyttäisi entistä tiiviimpää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ammatillisen koulutuksen välillä.
Enkät: Kommunens strama ekonomi minskar resurserna för kommunikation11.12.2025 08:55:00 EET | Pressmeddelande
Kommunernas strama ekonomiska situation påverkar resurserna för kommunikationen, enligt Kommunförbundets kommunikationsenkät. Två tredjedelar av kommunikatörerna som svarat på enkäten bedömer att kommunens ekonomiska situation påverkar kommunikationen och marknadsföringen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme