Kuntaverot nousevat – korottajakunnissa asuu yli miljoona kuntalaista
Kunnallisveroprosentti nousee 53 kunnassa ensi vuonna. Korottajakunnissa asuu yli miljoona kuntalaista. Keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,97 %, ja se nousee 0,09 prosenttiyksikköä vuodesta 2019.
Manner-Suomen korkein kunnallisveroprosentti on 23,50 %: Halsualla. Kunnallisveroprosentti ei ole koskaan aiemmin ollut yli 23 %. Alhaisin Manner-Suomen veroprosentti on 17,00 %: Kauniaisissa.
26 kuntaa korottaa veroprosenttia 0,50 prosenttiyksikköä. Suurin korotus tehtiin Mikkelissä: 1,50 prosenttiyksikköä. Asukasluvultaan suurimmat korottajakunnat ovat Tampere, Kuopio, Kouvola ja Vaasa.
– Korottajakuntia on seitsemän enemmän kuin kuluvana vuonna, mutta korottajat ovat nyt asukasmäärältään isompia kuin vuosi sitten. Vaikka korotuksia on odotettua vähemmän, korotukset koskevat kaksinkertaista määrää kuntalaisia vuoteen 2019 verrattuna, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo.
Viimeksi kunnallisveron korotus koski näin suurta joukkoa kuntalaisia vuonna 2014.
Veroprosentti laskee noin 78 000 kuntalaisella. Seitsemän kuntaa on päättänyt laskea veroprosenttiaan vuodelle 2020. Eniten verotustaan kevensi Sotkamo: 1,50 prosenttiyksikköä.
Muut sopeuttamistoimet etusijalla
Korotuksia tapahtui vähiten Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaa, ja eniten Etelä-Savossa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa. Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä ei tullut muutoksia kunnallisveroon.
Kuntien väliset erot kasvavat: alhaisimman ja korkeimman veroprosentin ero on 7,00 prosenttiyksikköä.
– Kuntatalouden historiallisen vaikeaan tilanteeseen suhteutettuna veronkorotukset ovat lopulta maltillisia. Tämäkin kertoo jälleen siitä, että ne ovat kaikkein viimeisiä keinoja kuntien talouden tasapainottamiseen. Nyt sopeuttamistoimia pyritään tekemään muun muassa laajoilla YT-neuvotteluilla useissa kymmenissä kunnissa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.
196 kunnalla veroprosentti on ensi vuonna 21,00 tai enemmän, joka on kriisikuntakriteeristön raja-arvo.
Ennallaan veroprosenttinsa pitää kaikkiaan 250 kuntaa, joiden 4,4 miljoonan kuntalaisen veroprosentti ei muutu.
Korotuksien vaikutukset vaihtelevat kunnittain, koska kuntien veropohjat eroavat toisistaan. Kunnallisveroa ei tarvitse maksaa, jos palkkatulot ovat alle 15 700 euroa tai eläketulot alle 11 500 euroa. Suomessa kunnallisveroa ei maksa noin 40 % kuntalaisista, joilla on verotettavaa ansiotuloa.
Kiinteistöverojen korotukset maltillisia
36 kuntaa nostaa kiinteistöveroa, jota maksetaan sekä vakituisesta asuinrakennuksesta että muusta kuin vakituisesta asuinrakennuksesta. Kiinteistöveroprosentti laskee kahdessa kunnassa.
Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 1,9 miljardia euroa. Kuntien verotuloista se on noin 8 %. Korotukset tuovat kuntien kassaan 12 miljoonaa.
Lisätietoja:
Varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458
Pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175
Kuntakohtaiset veroprosenttitiedot vuodelle 2020 liitteenä Excel-tiedostona.
Lisätietoja: https://www.kuntaliitto.fi/talous/yhteenveto-kuntien-vuoden-2020-tulo-ja-kiinteistoveroprosenttien-seurannasta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-Klemettitiedottaja
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiMediapuhelin toimittajille arkisin klo 9-15 Medietjänstnummer för journalister vardagar kl. 9-15: 050 340 9977Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Finlands aktivaste kommun är Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Pressmeddelande
Finlands aktivaste kommun år 2025 är Sotkamo. Vinnarkommunen fick under Idrottsgalan ta emot den ansedda Uno-pokalen. Kommunerna arbetar målmedvetet för att göra det möjligt för alla att röra på sig oberoende av ålder. Att stödja motion och en aktiv livsstil hör till kommunernas centrala välfärdsuppgifter. Priset överräcktes av Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen tillsammans med bowlaren Essi Pakarinen. ”Kommunernas arbete för att främja motion och idrott gäller alla kommuninvånare. Hur man rör på sig beror på dagliga val och omgivningen, sådana saker som kommunerna kan påverka. Finlands aktivaste kommun visar på ett fint sätt hur naturen kan bidra till aktivitet och välmående” säger Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen.
Suomen liikkuvin kunta on Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Tiedote
Suomen liikkuvin kunta 2025 on Sotkamo. Voittajakunta palkittiin arvostetulla Uno-pokaalilla Urheilugaalan lavalla. Palkinnon otti vastaan kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen, joka kiitti erityisesti kuntalaisia, seuroja ja yhteisöjä. Sotkamossa luonto ja liikunta ovat koko kunnan toiminnan ytimessä: ne kulkevat mukana strategiasta arjen tekoihin. Kunnan eri sektorit tekevät tiivistä yhteistyötä luontoliikunnan edistämiseksi. Paikallisessa opetussuunnitelmassa luonto mainitaan huikeat 555 kertaa. Luonto nähdään arjen liikuttajana, elinvoiman lähteenä ja hyvinvoinnin tukipilarina jokaiselle kuntalaiselle. Palkinnon ojensi Tampereen pormestari, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen yhdessä keilaaja Essi Pakarisen kanssa. “Kuntien työ liikkumisen edistämiseksi koskettaa jokaista kuntalaista. Liikkuminen syntyy arjen valinnoista ja ympäristöistä, ja juuri niihin kunnat voivat vaikuttaa. Suomen liikkuvin kunta näyttää hienosti, miten luontoa voidaan hyödyntää liikkumisen ja hyvin
Kommunförbundet anser att det inte är ändamålsenligt att införa tvåårig förskoleundervisning14.1.2026 11:36:55 EET | Pressmeddelande
Enligt Kommunförbundets bedömning ökar en utvidgning av förskoleundervisningen till två år kommunernas kostnader med cirka 150–200 miljoner euro per år. Kommunförbundet betonar att reformens konsekvenser även ska bedömas utifrån den kommunala ekonomins och servicesystemets hållbarhet. ”Det är fråga om en mycket betydande tilläggssatsning i en situation där kommunernas ekonomi redan är stram och befolkningsutvecklingen utmanar sättet att ordna de kommunala tjänsterna”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen. Som jämförelse är de kalkylerade kostnaderna för utvidgningen av läroplikten cirka 129 miljoner euro per år. Enligt Kommunförbundets beräkningar uppgår den totala kostnaden för förskoleundervisning för en åldersklass till cirka 450 miljoner euro per år, vilket innebär en besparing på uppskattningsvis 250–300 miljoner euro inom småbarnspedagogiken. Nettoeffekten för kommunerna är dock klart ökade utgifter.
Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä14.1.2026 11:36:55 EET | Tiedote
Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.
Debatt- och beslutsklimatet har stor betydelse för kommunens framgång17.12.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Merparten av kommunernas förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare anser att debatt- och beslutsklimatet påverkar mycket eller ganska mycket förutsättningarna för kommunens verksamhet. Resultaten baserar sig på beslutsfattarenkäten som genomfördes i höstas och besvarades av över 2500 förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme