Kuntoutuspsykoterapiasta tutkittua hyötyä työmarkkinoilla
Mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet useissa kehittyneissä maissa (ml. Suomi) viimeisten vuosikymmenten aikana. Psykoterapian vaikutuksia on tutkittu paljon koeasetelmilla, mutta laajempia seurantoja työllisyysvaikutusten osalta on kansainvälisestikin vähän. Suomessa voi saada Kelan tukemaa psykoterapiaa, mikäli mielenterveyden häiriö uhkaa työ- tai opiskelukykyä.
Vuonna 2011 Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia muuttui lakisääteiseksi. Sitä ennen määrärahat rajoittivat tuen saaneiden määrää. Suomalaisen tutkijaryhmän tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian yhteyttä henkilön menestymiseen työmarkkinoilla Suomessa. Tutkimuksessa havaitaan, että kuntoutuspsykoterapiaan päässeiden henkilöiden työllisyysaste on 6 prosenttiyksikköä korkeampi verrattuna verrokkihenkilöihin eli hylkäävän päätöksen saaneisiin viiden vuoden päästä terapiaan hakemisesta. Myös terapiaan päässeiden vuosiansiot ovat 2100 euroa suuremmat. Lisäksi terapiaan päässeiden todennäköisyys joutua työkyvyttömyyseläkkeelle on kuusi prosenttiyksikköä matalampi.
”Kelan kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on tukea työelämässä pysymistä, sinne siirtymistä tai palaamista. Tulostemme mukaan psykoterapia auttaa saavuttamaan näitä tavoitteita.”, toteaa tutkimuksen vastaava kirjoittaja tutkijatohtori Laura Peutere Itä-Suomen yliopistosta.
Tutkimus perustuu tilastolliseen kaltaistamiseen, jossa ennen vuotta 2011 hylkäävän päätöksen saaneille henkilöille etsittiin havaittujen omaisuuksien mm. ikä, sukupuoli, koulutus ja asuinpaikka perusteella verrokkihenkilöt lakimuutoksen jälkeen myöntävän päätöksen saaneiden joukosta.
Tutkimusaineistoina on käytetty Kelan tietoja kuntoutuspsykoterapian hakemuksista ja päätöksistä sekä Tilastokeskuksen rekisteritietoja henkilöiden taustaominaisuuksista ja työmarkkinamenestyksestä. Kelan ja Tilastokeskuksen rekisteritietoa on vuosilta 2007–2017, ja tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti vuosina 2009–2012 psykoterapiakuntoutukseen ensi kertaa hakeneita henkilöitä.
Tutkimus tehtiin Tampereen yliopistossa ja Laboressa, ja mukana olivat yhteystyökumppaneina Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Työterveyslaitos. Tutkimushanketta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Yrjö Jahnssonin säätiö.
Linkki tutkimusjulkaisuun!
Tutkijaryhmä:
- Laura Peutere, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
- Terhi Ravaska, erikoistutkija, VATT
- Petri Böckerman, prof., Jyväskylän yliopisto
- Ari Väänänen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
- Pekka Virtanen, työterveyden dosentti, Tampereen yliopisto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura PeuteretutkijatohtoriKasvatustieteiden ja psykologian osasto, Itä-Suomen yliopisto
Puh:050 468 0568laura.peutere@uef.fiPetri Böckermanjohtava tutkijaTyömarkkinoiden tutkimuslohko, Labore
Puh:040 091 3189petri.pockerman@labore.fiwww.petribockerman.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Labore (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Kiky-sopimus osa 2 – ennen oli toisin?18.12.2025 15:54:12 EET | Blogi
Suomen kustannuskilpailukyky herättää keskustelua. Lääkkeeksi on ehdotettu palkkamalttia, minkä tavoitteena on Suomen talouden vientikysynnän kasvattaminen. Tilanne on kuitenkin erilainen kuin kiky-sopimuksen aikaan vuonna 2016, jolloin sisäistä devalvaatiota viimeksi käytettiin. Kotimaisen kysynnän heikentäminen on Suomen taloustilanteessa huono ratkaisu.
Ennustearvio: Taantumaa ennen talouskasvua17.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus LABORE julkisti syksyn talousennusteensa syyskuun 25. päivänä. Sen mukaan talous kasvaa kuluvana vuonna 0,6 prosenttia ja kiihtyy ensi vuonna 1,5 prosenttiin. Tänä vuonna talouskasvu jää kuitenkin syyskuussa ennustamaamme heikommaksi. Tulevan vuoden ennuste on edelleen uskottava, mutta edellyttää kotimaisen kysynnän ripeää elpymistä. Ennustearvio on jälkitarkastelu Laboren viimeisimmästä talousennusteesta noin kolme kuukautta sen julkaisun jälkeen. Ennustetta verrataan viimeisimpiin kansantalouden neljännesvuositietoihin.
Teollisuuspolitiikka palaa – minkä valinnan Suomi tekee?12.12.2025 14:16:29 EET | Tiedote
Teollisuuden palkansaajien ja Työeläkevakuuttajat Telan tilaamassa Uutta kasvua etsimässä – Millainen teollisuuspolitiikka palaa Suomeen ja Eurooppaan? -analyysissa Työn ja talouden tutkimus Laboren tutkimusohjaaja FT, VTT Ilkka Kiema ja ennustepäällikkö VTT Juho Koistinen kartoittavat teollisuuspolitiikan paluuta, sen erilaisia toteutusvaihtoehtoja ja mahdollisia painotuksia.
Talous & Yhteiskunta 4/2025 | Sota ja rauha11.12.2025 09:00:06 EET | Tiedote
Sotien maailmassa rauhasta puhuvat eniten autoritaariset johtajat ja rauha ymmärretään liian kapeasti sodan poissaolona. Oikeasti rauha on koko yhteiskunnan läpäisevä ilmiö, joka pakenee helppoja määritelmiä ja on joka paikassa vähän erilainen. Tai ainakin sen pitäisi olla, sanovat rauhantutkijat.
Tutkimus: Sairaat arvostavat euroja enemmän25.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus arvioi, kuinka sairastuminen vaikuttaa ihmisten itsensä kokemaan hyvinvointiin ja miten tulojen merkitys muuttuu sairauden aikana. Tulosten mukaan sairastuminen heikentää merkittävästi hyvinvointia ja tutkimuksessa arvioidaan tämän menetyksen rahallista arvoa. Tulokset osoittavat, että tulot ovat henkilön sairastuessa selvästi arvokkaampia: jokainen lisäeuro lisää hyvinvointia enemmän kuin terveenä. Erityisesti pienituloisilla tämä havainto muuttaa käsitystä siitä, millainen optimaalisen sairausvakuutuksen tulisi olla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme