Kuntoutuspsykoterapiasta tutkittua hyötyä työmarkkinoilla
2.3.2022 06:00:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet useissa kehittyneissä maissa (ml. Suomi) viimeisten vuosikymmenten aikana. Psykoterapian vaikutuksia on tutkittu paljon koeasetelmilla, mutta laajempia seurantoja työllisyysvaikutusten osalta on kansainvälisestikin vähän. Suomessa voi saada Kelan tukemaa psykoterapiaa, mikäli mielenterveyden häiriö uhkaa työ- tai opiskelukykyä.
Vuonna 2011 Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia muuttui lakisääteiseksi. Sitä ennen määrärahat rajoittivat tuen saaneiden määrää. Suomalaisen tutkijaryhmän tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian yhteyttä henkilön menestymiseen työmarkkinoilla Suomessa. Tutkimuksessa havaitaan, että kuntoutuspsykoterapiaan päässeiden henkilöiden työllisyysaste on 6 prosenttiyksikköä korkeampi verrattuna verrokkihenkilöihin eli hylkäävän päätöksen saaneisiin viiden vuoden päästä terapiaan hakemisesta. Myös terapiaan päässeiden vuosiansiot ovat 2100 euroa suuremmat. Lisäksi terapiaan päässeiden todennäköisyys joutua työkyvyttömyyseläkkeelle on kuusi prosenttiyksikköä matalampi.
”Kelan kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on tukea työelämässä pysymistä, sinne siirtymistä tai palaamista. Tulostemme mukaan psykoterapia auttaa saavuttamaan näitä tavoitteita.”, toteaa tutkimuksen vastaava kirjoittaja tutkijatohtori Laura Peutere Itä-Suomen yliopistosta.
Tutkimus perustuu tilastolliseen kaltaistamiseen, jossa ennen vuotta 2011 hylkäävän päätöksen saaneille henkilöille etsittiin havaittujen omaisuuksien mm. ikä, sukupuoli, koulutus ja asuinpaikka perusteella verrokkihenkilöt lakimuutoksen jälkeen myöntävän päätöksen saaneiden joukosta.
Tutkimusaineistoina on käytetty Kelan tietoja kuntoutuspsykoterapian hakemuksista ja päätöksistä sekä Tilastokeskuksen rekisteritietoja henkilöiden taustaominaisuuksista ja työmarkkinamenestyksestä. Kelan ja Tilastokeskuksen rekisteritietoa on vuosilta 2007–2017, ja tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti vuosina 2009–2012 psykoterapiakuntoutukseen ensi kertaa hakeneita henkilöitä.
Tutkimus tehtiin Tampereen yliopistossa ja Laboressa, ja mukana olivat yhteystyökumppaneina Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Työterveyslaitos. Tutkimushanketta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Yrjö Jahnssonin säätiö.
Linkki tutkimusjulkaisuun!
Tutkijaryhmä:
- Laura Peutere, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
- Terhi Ravaska, erikoistutkija, VATT
- Petri Böckerman, prof., Jyväskylän yliopisto
- Ari Väänänen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
- Pekka Virtanen, työterveyden dosentti, Tampereen yliopisto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura PeuteretutkijatohtoriKasvatustieteiden ja psykologian osasto, Itä-Suomen yliopisto
Puh:050 468 0568laura.peutere@uef.fiPetri Böckermanjohtava tutkijaTyömarkkinoiden tutkimuslohko, Labore
Puh:040 091 3189petri.pockerman@labore.fiwww.petribockerman.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Labore (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Talous & Yhteiskunta 2/2026 | Tilastot12.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Ilman tilastoja valtioita johdettaisiin sokkona. Mitkään tilastot eivät kuitenkaan tavoita eletyn elämän koko kirjoa, ja maailma myös muuttuu nopeammin kuin tilastointikäytännöt.
Ennustearvio: Taloudessa kasvun oraita11.6.2026 15:55:24 EEST | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus LABORE julkisti kevään talousennusteensa huhtikuun 2. päivänä. Sen mukaan talous kasvaa kuluvana vuonna 0,9 prosenttia ja kiihtyy ensi vuonna 1,2 prosenttiin. Kuluvan vuoden ennusteen toteutumista tukevat alkuvuoden myönteiset kasvuluvut. Tulevan vuoden ennuste on edelleen uskottava, jos vienti ja kotimainen kysyntä vahvistuvat loppuvuonna. Ennustearvio on jälkitarkastelu Laboren viimeisimmästä talousennusteesta noin kolme kuukautta sen julkaisun jälkeen. Ennustetta verrataan viimeisimpiin kansantalouden neljännesvuositietoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme