Kuntoutuspsykoterapiasta tutkittua hyötyä työmarkkinoilla
Mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet useissa kehittyneissä maissa (ml. Suomi) viimeisten vuosikymmenten aikana. Psykoterapian vaikutuksia on tutkittu paljon koeasetelmilla, mutta laajempia seurantoja työllisyysvaikutusten osalta on kansainvälisestikin vähän. Suomessa voi saada Kelan tukemaa psykoterapiaa, mikäli mielenterveyden häiriö uhkaa työ- tai opiskelukykyä.
Vuonna 2011 Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia muuttui lakisääteiseksi. Sitä ennen määrärahat rajoittivat tuen saaneiden määrää. Suomalaisen tutkijaryhmän tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian yhteyttä henkilön menestymiseen työmarkkinoilla Suomessa. Tutkimuksessa havaitaan, että kuntoutuspsykoterapiaan päässeiden henkilöiden työllisyysaste on 6 prosenttiyksikköä korkeampi verrattuna verrokkihenkilöihin eli hylkäävän päätöksen saaneisiin viiden vuoden päästä terapiaan hakemisesta. Myös terapiaan päässeiden vuosiansiot ovat 2100 euroa suuremmat. Lisäksi terapiaan päässeiden todennäköisyys joutua työkyvyttömyyseläkkeelle on kuusi prosenttiyksikköä matalampi.
”Kelan kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on tukea työelämässä pysymistä, sinne siirtymistä tai palaamista. Tulostemme mukaan psykoterapia auttaa saavuttamaan näitä tavoitteita.”, toteaa tutkimuksen vastaava kirjoittaja tutkijatohtori Laura Peutere Itä-Suomen yliopistosta.
Tutkimus perustuu tilastolliseen kaltaistamiseen, jossa ennen vuotta 2011 hylkäävän päätöksen saaneille henkilöille etsittiin havaittujen omaisuuksien mm. ikä, sukupuoli, koulutus ja asuinpaikka perusteella verrokkihenkilöt lakimuutoksen jälkeen myöntävän päätöksen saaneiden joukosta.
Tutkimusaineistoina on käytetty Kelan tietoja kuntoutuspsykoterapian hakemuksista ja päätöksistä sekä Tilastokeskuksen rekisteritietoja henkilöiden taustaominaisuuksista ja työmarkkinamenestyksestä. Kelan ja Tilastokeskuksen rekisteritietoa on vuosilta 2007–2017, ja tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti vuosina 2009–2012 psykoterapiakuntoutukseen ensi kertaa hakeneita henkilöitä.
Tutkimus tehtiin Tampereen yliopistossa ja Laboressa, ja mukana olivat yhteystyökumppaneina Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Työterveyslaitos. Tutkimushanketta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Yrjö Jahnssonin säätiö.
Linkki tutkimusjulkaisuun!
Tutkijaryhmä:
- Laura Peutere, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
- Terhi Ravaska, erikoistutkija, VATT
- Petri Böckerman, prof., Jyväskylän yliopisto
- Ari Väänänen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
- Pekka Virtanen, työterveyden dosentti, Tampereen yliopisto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura PeuteretutkijatohtoriKasvatustieteiden ja psykologian osasto, Itä-Suomen yliopisto
Puh:050 468 0568laura.peutere@uef.fiPetri Böckermanjohtava tutkijaTyömarkkinoiden tutkimuslohko, Labore
Puh:040 091 3189petri.pockerman@labore.fiwww.petribockerman.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Labore (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Esimerkkiperheet 2025–2027: Hyvätuloisten ostovoima kasvaa, yksinhuoltajien heikkenee – esimerkkiperheet kuvaavat kotitalouksien kasvavaa eriytymistä29.10.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Laboren syksyn 2025 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Ostovoiman kasvu kohdistuu työssäkäyville ja hyvätuloisille kotitalouksille. Työtulovähennyksen lapsikorotus parantaa perheellisten tuloja, mutta veromuutosten merkittävimmät hyödyt painottuvat hyvätuloisille kotitalouksille. Yksinhuoltajien ostovoiman kehitys jääkin tarkastelluista perheistä heikoimpien joukkoon.
Isyysvapaan laajentaminen lisäsi isien osallistumista – mutta ei muuttanut perherakenteita23.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten neljä suomalaista isyysvapaauudistusta 2000-luvulla vaikuttivat vanhempien pysymiseen yhdessä ja toisen lapsen hankintaan. Rekisteriaineistoihin perustuva analyysi osoittaa, että isyysvapaan joustavampi käyttö lisäsi isien vapaan hyödyntämistä, mutta ei vaikuttanut laajasti perheiden pysyvyyteen tai syntyvyyteen.
Tutkimushanke selvittää sukupuolten palkkaeron muutosta 30 vuoden ajalta22.10.2025 09:03:14 EEST | Tiedote
Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut Suomessa hitaasti. Uusi tutkimushanke tuottaa ensimmäistä kertaa laajan, pitkän aikavälin taloustieteellisen analyysin siitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet palkkaeron muutoksiin.
M&A-podcast: Miksi terveydenhuollon tehokkuus ei tartu?20.10.2025 14:56:12 EEST | Tiedote
Miksi Suomen terveydenhuollon tehokkuus ei tartu, vaikka ongelmat tunnetaan ja ratkaisutkin ovat jo olemassa? M&A&X-erikoisjaksossa puretaan sote-systeemin rakenteita ja kysytään, miksi hyvät käytännöt jäävät maakuntien rajojen sisään – ja miksi tehokkuudesta puhuminen on meillä melkein kirosana. Taloustieteen näkökulmasta tutkitaan, miksi järjestelmä palkitsee sairastavuudesta eikä terveydestä, miten ”ylikirjaaminen” vääristää rahoitusta ja mitä tarkoittaa, kun keuhkosairauksien määrä nelinkertaistuu yhdessä maakunnassa. Lisäksi selviää, mitä tapahtuu, kun kilpailu ja valinnanvapaus oikeasti päästetään irti: brittiuudistusten ja suomalaisen Coxa-sairaalan esimerkit osoittavat, että parempi johtaminen ja terve kilpailu tuottavat enemmän terveyttä – vähemmällä rahalla. Vieraina jaksossa terveystaloustieteen huippu Mika Kortelainen (TY) sekä Coxan perustajat Matti Lehto ja Rauno Ihalainen. Jakso on toteutettu yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.
Tutkimus: Kotitalousvähennys ei lisännyt siivouspalveluiden käyttöä eikä vähentänyt harmaata taloutta9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme