Kuntoutuspsykoterapiasta tutkittua hyötyä työmarkkinoilla
2.3.2022 06:00:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet useissa kehittyneissä maissa (ml. Suomi) viimeisten vuosikymmenten aikana. Psykoterapian vaikutuksia on tutkittu paljon koeasetelmilla, mutta laajempia seurantoja työllisyysvaikutusten osalta on kansainvälisestikin vähän. Suomessa voi saada Kelan tukemaa psykoterapiaa, mikäli mielenterveyden häiriö uhkaa työ- tai opiskelukykyä.
Vuonna 2011 Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia muuttui lakisääteiseksi. Sitä ennen määrärahat rajoittivat tuen saaneiden määrää. Suomalaisen tutkijaryhmän tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin Kelan tukeman kuntoutuspsykoterapian yhteyttä henkilön menestymiseen työmarkkinoilla Suomessa. Tutkimuksessa havaitaan, että kuntoutuspsykoterapiaan päässeiden henkilöiden työllisyysaste on 6 prosenttiyksikköä korkeampi verrattuna verrokkihenkilöihin eli hylkäävän päätöksen saaneisiin viiden vuoden päästä terapiaan hakemisesta. Myös terapiaan päässeiden vuosiansiot ovat 2100 euroa suuremmat. Lisäksi terapiaan päässeiden todennäköisyys joutua työkyvyttömyyseläkkeelle on kuusi prosenttiyksikköä matalampi.
”Kelan kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on tukea työelämässä pysymistä, sinne siirtymistä tai palaamista. Tulostemme mukaan psykoterapia auttaa saavuttamaan näitä tavoitteita.”, toteaa tutkimuksen vastaava kirjoittaja tutkijatohtori Laura Peutere Itä-Suomen yliopistosta.
Tutkimus perustuu tilastolliseen kaltaistamiseen, jossa ennen vuotta 2011 hylkäävän päätöksen saaneille henkilöille etsittiin havaittujen omaisuuksien mm. ikä, sukupuoli, koulutus ja asuinpaikka perusteella verrokkihenkilöt lakimuutoksen jälkeen myöntävän päätöksen saaneiden joukosta.
Tutkimusaineistoina on käytetty Kelan tietoja kuntoutuspsykoterapian hakemuksista ja päätöksistä sekä Tilastokeskuksen rekisteritietoja henkilöiden taustaominaisuuksista ja työmarkkinamenestyksestä. Kelan ja Tilastokeskuksen rekisteritietoa on vuosilta 2007–2017, ja tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti vuosina 2009–2012 psykoterapiakuntoutukseen ensi kertaa hakeneita henkilöitä.
Tutkimus tehtiin Tampereen yliopistossa ja Laboressa, ja mukana olivat yhteystyökumppaneina Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Työterveyslaitos. Tutkimushanketta rahoittivat Työsuojelurahasto ja Yrjö Jahnssonin säätiö.
Linkki tutkimusjulkaisuun!
Tutkijaryhmä:
- Laura Peutere, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
- Terhi Ravaska, erikoistutkija, VATT
- Petri Böckerman, prof., Jyväskylän yliopisto
- Ari Väänänen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
- Pekka Virtanen, työterveyden dosentti, Tampereen yliopisto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura PeuteretutkijatohtoriKasvatustieteiden ja psykologian osasto, Itä-Suomen yliopisto
Puh:050 468 0568laura.peutere@uef.fiPetri Böckermanjohtava tutkijaTyömarkkinoiden tutkimuslohko, Labore
Puh:040 091 3189petri.pockerman@labore.fiwww.petribockerman.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Labore (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tutkimus: Korkeatuloisten perheiden lapset päätyvät yrittäjiksi moninkertaisesti muita useammin19.3.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Suomalaisiin rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus osoittaa, että korkeatuloisista perheistä tulevat lapset päätyvät yritysten omistajiksi ja yrittäjiksi huomattavasti muita useammin. Vanhempien tulojakauman ylimmästä prosentista tulevat lapset ovat yli viisi kertaa todennäköisemmin yrityksen omistajia ja lähes kolme kertaa todennäköisemmin uusia yrityksiä perustavia yrittäjiä kuin alimman tulopuolikkaan lapset. Keskeinen selittävä tekijä on omistajuuskokemus ennen yrittäjäksi ryhtymistä.
Tutkimustulokset: Henkilökohtainen ohjaus tehoaa, pelkkä kirje ei – hakeva toiminta lisää matalasti koulutettujen osallistumista aikuiskoulutukseen16.3.2026 10:34:36 EET | Tiedote
Pelkkä tieto ei riitä houkuttelemaan matalasti koulutettuja aikuisia koulutukseen. Etlan ja Laboren tutkimus osoittaa, että kirjeitse lähetetty tieto koulutusmahdollisuuksista ei lisännyt koulutukseen hakeutumista, mutta työpaikoilla toteutettu henkilökohtainen ohjaus lisäsi osallistumista toisen asteen opintoihin noin kahdeksan prosenttia. Tulokset viittaavat siihen, että koulutuksen kasautumista voidaan purkaa kohdennetulla ja henkilökohtaisella tuella, vaikka se vaatii enemmän resursseja.
M&A-podcast: Kurjistuuko nuoriso? Tilastot vastaavat13.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
M&A&X-erikoisjaksossa puretaan yksi suomalaisen talouskeskustelun kysymyksistä: jäävätkö nuoret taloudellisesti jälkeen vanhemmista sukupolvista. Nuorisobarometri kertoo kasvavasta pessimismistä, mutta mitä tilastot todella näyttävät tuloista, varallisuudesta ja koulutuksesta?
KUTSU | Labore julkistaa kevään talousennusteensa 2.4.12.3.2026 17:36:40 EET | Kutsu
Kestääkö orastava kasvu geopolitiikan jännitteet? Kiihtyykö kotimainen inflaatio öljyn hinnan tahdissa? Helpottaako työmarkkinoiden jumi?
Tutkimus- ja kehityspolitiikan vaikutuksia arvioivissa kasvumalleissa jää usein keskeinen vaihe tarkastelematta11.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Innovaatioperustaisia kasvumalleja käytetään arvioitaessa tutkimus- ja kehittämispolitiikan vaikutuksia talouskasvuun. Laboren uudessa tutkimuksessa huomautetaan että näissä malleissa tarkastellaan usein vain pitkän aikavälin lopputuloksia – ei sitä, miten talous käytännössä siirtyy uuteen tasapainoon politiikkamuutosten jälkeen. Siirtymäpolkujen analyysi on tärkeää, koska politiikkamuutosten vaikutukset voivat näkyä taloudessa vasta pitkän ajan kuluttua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme