Kuolevan läheinen tarvitsee tietoa ja mahdollisuuden surra omalla tavallaan
Läheiset kaipaavat tilanteessa erityisesti tietoa ja avoimuutta omaisensa vointiin ja hoitoon liittyen.
– Läheiselle on tärkeintä tieto siitä, että omainen saa hyvän hoidon ja avun. Tieto ja avoimuus ovat tärkeitä kaikille läheisille. Lapset kaipaavat usein keskustelua siitä, ettei vanhemman kuolema ole hänen syynsä. Edes pienet lapset eivät kaipaa valehtelua ja asian välttelyä tai piilottelua, kertoo palliatiiviseen hoitoon erikoistunut lääkäri Juha Hänninen.
Läheisen kuollessa suru näkyy ja tuntuu ihmisissä eri tavoin. Monia helpottaa asian jakaminen saman kokeneiden kanssa eli vertaistuki.
– Vertaistuki on usein läheisensä menettäneelle tärkeä tapa käsitellä menetystä. Menetysryhmiin osallistuvat löytävät samankaltaisia kokemuksia, ajatuksia ja tunteita, vaikka jokaisen tilanne on yksilöllinen. Ryhmissä keskustellaan myös siitä, mikä vaikeina hetkinä on auttanut ja miltä tulevaisuus ilman kuollutta läheistä näyttää. On tärkeää antaa surulle tilaa sellaisena kuin se on ja huomioida, että suremiselle ei ole olemassa aikarajaa, avaa menetysryhmiä ohjaava kriisityöntekijä Mari Rantanen MIELI ry:stä.
Suru on eri ihmisille erilaista. Kaikki eivät reagoi itkemällä ja avoimesti suremalla, eikä kaikkien suru tule samaan aikaan.
– Saattohoidossa on muistettava, että hoitava ihminen ei saa mallintaa toisen surua oman reagointitapansa mukaisesti. Kuolema tuo toisinaan helpotuksen siitä, että kärsimys päättyy ja siihen joskus liittyy syyllisyys siitä, että tuntee helpotusta, Hänninen avaa.
Ihmisen menehtyminen vaikuttaa aina myös hoitavan henkilöstön jaksamiseen.
– Kuoleman läheisyydellä on merkitystä myös auttajan jaksamiselle ja ammatti-identiteetin kehittymiselle. Vaikka työntekijä ei tunne surua, hän yrittää tehdä eron siinä muodostaako hän työssään suhteen potilaaseen vai ihmiseen, Hänninen lisää.
Ennakoitavissa olevaa kuolemaa käsittelevä Surukonferenssi järjestetään 20.—21. huhtikuuta Tampereella.
Surukonferenssin järjestävät: HUOMA - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, KÄPY Lapsikuolemaperheet ry, MIELI Suomen Mielenterveys ry, Nuoret lesket ry, Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura ry, Surevan kohtaaminen, Surunauha ry ja Tampereen yliopisto. Yhteistyökumppaneina: Kirkkohallitus ja Syöpäjärjestöt.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Palliatiivisen hoidon asiantuntija, lääketieteen lisensiaatti Juha Hänninen, p. 050 3658657, hannisenjuha@gmail.com
Kriisityöntekijä Mari Rantanen, MIELI Suomen Mielenterveys ry, p. 040 844 8368, mari.rantanen@mieli.fi
Surututkija, TtT, yliopistonlehtori, Anna Liisa Aho, Tampereen yliopisto, p. 044 040 7066, annaliisa.aho@tuni.fi
Terhi Kantanen (mediayhteyshenkilö), Huoma - Henkirikoksen uhrien läheiset ry, p. 050 304 3332, terhi.kantanen@huoma.fi
MIELI ry:n viestintäyhteyshenkilö: Kirsi Maunula, p. 041 543 8286, kirsi.maunula@mieli.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme