Kuolleisuuden nousu poikkeuksellista – elinajanodote laskee vuonna 2022 eniten 60 vuoteen
”Lopullisessa tilastossa kuolleiden määrä noussee yli 63 000:een”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo sanoo.
Kuolleisuuden kasvu heijastuu vastasyntyneiden elinajanodotteeseen, joka ennakkotietojen mukaan laskeevuonna 2022 tytöillä 0,6 vuotta ja pojilla 0,5 vuotta. Viimeksi tyttöjen elinajanodotteessa on nähty vastaavan tasoinen pudotus vuoden aikana vuonna 1957 (aasialainen influenssa) ja pojilla vuonna 1962.
Kuolleisuus on tällä hetkellä naisilla vuoden 2013 ja miehillä vuoden 2017 tasolla
Ennakkotietojen mukaan elinajanodote olisi vuonna 2022 pojilla 78,6 ja tytöillä 83,8 vuotta. Viimeksi elinjanaodote oli Suomessa havaitulla tasolla tytöillä vuonna 2013 ja pojilla vuonna 2017.
Elinajanodote kuvaa kuolleisuuden tasoa kunakin laskentavuotena.
”Elinajanodotteen perusteella kuolleisuus lähti Suomessa nousuun syksyllä 2021. Viimeisen puolentoista vuoden aikana naisten elinajanodote on laskenut 0,9 vuotta ja miesten 0,6 vuotta”, Rapo kertoo.
Naisten elinajanodote laskee vuonna 2022 jo toista vuotta peräkkäin.
”Näin ei ole tapahtunut kertaakaan aiemmin vuosien 1950 ja 2021 välisenä aikana.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Markus Rapo
yliaktuaari
Puh: 029 551 3238
markus.rapo@stat.fi
Markus RapoYliaktuaari
Puh:029 551 3238markus.rapo@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Verokertymä kasvoi vuonna 2022, eniten kasvoivat yhteisöjen tuloverot15.3.2023 08:07:14 EET | Tiedote
Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna 7 miljardia euroa vuodesta 2021. Kertymä oli yhteensä 115,2 miljardia euroa.
Nuorten ruutuaika jatkuu myöhään yöhön8.3.2023 08:02:22 EET | Tiedote
Näyttöpäätteiden äärellä vietetty aika kasvoi koronakriisin aikaan ennätystasolle. Suomalaiset viettivät vuosien 2020–2021 aikana erilaisten näyttöruutujen ääressä päivittäin keskimäärin 4 tuntia 26 minuuttia. Pisin ruutuaika oli 15–24-vuotiailla, keskimäärin 5 tuntia 46 minuuttia päivässä. Vähiten ruutujen äärellä viihtyivät 10–14-vuotiaat, keskimäärin 3 tuntia 50 minuuttia päivässä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimukseen.
Ulkomaanmatkailu vahvassa kasvussa loppuvuonna – matkojen määrä enää viidenneksen pienempi kuin ennen koronaa1.3.2023 08:07:05 EET | Tiedote
Ulkomaan vapaa-ajan matkojen määrä kasvoi merkittävästi loppuvuoden aikana. Matkoja tehtiin syys-joulukuussa risteilyt ja päivämatkat mukaan lukien noin kaksi miljoonaa. Matkoja tilastoitiin lähes kaksi kolmasosaa enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta vielä viidenneksen vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2019.
Kutsu: Tiedotustilaisuus Suomen talouden kehityksestä 202223.2.2023 13:36:18 EET | Tiedote
Vuosi 2022 oli kolmas poikkeusvuosi peräkkäin. Miten Suomen taloudessa meni? Tilastokeskus järjestää tiedotustilaisuuden, jossa tarkastellaan ensimmäisen kerran vuoden 2022 talouskehitystä kansantalouden tilinpidon mukaisen tarjonnan ja kysynnän näkökulmasta.
Työllisten määrä kasvoi tammikuussa vuodentakaiseen verrattuna – uusi ikäryhmä työllisyysasteen tarkasteluun21.2.2023 08:05:12 EET | Tiedote
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli tammikuussa 76,6 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 76,5 prosenttia. Miesten työllisyysaste nousi viime vuoden tammikuusta 0,4 prosenttiyksikköä 77,2 prosenttiin ja naisten työllisyysaste laski 0,2 prosenttiyksikköä 75,9 prosenttiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme