Kuolleita ja syntyneitä edellisvuotta enemmän vuonna 2021
Kuolleita oli 1 855 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuolleiden määrä, 57 343, oli myös korkein vuositasolla vuoden 1944 jälkeen. Kuolleiden naisten määrä oli suurin vuoden 1919 jälkeen.
“Kuolleiden määrään vaikuttaa väestön ikääntyminen eli väestömme ikärakenne. Vuosittain kuolleiden määrä on ollut kasvusuunnassa jo 60 vuotta”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Auli Hämäläinen.
“Ennakkotietojen mukaan kuolleisuus eli kuolleiden määrä tuhatta henkeä kohden on ollut alkuvuonna 2021 normaalia matalampi ja loppuvuonna puolestaan korkeampi kuin normaalisti. Tämän taustalla olevia syitä päästään katsomaan tarkemmin, kun kuolemansyytilaston aineisto valmistuu. Korona voi osaltaan selittää loppuvuoden korkeampaa kuolleisuutta”, Hämäläinen pohtii.
Samaan aikaan myös syntyvyys nousi edellisvuodesta. Kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,46, kun vuonna 2020 se oli 1,37.
"Kokonaishedelmällisyysluku oli mittaushistorian neljänneksi alhaisin"
“Media ja osa tutkijoista vaikuttavat puhuvan mielellään vauvabuumista. Termin käyttö tuntuu hieman erikoiselta, kun syntyvyys on edelleen suhteellisen matalalla tasolla. Viime vuoden ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli koko mittaushistorian neljänneksi alhaisin”, muistuttaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola.
“Esimerkiksi vuonna 2017 julkisessa keskustelussa oltiin huolestuneita syntyvyyden laskusta ja puhuttiin vauvakadosta, vaikka kokonaishedelmällisyys oli nykyistä korkeampi. Vauvabuumin sijaan puhuisin mieluummin maltillisemmin vaikkapa syntyvyyden elpymisestä. Syntyvyyden yhdeksän vuotta putkeen jatkuneen laskun jälkeen on nyt ollut kaksi peräkkäistä vuotta nousua, eli nuoli osoittaa tällä hetkellä kuitenkin ylöspäin”, Toivola sanoo.
Vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli ennakkotietojen mukaan 79,2 vuotta ja tyttöjen vastaavasti 84,5 vuotta vuonna 2021. Poikien elinajanodote piteni vuoteen 2020 verrattuna 0,1 vuotta ja tyttöjen lyheni 0,2 vuotta.
“Vastasyntyneiden elinajanodotteessa pitkän ajan trendi on ollut ylöspäin niin tytöillä kuin pojilla. Pienet yksittäisinä vuosina esiintyvät poikkeamat alaspäin eivät ole elinajanodotteessa harvinaisuus, vaan niitä on esiintynyt aiemminkin. Koronalla voi olla vaikutusta kuolleisuuteen vanhimmissa ikäluokissa, mutta sitä voidaan arvioida tarkemmin vasta kuolemansyytilaston tietojen valmistuttua”, Hämäläinen kertoo.
Uudellamaalla ensimmäistä kertaa muuttotappiota
Maan sisäisessä muuttoliikkeessä nähtiin myös ennätyksellisiä lukuja vuonna 2021. Uusimaa kärsi muuttotappiota muualle Suomeen 2 575 henkilön verran. Muuttotappiota ei ole ollut kertaakaan aiemmin vuosien 1951–2020 välisenä aikana, jolta tilastoja aiheesta löytyy. Lisäksi pääkaupunkiseudun muuttotappio muihin kuntiin, 5346 henkilöä, oli selvästi suurin tällä aikajaksolla. Suomen ulkomailta saama muuttovoitto (22 305) on sekin uusi ennätys. Taustalla on etenkin maastamuuton väheneminen.
"Uudenmaan maakunnan historiallinen muuttotappio muualle Suomeen selittyy lähtömuuton kasvulla.Jos verrataan vuosia 2019 ja 2021, tulomuutto muista maakunnista Uudellemaalle on vähentynyt kymmenyksen ja samaan aikaan lähtömuutto Uudeltamaalta muualle Suomeen on kasvanut neljänneksellä”, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo.
“Uusimaa menetti vuoden 2021 aikana muuttotappiona väestöä Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen, Päijät-Hämeeseen, Varsinais-Suomeen, Pohjois- ja Etelä-Savoon ja Lappiin. Vuonna 2019 Uudenmaan muuttotase sen ja muiden maakuntien välillä oli tappiollinen ainoastaan Kanta-Hämeeseen”, Rapo sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliaktuaari Auli Hämäläinen, p. 0295 513 615, auli.hamalainen@stat.fi
Yliaktuaari Joonas Toivola, p. 0295 513 355, joonas.toivola@stat.fi
Yliaktuaari Markus Rapo, p. 0295 513 238, markus.rapo@stat.fi
Markus RapoYliaktuaari
Puh:029 551 3238markus.rapo@tilastokeskus.fiAuli HämäläinenYliaktuaari
Puh:029 551 3615auli.hamalainen@tilastokeskus.fiJoonas ToivolaYliaktuaari
Puh:029 551 3355joonas.toivola@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Maahanmuutto kasvoi entisestään alkuvuonna25.4.2024 08:00:55 EEST | Tiedote
Suomen väestönkasvua piti tammi–maaliskuussa yllä maahanmuutto, joka kasvoi edelleen viime vuodesta. Ulkomailta muutti Suomeen 14 485 henkeä ja Suomesta ulkomaille 3 063 henkeä. Maahanmuuttoja oli 724 enemmän ja maastamuuttoja 36 enemmän kuin edellisvuoden tammi–maaliskuussa, selviää väestön ennakkotilaston tiedoista.
Finländarna drabbade av undersökningströtthet – Statistikcentralen oroar sig för att informationen blir förvrängd22.4.2024 09:21:20 EEST | Tiedote
Information och åsikter som samlas in från medborgarna är en central råvara för statistik som styr beslutsfattandet i samhället. Under de senaste åren har medborgarnas svarsaktivitet i undersökningarna sjunkit brant. Fenomenet är internationellt och det finns flera orsaker till att man inte svarar. Statistikcentralen lyfter fram den oroväckande utvecklingen genom kampanjen Det blåvita brevet.
Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta22.4.2024 08:13:14 EEST | Tiedote
Kansalaisilta kerättävä tieto ja näkemykset ovat yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaavien tilastojen keskeinen raaka-aine. Viime vuosina kansalaisten vastausaktiivisuus tutkimuksiin on laskenut jyrkästi. Ilmiö on kansainvälinen ja vastaamattomuuteen useita syitä. Tilastokeskus nostaa huolestuttavan kehityksen esiin Sinivalkoinen kirje -kampanjalla.
Presidentinvaaleissa aktiivisimpia äänestäjiä olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut19.4.2024 08:00:57 EEST | Tiedote
Suurituloiset äänestivät presidentinvaaleissa selvästi vilkkaammin kuin pienituloiset. Samaten korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia kuin perus- tai toisen asteen koulutuksen suorittaneet, selviää Tilastokeskuksen presidentinvaalit-tilaston tiedoista.
Suomi häviää muille Pohjoismaille ikääntyneiden työllisyydessä, mutta etenkin naisilla on nähty huima nousu16.4.2024 09:49:28 EEST | Tiedote
50–59-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa Ruotsin rinnalla Pohjoismaiden kärkeä vuonna 2022. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hanna Sutelan tuoreesta Tieto&trendit-verkkolehden blogista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme