Suomen Psykologiliitto

Kuraattorin ja koulupsykologin ennaltaehkäisevän työn johtaminen kouluissa ja oppilaitoksissa on turvattava

Jaa

Hallitus on tarkentanut sote-uudistuksen lakiesitysluonnosta lausuntokierroksen perusteella. Nyt esitetään, että psykologit ja kuraattorit työskentelevät ensisijaisesti koulujen ja oppilaitosten tiloissa. Tämä on tärkeä linjaus, joka mahdollistaa aiempaa muotoilua paremmin psykologien ja kuraattorien tärkeän työn jatkumisen fyysisesti osana kouluyhteisöjä ja lähellä lasten ja nuorten arkea, helposti saatavilla.

Hallitus esittää kuitenkin edelleen opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirtämistä perustettaviin sote-maakuntiin, joita uudistuksessa kutsutaan tästä lähtien hyvinvointialueiksi. Lausuntokierroksella monet tahot nostivat esiin huolen opiskeluhuollon palveluista ja vastustivat opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirtoa maakuntiin. Siirto mahdollistaisi työtehtävien muuttamisen vahvasti korjaavaan vastaanottotyöhön painottuvaksi ja vaikeuttaisi koko yhteisöön keskittyvää ennaltaehkäisevää työtä ja yhteistyötä opettajien ja rehtorien kanssa. Epäselvää on, miten koulujen ja oppilaitosten tarve psykologin ja kuraattorin työlle yhteensovitettaisiin sote-maakunnassa, jonne työnjohto siirtyisi. Koulukuraattorit ry, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ja Suomen Psykologiliitto vastustavat opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirtoa, sillä koulujen ja oppilaitosten psykologien ja kuraattorien työtä ei voi johtaa hyvinvointialueilta käsin, vaan sen tulee tapahtua kunnissa.

– Sote-uudistuksen tavoitteena on lisätä matalan kynnyksen palvelujen saatavuutta. Psykologit osana koulujen ja oppilaitosten yhteisöjä niin fyysisesti kuin hallinnollisestikin tukevat tätä tavoitetta. Psykologin luo on helppo hakeutua saamaan apua, kun tämä on tuttu ja apua saa omassa arjen ympäristössä koulutyön rytmiin nivottuna, Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola avaa linjauksen merkitystä.

Yhteisöllinen työ unohdettu kokonaan

Suomen Psykologiliitto, Koulukuraattorit ry ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ ovat erityisen huolissaan siitä, että esityksestä ei edelleenkään käy ilmi, miten yhteisöllinen työ kouluissa ja oppilaitoksissa jatkossa turvattaisiin ja miten sitä kehitettäisiin. Lausuntokierroksen jälkeen esitysluonnoksen perusteluihin lisättiin toteamus, että jatkossakin yhteisöllinen opiskeluhuolto on ensisijainen työmuoto. Tämä ei kuitenkaan riitä turvaamaan yhteisöllisen työn kehittämistä kouluissa ja oppilaitoksissa.  Esitys keskittyy yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon, joka on tärkeä mutta vain yksi osa koulupsykologin ja koulukuraattorin työtä. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö edistää hyvinvointia, mielenterveyttä ja oppimista sekä ehkäisee ongelmien syntyä ja pahenemista. Esimerkki yhteisöllisestä työstä on kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen. Ennaltaehkäisevä yhteisöllinen työ on nykyisen opiskeluhuoltolain painopiste. 

– Yhteisöllisessä työssä on kyse koko sivistystoimen organisaation ja kouluyhteisöjen tasolla tehtävästä työstä, jossa yhteinen työ sivistystoimen ja koulun johdon ja opettajien kanssa on ensiarvoista. Työtä on johdettava siellä, missä sitä tehdään, eli kuntien kouluissa ja oppilaitoksissa. Asiantuntijoiden yleinen arvio lausunnoissaan on, että yhteisöllinen työ vaarantuu vakavasti tai tulee mahdottomaksi sote-maakunnasta käsin, Ahtola painottaa.

Ehdotetut lainsäädäntömuutokset ovat merkittäviä. Toteutuessaan esitys siirtäisi psykologit pois opiskeluhuoltolain piiristä terveydenhuoltolakiin ja kuraattorit sosiaalihuoltolakiin. Tämä mahdollistaisi työtehtävien ja työn sisällön muuttamisen. Kuraattoreille esitetään jo lakiluonnoksessa sosiaalihuoltolain mukaisten virkatehtävien, kuten palvelutarpeen arviointien ja päätösten, tekemistä. Koulupsykologin ja kuraattorin työn painopisteen muuttaminen ja voimavarojen siirtäminen mielenterveyttä edistävästä ja ongelmia ehkäisevästä työstä korjaavaan työhön olisi inhimillisesti ja taloudellisesti kallis ratkaisu. 

Vastuukysymykset ja työnjako kuntien ja hyvinvointialueiden kesken ratkaisematta

Kunnan vastuu lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisestä edellyttää kunnalle järjestämisvastuuta oppilas- ja opiskelijahuollon palveluista. Oppilas- ja opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestäminen tulisi säätää nykyiseen tapaan kuntien tehtäväksi. Rahoitus tähän tulisi osoittaa kunnille suoraan erillisellä momentilla peruspalveluiden valtionosuudesta.  

– Kunnat ja niiden tarpeet ovat erilaisia, eikä yksi malli toimi kaikkialla. Mikäli maakunta ja sen kaikki kunnat yhdessä päättävät, että ne haluavat maakunnan järjestävän oppilas- ja opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut, on kunnilla oltava oikeus yhdessä siirtää tämä tehtävä maakunnalle osoittamalla maakunnalle rahoitus näiden palveluiden järjestämiseen, painottaa Opetusalan ammattijärjestön lakimies Ira Hietanen-Tanskanen.

Esityksessä ei ole myöskään huomioitu lainkaan vastuukysymyksiä. Kenen vastuulla alaikäinen oppija on osallistuessaan opiskeluhuollon palveluihin tai ollessaan matkalla niihin? 

– Sote-maakunnille opiskeluhuollon palveluiden järjestäjänä on säädettävä vastuu oppilaasta opiskeluhuollonpalveluihin osallistumisen ajaksi. Kunnalla opetuksen ja koulutuksen järjestäjänä ei voi olla vastuuta oppijasta opiskeluhuollon palveluissa, joiden järjestämisestä se ei enää vastaisi, toteaa Hietanen-Tanskanen.

Opiskeluhuollon järjestäjällä on myös oltava mahdollisuus anoa luvallinen poissaolo oppilaalle opiskeluhuollon palveluissa käymisen ajaksi. Perusopetuksesta oppilas voi olla poissa vain, jos hänelle on myönnetty lupa. Jos oppilas ei halua huoltajansa tietävän käynneistä, on opiskeluhuollonpalveluiden anottava lupaa oppilaan poissaololle.

Sote-uudistuksen lakiluonnos annettiin 14.10.2020 lainsäädännön arviointineuvostolle. Hallitus viimeistelee lakiesityksen lopulliseen muotoonsa lainsäädännön arviointineuvoston palautteen jälkeen. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle joulukuussa 2020.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Psykologiliitto
Bulevardi 30 B 3
00120 Helsinki

09 6122 9122http://www.psyli.fi

Suomen Psykologiliitto on psykologien ammattijärjestö. Psykologiliitto edistää jäsentensä palkka- ja ammatillisia etuja sekä työllisyyttä. Liitto pyrkii myös vaikuttamaan psykologeja ja mielenterveyttä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Psykologiliitto

Psykologeille yhä suurempi tarve – koulutuksen rahoitus vaatii uudistamista27.11.2020 08:24:30 EETTiedote

Psykologien osaamiselle on koko ajan enemmän kysyntää niin sote-sektorilla, opetuksen ja koulutuksen saralla kuin myös laajasti monissa muissa asiantuntijatehtävissä, esimerkiksi työ- ja organisaatiopsykologian alalla. Suomen Psykologiliitto, Psykonet ja Suomen Psykologian Opiskelijain Liitto SPOL ry ovat iloisia siitä, että psykologin asiantuntijuuden arvo ja tarve yhteiskunnassamme on tunnistettu ja muistuttavat alan koulutuksen laadun tärkeydestä sen kehittämisessä.

Psykologiliitto kannattaa oppivelvollisuusiän nostamista – syrjäytymisen ehkäisemiseksi toimittava jo päiväkodissa ja peruskoulussa17.11.2020 12:09:38 EETTiedote

Psykologiliitto pitää hallituksen esitystä oppivelvollisuuslaiksi kannatettavana. Positiivista esityksessä oppivelvollisuuden jatkamisesta ovat etenkin toisen asteen opintojen maksuttomuus, opiskeluhuollon sitova mitoitus, nivelvaiheopetus sekä oikeus erityiseen tukeen lukiossa. Lain myötä toiselle asteelle tulee monenlaisia uusia velvoitteita, joten on tärkeää varmistaa riittävät resurssit sekä opetukseen, opinto-ohjaukseen että opiskeluhuoltoon kaikille kouluasteille.

Kaupungit, kunnat sekä koulutuksen ja mielenterveyden asiantuntijat haluavat pitää koulupsykologit kouluissa6.10.2020 10:19:36 EESTTiedote

Koulutusalan asiantuntijat, lasten ja nuorten kanssa toimivat järjestöt sekä mielenterveysjärjestöt vastustavat opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirtoa sote-maakuntiin osana sote-uudistusta. Siirtoa vastustetaan myös niin suurissa kaupungeissa kuin pienemmissä kaupungeissa ja kunnissa. Esityksestä sote-uudistuksen lainsäädännöksi annettiin yli 800 lausuntoa. Suomen Psykologiliitto vaatii, että annetut lausunnot käsitellään huolellisesti ja niissä esitetty kritiikki huomioidaan muuttamalla esitystä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme