Finanssiala ry

Kurkistus juhlapuheiden taakse: Finanssiyhtiöt avaavat toimiaan ilmastonmuutoksen torjunnassa

18.10.2019 08:19:27 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
Finanssiala ry (FA) laati reilu vuosi sitten jäsenyrityksilleen suositukset ilmastoon liittyvälle raportoinnille. Keväällä selvitimme kyselyllä, miten suosituksia on alettu toteuttaa. Kyselytuloksista käy ilmi, että ilmastonmuutos on huomioitu jollain tapaa melkein jokaisessa vastanneessa yrityksessä. Pisimmällä ilmastonmuutoksen huomioiminen on sijoitustoiminnassa.

Finanssialan suurin vaikutus ilmastoon tulee rahoituspäätöksistä. Ala kiinnittää entistä enemmän huomiota rahoitettavien kohteiden ympäristö- ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Kyselyyn vastanneista 87 prosenttia kertoi ottavansa ilmastonmuutoksen huomioon sijoitustoiminnassaan. Luottotoimintaa koskevassa kysymyksessä luku on 38 prosenttia.

”Ero johtuu todennäköisesti siitä, että keskustelu ilmastonmuutoksen merkityksestä sijoitustoiminnassa on jatkunut kauemmin kuin sen yhdistäminen luotonantoon. Kyselyyn vastanneista yrityksistä kaikki harjoittavat sijoitustoimintaa, luottotoimintaa harjoittavia yrityksiä puolestaan oli kokonaismäärältään vähemmän”, toteaa Finanssiala ry:n asiantuntija Elina Kamppi.

Suosituksissa kannustamme jäseniämme kertomaan muun muassa miten ne huomioivat ilmastonmuutoksen hallinnossaan ja strategiassaan. Kyselyyn vastasi yli 70 prosenttia jäsenyhtiöistä. Ne hallinnoivat yhteensä yli 1000 miljardin euron omaisuutta. Suurin osa yrityksistä vastasi kyselyyn konsernina. Sama vastaaja saattoi siis edustaa sekä luotto-, vakuutus-, sijoituspalvelu- ja rahastotoimintaa. Vastausten perusteella ei voi erotella eri finanssisektoreiden välisiä eroja.

”Joukossa oli monia kysymyksiä, jotka ovat relevantteja kaikille sektoreille. Näitä olivat muun muassa kysymykset hallinnosta, johon suurin osa vastasi, että ilmastonmuutoksen vaikutuksista keskustellaan yrityksessä hallitustasolla. 65 prosenttia vastanneista yhtiöistä raportoi julkisesti ilmastonmuutoksen vastaisista toimista, ja yhtä monella yhtiöllä ilmastomuutos on huomioitu strategiassa”, Kamppi sanoo.

Raportointisuositukset mukailevat globaalia Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -ryhmän mallia. Suosituksissa ilmastoraportointia tarkastellaan yrityksen hallinnon, strategian, riskienhallinnan sekä mittareiden ja tavoitteiden kautta.

Päästövähennyksiä paperin siirtelyn lopettamisesta

”Koska valtaosa Suomen maksuliikenteestä on jo digitaalisessa muodossa, keskityimme tarkastelemaan maksuliikenteen vaikutusta hiilijalanjälkeen verkkolaskujen määrän vuotuisen kehityksen kautta”, toteaa Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Kristiina Siikala.

Yhtenä ilmastonmuutoksen indikaattorina käytetään Suomen Pankin tilastoa pankkien ja operaattoreiden lähettämistä verkkolaskuista. Tilasto osoittaa, että hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet vuosien 2017-2018 välillä yli 8 miljoonaa kiloa paperilaskuihin verrattuna. Määrä vastaa noin 50 miljoonaa henkilöautolla ajettua kilometriä. Verkkolaskuja lähetettiin viime vuonna 244 miljoonaa kappaletta, mikä on 27 miljoonaa kappaletta edellisvuotta enemmän.

FAn indikaattorikyselyyn vastanneiden jäsenyhtiöiden lähettämien verkkolaskujen osuus kaikesta laskutuksesta oli viime vuonna 41 prosenttia, mutta vastaanotettujen verkkolaskujen osuus jo 77 prosenttia. ”Ensi vuoden kyselyssä saamme tiedon myös muutostrendistä”, Siikala sanoo.

Lähes kaikki jäsenyhtiöiden vastaanottamat tiliotteet ovat jo sähköisessä muodossa.

Vahinkoja torjumalla säästämme ilmastoa

Vahinkovakuutusyhtiöt pyrkivät muun vahingontorjuntatyön ohella ohjeistamaan kotitalouksia parhaista keinoista suojata omaisuuttaan. Kotivakuutukseen liittyviä turvallisuusohjeita noudattamalla merkittävä osa vahingoista jää tapahtumatta.

”Esimerkiksi tulipalojen hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa vuosittain noin 50 miljoonaa kiloa, joten vahingontorjunta on merkittävä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa”, Kamppi huomauttaa.

Finanssiala ry:n vuoden 2018 Vakuutustutkimuksen mukaan tuhannesta henkilöasiakasvastaajasta 33 prosenttia ilmoitti saaneensa vakuutusyhtiöltä kotivakuutukseen liittyviä turvallisuusohjeita ja 88 prosenttia ilmoitti noudattaneensa niitä.

 Kohti 1,5 asteen tavoitetta

Jatkamme jäsentemme toimien seuraamista ainakin seuraavan neljän vuoden ajan. Kunnianhimomme taso on korkea: toivomme voivamme alana kertoa ilmastotoiminnan yleistymisestä vuosittain. Lisäksi tavoittelemme entistä suurempaa vastaajajoukkoa keväällä 2020.

”Kestävän rahoituksen markkina kasvaa kohisten. Tänä vuonna jälleen yksi jäsenistämme liittyi green bondeja liikkeeseen laskevien yritysten joukkoon ja vihreät asuntolainat esiteltiin markkinoille. Alan innovatiivisuus palvelee sekä ympäristöä että asiakkaita. Suomalaisella finanssialalla on erinomaiset valmiudet toimia hiilineutraalin maailman luomiseksi”, Kamppi summaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202624.2.2026 10:00:33 EET | Kutsu

Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel

Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202620.2.2026 11:41:11 EET | Kutsu

Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel

Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote

Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye