Kurkistus juhlapuheiden taakse: Finanssiyhtiöt avaavat toimiaan ilmastonmuutoksen torjunnassa
18.10.2019 08:19:27 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Finanssialan suurin vaikutus ilmastoon tulee rahoituspäätöksistä. Ala kiinnittää entistä enemmän huomiota rahoitettavien kohteiden ympäristö- ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Kyselyyn vastanneista 87 prosenttia kertoi ottavansa ilmastonmuutoksen huomioon sijoitustoiminnassaan. Luottotoimintaa koskevassa kysymyksessä luku on 38 prosenttia.
”Ero johtuu todennäköisesti siitä, että keskustelu ilmastonmuutoksen merkityksestä sijoitustoiminnassa on jatkunut kauemmin kuin sen yhdistäminen luotonantoon. Kyselyyn vastanneista yrityksistä kaikki harjoittavat sijoitustoimintaa, luottotoimintaa harjoittavia yrityksiä puolestaan oli kokonaismäärältään vähemmän”, toteaa Finanssiala ry:n asiantuntija Elina Kamppi.
Suosituksissa kannustamme jäseniämme kertomaan muun muassa miten ne huomioivat ilmastonmuutoksen hallinnossaan ja strategiassaan. Kyselyyn vastasi yli 70 prosenttia jäsenyhtiöistä. Ne hallinnoivat yhteensä yli 1000 miljardin euron omaisuutta. Suurin osa yrityksistä vastasi kyselyyn konsernina. Sama vastaaja saattoi siis edustaa sekä luotto-, vakuutus-, sijoituspalvelu- ja rahastotoimintaa. Vastausten perusteella ei voi erotella eri finanssisektoreiden välisiä eroja.
”Joukossa oli monia kysymyksiä, jotka ovat relevantteja kaikille sektoreille. Näitä olivat muun muassa kysymykset hallinnosta, johon suurin osa vastasi, että ilmastonmuutoksen vaikutuksista keskustellaan yrityksessä hallitustasolla. 65 prosenttia vastanneista yhtiöistä raportoi julkisesti ilmastonmuutoksen vastaisista toimista, ja yhtä monella yhtiöllä ilmastomuutos on huomioitu strategiassa”, Kamppi sanoo.
Raportointisuositukset mukailevat globaalia Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -ryhmän mallia. Suosituksissa ilmastoraportointia tarkastellaan yrityksen hallinnon, strategian, riskienhallinnan sekä mittareiden ja tavoitteiden kautta.
Päästövähennyksiä paperin siirtelyn lopettamisesta
”Koska valtaosa Suomen maksuliikenteestä on jo digitaalisessa muodossa, keskityimme tarkastelemaan maksuliikenteen vaikutusta hiilijalanjälkeen verkkolaskujen määrän vuotuisen kehityksen kautta”, toteaa Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Kristiina Siikala.
Yhtenä ilmastonmuutoksen indikaattorina käytetään Suomen Pankin tilastoa pankkien ja operaattoreiden lähettämistä verkkolaskuista. Tilasto osoittaa, että hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet vuosien 2017-2018 välillä yli 8 miljoonaa kiloa paperilaskuihin verrattuna. Määrä vastaa noin 50 miljoonaa henkilöautolla ajettua kilometriä. Verkkolaskuja lähetettiin viime vuonna 244 miljoonaa kappaletta, mikä on 27 miljoonaa kappaletta edellisvuotta enemmän.
FAn indikaattorikyselyyn vastanneiden jäsenyhtiöiden lähettämien verkkolaskujen osuus kaikesta laskutuksesta oli viime vuonna 41 prosenttia, mutta vastaanotettujen verkkolaskujen osuus jo 77 prosenttia. ”Ensi vuoden kyselyssä saamme tiedon myös muutostrendistä”, Siikala sanoo.
Lähes kaikki jäsenyhtiöiden vastaanottamat tiliotteet ovat jo sähköisessä muodossa.
Vahinkoja torjumalla säästämme ilmastoa
Vahinkovakuutusyhtiöt pyrkivät muun vahingontorjuntatyön ohella ohjeistamaan kotitalouksia parhaista keinoista suojata omaisuuttaan. Kotivakuutukseen liittyviä turvallisuusohjeita noudattamalla merkittävä osa vahingoista jää tapahtumatta.
”Esimerkiksi tulipalojen hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa vuosittain noin 50 miljoonaa kiloa, joten vahingontorjunta on merkittävä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa”, Kamppi huomauttaa.
Finanssiala ry:n vuoden 2018 Vakuutustutkimuksen mukaan tuhannesta henkilöasiakasvastaajasta 33 prosenttia ilmoitti saaneensa vakuutusyhtiöltä kotivakuutukseen liittyviä turvallisuusohjeita ja 88 prosenttia ilmoitti noudattaneensa niitä.
Kohti 1,5 asteen tavoitetta
Jatkamme jäsentemme toimien seuraamista ainakin seuraavan neljän vuoden ajan. Kunnianhimomme taso on korkea: toivomme voivamme alana kertoa ilmastotoiminnan yleistymisestä vuosittain. Lisäksi tavoittelemme entistä suurempaa vastaajajoukkoa keväällä 2020.
”Kestävän rahoituksen markkina kasvaa kohisten. Tänä vuonna jälleen yksi jäsenistämme liittyi green bondeja liikkeeseen laskevien yritysten joukkoon ja vihreät asuntolainat esiteltiin markkinoille. Alan innovatiivisuus palvelee sekä ympäristöä että asiakkaita. Suomalaisella finanssialalla on erinomaiset valmiudet toimia hiilineutraalin maailman luomiseksi”, Kamppi summaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina KamppiAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4228elina.kamppi@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.
Osakeralli tasaantui, mutta rahastomarkkinan näkymä pysyi myönteisenä – kesäkuussa rahastoihin virtasi lähes 2 miljardia euroa ja pääomat kasvoivat 221 miljardiin9.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 221 miljardia euroa.
Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.
Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.
Mitä nuorempi suomalainen, sen varmemmin kassalla heiluu kännykkä kortin sijaan30.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset maksavat ostoksiaan kortilla ja kännykällä. Mitä nuorempi kuluttaja, sen todennäköisemmin lähimaksu tehdään kännykällä. Iäkkäämmät ikäryhmät suosivat lähimaksussa maksukortin vilautusta. Suomalaiset ovat varautuneet maksamisen poikkeusoloihin hyvin: suurimmalla osalla on hallussaan useampi kuin yksi maksukortti ja mukana kulkee aina käteistä hätävaraksi. Käteistä pidetään myös kotivarana. Enemmistö suomalaisista käyttää myös MobilePayta tai Siirtoa. FA:n Norstatilla teettämä kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

