Finanssialan suurin vaikutus ilmastoon tulee rahoituspäätöksistä. Ala kiinnittää entistä enemmän huomiota rahoitettavien kohteiden ympäristö- ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Kyselyyn vastanneista 87 prosenttia kertoi ottavansa ilmastonmuutoksen huomioon sijoitustoiminnassaan. Luottotoimintaa koskevassa kysymyksessä luku on 38 prosenttia.

”Ero johtuu todennäköisesti siitä, että keskustelu ilmastonmuutoksen merkityksestä sijoitustoiminnassa on jatkunut kauemmin kuin sen yhdistäminen luotonantoon. Kyselyyn vastanneista yrityksistä kaikki harjoittavat sijoitustoimintaa, luottotoimintaa harjoittavia yrityksiä puolestaan oli kokonaismäärältään vähemmän”, toteaa Finanssiala ry:n asiantuntija Elina Kamppi.

Suosituksissa kannustamme jäseniämme kertomaan muun muassa miten ne huomioivat ilmastonmuutoksen hallinnossaan ja strategiassaan. Kyselyyn vastasi yli 70 prosenttia jäsenyhtiöistä. Ne hallinnoivat yhteensä yli 1000 miljardin euron omaisuutta. Suurin osa yrityksistä vastasi kyselyyn konsernina. Sama vastaaja saattoi siis edustaa sekä luotto-, vakuutus-, sijoituspalvelu- ja rahastotoimintaa. Vastausten perusteella ei voi erotella eri finanssisektoreiden välisiä eroja.

”Joukossa oli monia kysymyksiä, jotka ovat relevantteja kaikille sektoreille. Näitä olivat muun muassa kysymykset hallinnosta, johon suurin osa vastasi, että ilmastonmuutoksen vaikutuksista keskustellaan yrityksessä hallitustasolla. 65 prosenttia vastanneista yhtiöistä raportoi julkisesti ilmastonmuutoksen vastaisista toimista, ja yhtä monella yhtiöllä ilmastomuutos on huomioitu strategiassa”, Kamppi sanoo.

Raportointisuositukset mukailevat globaalia Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -ryhmän mallia. Suosituksissa ilmastoraportointia tarkastellaan yrityksen hallinnon, strategian, riskienhallinnan sekä mittareiden ja tavoitteiden kautta.

Päästövähennyksiä paperin siirtelyn lopettamisesta

”Koska valtaosa Suomen maksuliikenteestä on jo digitaalisessa muodossa, keskityimme tarkastelemaan maksuliikenteen vaikutusta hiilijalanjälkeen verkkolaskujen määrän vuotuisen kehityksen kautta”, toteaa Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Kristiina Siikala.

Yhtenä ilmastonmuutoksen indikaattorina käytetään Suomen Pankin tilastoa pankkien ja operaattoreiden lähettämistä verkkolaskuista. Tilasto osoittaa, että hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet vuosien 2017-2018 välillä yli 8 miljoonaa kiloa paperilaskuihin verrattuna. Määrä vastaa noin 50 miljoonaa henkilöautolla ajettua kilometriä. Verkkolaskuja lähetettiin viime vuonna 244 miljoonaa kappaletta, mikä on 27 miljoonaa kappaletta edellisvuotta enemmän.

FAn indikaattorikyselyyn vastanneiden jäsenyhtiöiden lähettämien verkkolaskujen osuus kaikesta laskutuksesta oli viime vuonna 41 prosenttia, mutta vastaanotettujen verkkolaskujen osuus jo 77 prosenttia. ”Ensi vuoden kyselyssä saamme tiedon myös muutostrendistä”, Siikala sanoo.

Lähes kaikki jäsenyhtiöiden vastaanottamat tiliotteet ovat jo sähköisessä muodossa.

Vahinkoja torjumalla säästämme ilmastoa

Vahinkovakuutusyhtiöt pyrkivät muun vahingontorjuntatyön ohella ohjeistamaan kotitalouksia parhaista keinoista suojata omaisuuttaan. Kotivakuutukseen liittyviä turvallisuusohjeita noudattamalla merkittävä osa vahingoista jää tapahtumatta.

”Esimerkiksi tulipalojen hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa vuosittain noin 50 miljoonaa kiloa, joten vahingontorjunta on merkittävä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa”, Kamppi huomauttaa.

Finanssiala ry:n vuoden 2018 Vakuutustutkimuksen mukaan tuhannesta henkilöasiakasvastaajasta 33 prosenttia ilmoitti saaneensa vakuutusyhtiöltä kotivakuutukseen liittyviä turvallisuusohjeita ja 88 prosenttia ilmoitti noudattaneensa niitä.

 Kohti 1,5 asteen tavoitetta

Jatkamme jäsentemme toimien seuraamista ainakin seuraavan neljän vuoden ajan. Kunnianhimomme taso on korkea: toivomme voivamme alana kertoa ilmastotoiminnan yleistymisestä vuosittain. Lisäksi tavoittelemme entistä suurempaa vastaajajoukkoa keväällä 2020.

”Kestävän rahoituksen markkina kasvaa kohisten. Tänä vuonna jälleen yksi jäsenistämme liittyi green bondeja liikkeeseen laskevien yritysten joukkoon ja vihreät asuntolainat esiteltiin markkinoille. Alan innovatiivisuus palvelee sekä ympäristöä että asiakkaita. Suomalaisella finanssialalla on erinomaiset valmiudet toimia hiilineutraalin maailman luomiseksi”, Kamppi summaa.