Kurkistus juhlapuheiden taakse: Finanssiyhtiöt avaavat toimiaan ilmastonmuutoksen torjunnassa
18.10.2019 08:19:27 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Finanssialan suurin vaikutus ilmastoon tulee rahoituspäätöksistä. Ala kiinnittää entistä enemmän huomiota rahoitettavien kohteiden ympäristö- ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Kyselyyn vastanneista 87 prosenttia kertoi ottavansa ilmastonmuutoksen huomioon sijoitustoiminnassaan. Luottotoimintaa koskevassa kysymyksessä luku on 38 prosenttia.
”Ero johtuu todennäköisesti siitä, että keskustelu ilmastonmuutoksen merkityksestä sijoitustoiminnassa on jatkunut kauemmin kuin sen yhdistäminen luotonantoon. Kyselyyn vastanneista yrityksistä kaikki harjoittavat sijoitustoimintaa, luottotoimintaa harjoittavia yrityksiä puolestaan oli kokonaismäärältään vähemmän”, toteaa Finanssiala ry:n asiantuntija Elina Kamppi.
Suosituksissa kannustamme jäseniämme kertomaan muun muassa miten ne huomioivat ilmastonmuutoksen hallinnossaan ja strategiassaan. Kyselyyn vastasi yli 70 prosenttia jäsenyhtiöistä. Ne hallinnoivat yhteensä yli 1000 miljardin euron omaisuutta. Suurin osa yrityksistä vastasi kyselyyn konsernina. Sama vastaaja saattoi siis edustaa sekä luotto-, vakuutus-, sijoituspalvelu- ja rahastotoimintaa. Vastausten perusteella ei voi erotella eri finanssisektoreiden välisiä eroja.
”Joukossa oli monia kysymyksiä, jotka ovat relevantteja kaikille sektoreille. Näitä olivat muun muassa kysymykset hallinnosta, johon suurin osa vastasi, että ilmastonmuutoksen vaikutuksista keskustellaan yrityksessä hallitustasolla. 65 prosenttia vastanneista yhtiöistä raportoi julkisesti ilmastonmuutoksen vastaisista toimista, ja yhtä monella yhtiöllä ilmastomuutos on huomioitu strategiassa”, Kamppi sanoo.
Raportointisuositukset mukailevat globaalia Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -ryhmän mallia. Suosituksissa ilmastoraportointia tarkastellaan yrityksen hallinnon, strategian, riskienhallinnan sekä mittareiden ja tavoitteiden kautta.
Päästövähennyksiä paperin siirtelyn lopettamisesta
”Koska valtaosa Suomen maksuliikenteestä on jo digitaalisessa muodossa, keskityimme tarkastelemaan maksuliikenteen vaikutusta hiilijalanjälkeen verkkolaskujen määrän vuotuisen kehityksen kautta”, toteaa Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Kristiina Siikala.
Yhtenä ilmastonmuutoksen indikaattorina käytetään Suomen Pankin tilastoa pankkien ja operaattoreiden lähettämistä verkkolaskuista. Tilasto osoittaa, että hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet vuosien 2017-2018 välillä yli 8 miljoonaa kiloa paperilaskuihin verrattuna. Määrä vastaa noin 50 miljoonaa henkilöautolla ajettua kilometriä. Verkkolaskuja lähetettiin viime vuonna 244 miljoonaa kappaletta, mikä on 27 miljoonaa kappaletta edellisvuotta enemmän.
FAn indikaattorikyselyyn vastanneiden jäsenyhtiöiden lähettämien verkkolaskujen osuus kaikesta laskutuksesta oli viime vuonna 41 prosenttia, mutta vastaanotettujen verkkolaskujen osuus jo 77 prosenttia. ”Ensi vuoden kyselyssä saamme tiedon myös muutostrendistä”, Siikala sanoo.
Lähes kaikki jäsenyhtiöiden vastaanottamat tiliotteet ovat jo sähköisessä muodossa.
Vahinkoja torjumalla säästämme ilmastoa
Vahinkovakuutusyhtiöt pyrkivät muun vahingontorjuntatyön ohella ohjeistamaan kotitalouksia parhaista keinoista suojata omaisuuttaan. Kotivakuutukseen liittyviä turvallisuusohjeita noudattamalla merkittävä osa vahingoista jää tapahtumatta.
”Esimerkiksi tulipalojen hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa vuosittain noin 50 miljoonaa kiloa, joten vahingontorjunta on merkittävä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa”, Kamppi huomauttaa.
Finanssiala ry:n vuoden 2018 Vakuutustutkimuksen mukaan tuhannesta henkilöasiakasvastaajasta 33 prosenttia ilmoitti saaneensa vakuutusyhtiöltä kotivakuutukseen liittyviä turvallisuusohjeita ja 88 prosenttia ilmoitti noudattaneensa niitä.
Kohti 1,5 asteen tavoitetta
Jatkamme jäsentemme toimien seuraamista ainakin seuraavan neljän vuoden ajan. Kunnianhimomme taso on korkea: toivomme voivamme alana kertoa ilmastotoiminnan yleistymisestä vuosittain. Lisäksi tavoittelemme entistä suurempaa vastaajajoukkoa keväällä 2020.
”Kestävän rahoituksen markkina kasvaa kohisten. Tänä vuonna jälleen yksi jäsenistämme liittyi green bondeja liikkeeseen laskevien yritysten joukkoon ja vihreät asuntolainat esiteltiin markkinoille. Alan innovatiivisuus palvelee sekä ympäristöä että asiakkaita. Suomalaisella finanssialalla on erinomaiset valmiudet toimia hiilineutraalin maailman luomiseksi”, Kamppi summaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina KamppiAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4228elina.kamppi@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: lainakattoa kannattaisi nostaa, jos hallituksen esitys menee läpi eduskunnassa26.3.2026 11:45:22 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Jos asuntolainakattoa koskeva hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa, FA:n mielestä esityksen mukainen joustomahdollisuus olisi perusteltua ottaa käyttöön mahdollisimman pian.
Asuntolainaa voisi lain mukaan saada jopa 40 vuodeksi – Talousvaliokunnalta ennakkoluuloton linjaus25.3.2026 16:49:28 EET | Tiedote
Eduskunnan talousvaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen esityksestä, jolla halutaan keventää asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä. Valiokunta ehdottaa hallitusta enemmän höllennyksiä sääntelyyn. Merkittävimpiin lukeutuva muutos on asuntolainan enimmäispituuden nosto 40 vuoteen nykyisen 30 vuoden rajan sijaan. Finanssiala on valiokunnan mietintöön ja sen esittämiin muutoksiin tyytyväinen. Mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. On oletettavaa, että eduskunta siunaa talousvaliokunnan mietinnön valmiiksi lainsäädännöksi. Lakimuutosten tarkka voimaantuloaika ei ole tiedossa.
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme