Kurkistus juhlapuheiden taakse: Finanssiyhtiöt avaavat toimiaan ilmastonmuutoksen torjunnassa
18.10.2019 08:19:27 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Finanssialan suurin vaikutus ilmastoon tulee rahoituspäätöksistä. Ala kiinnittää entistä enemmän huomiota rahoitettavien kohteiden ympäristö- ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Kyselyyn vastanneista 87 prosenttia kertoi ottavansa ilmastonmuutoksen huomioon sijoitustoiminnassaan. Luottotoimintaa koskevassa kysymyksessä luku on 38 prosenttia.
”Ero johtuu todennäköisesti siitä, että keskustelu ilmastonmuutoksen merkityksestä sijoitustoiminnassa on jatkunut kauemmin kuin sen yhdistäminen luotonantoon. Kyselyyn vastanneista yrityksistä kaikki harjoittavat sijoitustoimintaa, luottotoimintaa harjoittavia yrityksiä puolestaan oli kokonaismäärältään vähemmän”, toteaa Finanssiala ry:n asiantuntija Elina Kamppi.
Suosituksissa kannustamme jäseniämme kertomaan muun muassa miten ne huomioivat ilmastonmuutoksen hallinnossaan ja strategiassaan. Kyselyyn vastasi yli 70 prosenttia jäsenyhtiöistä. Ne hallinnoivat yhteensä yli 1000 miljardin euron omaisuutta. Suurin osa yrityksistä vastasi kyselyyn konsernina. Sama vastaaja saattoi siis edustaa sekä luotto-, vakuutus-, sijoituspalvelu- ja rahastotoimintaa. Vastausten perusteella ei voi erotella eri finanssisektoreiden välisiä eroja.
”Joukossa oli monia kysymyksiä, jotka ovat relevantteja kaikille sektoreille. Näitä olivat muun muassa kysymykset hallinnosta, johon suurin osa vastasi, että ilmastonmuutoksen vaikutuksista keskustellaan yrityksessä hallitustasolla. 65 prosenttia vastanneista yhtiöistä raportoi julkisesti ilmastonmuutoksen vastaisista toimista, ja yhtä monella yhtiöllä ilmastomuutos on huomioitu strategiassa”, Kamppi sanoo.
Raportointisuositukset mukailevat globaalia Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -ryhmän mallia. Suosituksissa ilmastoraportointia tarkastellaan yrityksen hallinnon, strategian, riskienhallinnan sekä mittareiden ja tavoitteiden kautta.
Päästövähennyksiä paperin siirtelyn lopettamisesta
”Koska valtaosa Suomen maksuliikenteestä on jo digitaalisessa muodossa, keskityimme tarkastelemaan maksuliikenteen vaikutusta hiilijalanjälkeen verkkolaskujen määrän vuotuisen kehityksen kautta”, toteaa Finanssiala ry:n kehityspäällikkö Kristiina Siikala.
Yhtenä ilmastonmuutoksen indikaattorina käytetään Suomen Pankin tilastoa pankkien ja operaattoreiden lähettämistä verkkolaskuista. Tilasto osoittaa, että hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet vuosien 2017-2018 välillä yli 8 miljoonaa kiloa paperilaskuihin verrattuna. Määrä vastaa noin 50 miljoonaa henkilöautolla ajettua kilometriä. Verkkolaskuja lähetettiin viime vuonna 244 miljoonaa kappaletta, mikä on 27 miljoonaa kappaletta edellisvuotta enemmän.
FAn indikaattorikyselyyn vastanneiden jäsenyhtiöiden lähettämien verkkolaskujen osuus kaikesta laskutuksesta oli viime vuonna 41 prosenttia, mutta vastaanotettujen verkkolaskujen osuus jo 77 prosenttia. ”Ensi vuoden kyselyssä saamme tiedon myös muutostrendistä”, Siikala sanoo.
Lähes kaikki jäsenyhtiöiden vastaanottamat tiliotteet ovat jo sähköisessä muodossa.
Vahinkoja torjumalla säästämme ilmastoa
Vahinkovakuutusyhtiöt pyrkivät muun vahingontorjuntatyön ohella ohjeistamaan kotitalouksia parhaista keinoista suojata omaisuuttaan. Kotivakuutukseen liittyviä turvallisuusohjeita noudattamalla merkittävä osa vahingoista jää tapahtumatta.
”Esimerkiksi tulipalojen hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa vuosittain noin 50 miljoonaa kiloa, joten vahingontorjunta on merkittävä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa”, Kamppi huomauttaa.
Finanssiala ry:n vuoden 2018 Vakuutustutkimuksen mukaan tuhannesta henkilöasiakasvastaajasta 33 prosenttia ilmoitti saaneensa vakuutusyhtiöltä kotivakuutukseen liittyviä turvallisuusohjeita ja 88 prosenttia ilmoitti noudattaneensa niitä.
Kohti 1,5 asteen tavoitetta
Jatkamme jäsentemme toimien seuraamista ainakin seuraavan neljän vuoden ajan. Kunnianhimomme taso on korkea: toivomme voivamme alana kertoa ilmastotoiminnan yleistymisestä vuosittain. Lisäksi tavoittelemme entistä suurempaa vastaajajoukkoa keväällä 2020.
”Kestävän rahoituksen markkina kasvaa kohisten. Tänä vuonna jälleen yksi jäsenistämme liittyi green bondeja liikkeeseen laskevien yritysten joukkoon ja vihreät asuntolainat esiteltiin markkinoille. Alan innovatiivisuus palvelee sekä ympäristöä että asiakkaita. Suomalaisella finanssialalla on erinomaiset valmiudet toimia hiilineutraalin maailman luomiseksi”, Kamppi summaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elina KamppiAsiantuntija
Puh:+358 20 793 4228elina.kamppi@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Uusi EU-sääntely somealustojen vastuusta huijauksissa ei riitä – Somejätit tahkoavat edelleen miljardivoittoja huijausmainoksista19.5.2026 14:07:12 EEST | Tiedote
Alustajätit, kuten somepalvelut olisi velvoitettava vahvasti petosrikollisuuden ennakolliseen torjuntaan yhteistyössä pankkien, viranomaisten ja teleoperaattoreiden kanssa. Esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Vastikään saavutettu sopu EU:n uudesta maksupalveluasetuksesta kulkee oikeaan suuntaan, mutta sen vaikutukset voivat jäädä vaillinaisiksi. Esitys velvoittaisi alustat poistamaan niille ilmoitetut vilpilliset sisällöt, mutta velvoite niiden ennakolliseen torjumiseen voisi olla selkeämpi. Myös alustojen velvoite korvata niiden palveluista alkaneiden petosten uhrien tappioita uhkaa jäädä vaatimattomalle tasolle.
Sijoittajat palasivat rahastomarkkinoille huhtikuussa – rahastopääoma kasvoi 211 miljardiin euroon12.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin huhtikuussa yhteensä 1,4 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 211 miljardia euroa.
Talouden pyöreä pöytä: Hypeä vai hyötyjä? Tekoälyn todellinen rooli finanssialalla 12.5. klo 14.00–15.008.5.2026 12:23:52 EEST | Tiedote
Tekoälyn vaikutuksista käydään vilkasta keskustelua, mutta miltä tilanne näyttää finanssialalla juuri nyt?
Talouden pyöreä pöytä: Hypeä vai hyötyjä? Tekoälyn todellinen rooli finanssialalla 12.5. klo 14.00–15.00 - täydennetty ilmoittautumislinkillä30.4.2026 13:30:36 EEST | Tiedote
Tekoälyn vaikutuksista käydään vilkasta keskustelua, mutta miltä tilanne näyttää finanssialalla juuri nyt?
Talouden pyöreä pöytä: Hypeä vai hyötyjä? Tekoälyn todellinen rooli finanssialalla 12.5. klo 14.00–15.0030.4.2026 13:01:09 EEST | Tiedote
Tekoälyn vaikutuksista käydään vilkasta keskustelua, mutta miltä tilanne näyttää finanssialalla juuri nyt?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

