Jyväskylän yliopisto

Kurpitsahirviö onkin oma peilikuvamme

Jaa

Etenkin lapset ja nuoret ottavat kauhusta ilon irti. Pieniä noitia, velhoja ja hirviöitä voi pian nähdä katukuvassa, kun lokakuun lopussa Suomessakin monet juhlistavat Halloweenia.

- Kulttuurimme hirviöt kertovat usein jotain meistä itsestämme sekä suhtautumisestamme erilaisuuteen, toiseuteen ja meille vieraaseen, pelottavaan, pohtii Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden professori Sanna Karkulehto tuoreessa kokoomateoksessa.

Hän on kollegoineen tutkinut, miten toiseus, vieraus, ei-inhimillinen erilaisuus, eläimellisyys ja jopa hirviöys sekä niiden kuvitteleminen ja niihin samastuminen voisivat auttaa meitä ymmärtämään paremmin paitsi toiseutta ja vierautta myös itseämme sekä suhtautumistamme erilaisuuteen.

Yliopistonlehtori Marleena Mustolan ja Karkulehdon luvussa tarkastellaan lapsille suunnattua ”hirviökirjallisuutta”. Hirviöt näyttäytyvät usein koko yhteiskuntajärjestystä uhkaavina olioina, jotka tulee taltuttaa ja joiden villeys täytyy kesyttää, jotta yhteiskunta säilyttäisi tasapainonsa. Lastenkirjallisuudessa hirviöt rinnastuvat lapsiin ja aikuisten maailman tarpeeseen hallita, kontrolloida ja kesyttää niin lasten kuin minkä tahansa muidenkin yhteiskunnallisesti alisteisten tahojen toimijuutta.

- Hirviöiden kulttuuriset esitykset tekevätkin näkyviksi myös monia valtaan liittyviä kysymyksiä kuten sen, miten niiden kautta tuodaan näkyväksi tarpeita uudelleenarvioida vaikkapa meidän ihmisten asemaa suhteessa heikompiimme, olivatpa ne sitten lapsia tai eläimiä tai sitä ei-inhimillistä ympäristöä, jossa elämme ja jota jatkuvasti hyödynnämme, Karkulehto kuvaa.

Sarjakuvassa tai videopelissä voi ottaa avaruusolion roolin

Sarjakuvista juuri väitöskirjansa tehnyt Essi Varis tutkii omassa luvussaan sitä, mitä mahdollisuuksia sarjakuvilla on spekuloida ei-inhimillisillä kokemuksilla, sekä sitä, miten sarjakuvien avulla voidaan haastaa kulttuurissamme vallitsevia ihmiskeskeisiä näkemyksiä. Hän käsittelee erityisesti Neil Gaimanin The Sandman -sarjaa.

Tutkijatohtori Jonne Arjorannan artikkelissa tutkitaan, millä keinoilla, välineillä ja tekniikoilla peleissä voidaan tuottaa kuvitteellista ei-inhimillisyyden kokemusta: miten voimme pelien avulla saavuttaa tuntemuksia ja kokemuksia siitä, millaista voisi olla jokin muu kuin ihminen. Arjoranta käyttää esimerkkinä Aliens vs. Predator -videopeliä, jossa pelaaja voi valita ihmisen tai avaruusolion roolin.

Artikkelit ovat osa Karkulehdon, Variksen ja tutkijatohtori Aino-Kaisa Koistisen toimittamaa, vasta ilmestynyttä kansainvälistä kokoomateosta Reconfiguring Human, Nonhuman and Posthuman in Literature and Culture (Routledge 2019). Teoksessa tutkitaan, miten kulttuurissa ja kirjallisuudessa uudelleenarvioidaan ei-inhimillisten ilmiöiden ja olemassaolon moninaisuuden merkityksiä tavoilla, joita yhteiskunta- ja luonnontieteet eivät tavoita, sekä sitä, miten myös ihmiset itse tulevat näissä merkitysprosesseissa uudelleenarvioiduiksi.

Lisätietoja:

Professori Sanna Karkulehto, puh. 040 805 3835, sanna.j.karkulehto@jyu.fi

Yliopistonlehtori Marleena Mustola, marleena.mustola@jyu.fi

Tutkijatohtori Jonne Arjoranta, puh. 040 805 5159, jonne.arjoranta@jyu.fi

FT Essi Varis, essi.e.varis@gmail.com

Kirjan Reconfiguring Human, Nonhuman and Posthuman in Literature and Culture (https://www.taylorfrancis.com/books/e/9780429243042) julkaisutilaisuus to 21.11. YHYS-kollokvion yhteydessä: https://www.jyu.fi/en/congress/yhys/programme. Tervetuloa!

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarja osaksi yliopiston opetusohjelmaa. Kutsu medialle: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennus 29.1.2020 klo 14.00–16.0023.1.2020 12:00:26 EETTiedote

Jyväskylän yliopiston tavoitteena on lisätä opintoihin ammatillisia valmiuksia väkivallan kohtaamiseen ja siihen puuttumiseen. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta liittää Tuffi Films -tuotantoyhtiön toteuttaman Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarjan osaksi opetusta. Sen tuotannossa mukana ollut näyttelijä Krista Kosonen osallistuu Ruusupuiston tilaisuuteen. Lyhytelokuvasarja käsittelee monipuolisesti sukupuolistunutta vallankäyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme