- Kulttuurimme hirviöt kertovat usein jotain meistä itsestämme sekä suhtautumisestamme erilaisuuteen, toiseuteen ja meille vieraaseen, pelottavaan, pohtii Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden professori Sanna Karkulehto tuoreessa kokoomateoksessa.

Hän on kollegoineen tutkinut, miten toiseus, vieraus, ei-inhimillinen erilaisuus, eläimellisyys ja jopa hirviöys sekä niiden kuvitteleminen ja niihin samastuminen voisivat auttaa meitä ymmärtämään paremmin paitsi toiseutta ja vierautta myös itseämme sekä suhtautumistamme erilaisuuteen.

Yliopistonlehtori Marleena Mustolan ja Karkulehdon luvussa tarkastellaan lapsille suunnattua ”hirviökirjallisuutta”. Hirviöt näyttäytyvät usein koko yhteiskuntajärjestystä uhkaavina olioina, jotka tulee taltuttaa ja joiden villeys täytyy kesyttää, jotta yhteiskunta säilyttäisi tasapainonsa. Lastenkirjallisuudessa hirviöt rinnastuvat lapsiin ja aikuisten maailman tarpeeseen hallita, kontrolloida ja kesyttää niin lasten kuin minkä tahansa muidenkin yhteiskunnallisesti alisteisten tahojen toimijuutta.

- Hirviöiden kulttuuriset esitykset tekevätkin näkyviksi myös monia valtaan liittyviä kysymyksiä kuten sen, miten niiden kautta tuodaan näkyväksi tarpeita uudelleenarvioida vaikkapa meidän ihmisten asemaa suhteessa heikompiimme, olivatpa ne sitten lapsia tai eläimiä tai sitä ei-inhimillistä ympäristöä, jossa elämme ja jota jatkuvasti hyödynnämme, Karkulehto kuvaa.

Sarjakuvassa tai videopelissä voi ottaa avaruusolion roolin

Sarjakuvista juuri väitöskirjansa tehnyt Essi Varis tutkii omassa luvussaan sitä, mitä mahdollisuuksia sarjakuvilla on spekuloida ei-inhimillisillä kokemuksilla, sekä sitä, miten sarjakuvien avulla voidaan haastaa kulttuurissamme vallitsevia ihmiskeskeisiä näkemyksiä. Hän käsittelee erityisesti Neil Gaimanin The Sandman -sarjaa.

Tutkijatohtori Jonne Arjorannan artikkelissa tutkitaan, millä keinoilla, välineillä ja tekniikoilla peleissä voidaan tuottaa kuvitteellista ei-inhimillisyyden kokemusta: miten voimme pelien avulla saavuttaa tuntemuksia ja kokemuksia siitä, millaista voisi olla jokin muu kuin ihminen. Arjoranta käyttää esimerkkinä Aliens vs. Predator -videopeliä, jossa pelaaja voi valita ihmisen tai avaruusolion roolin.

Artikkelit ovat osa Karkulehdon, Variksen ja tutkijatohtori Aino-Kaisa Koistisen toimittamaa, vasta ilmestynyttä kansainvälistä kokoomateosta Reconfiguring Human, Nonhuman and Posthuman in Literature and Culture (Routledge 2019). Teoksessa tutkitaan, miten kulttuurissa ja kirjallisuudessa uudelleenarvioidaan ei-inhimillisten ilmiöiden ja olemassaolon moninaisuuden merkityksiä tavoilla, joita yhteiskunta- ja luonnontieteet eivät tavoita, sekä sitä, miten myös ihmiset itse tulevat näissä merkitysprosesseissa uudelleenarvioiduiksi.

Lisätietoja:

Professori Sanna Karkulehto, puh. 040 805 3835, sanna.j.karkulehto@jyu.fi

Yliopistonlehtori Marleena Mustola, marleena.mustola@jyu.fi

Tutkijatohtori Jonne Arjoranta, puh. 040 805 5159, jonne.arjoranta@jyu.fi

FT Essi Varis, essi.e.varis@gmail.com

Kirjan Reconfiguring Human, Nonhuman and Posthuman in Literature and Culture (https://www.taylorfrancis.com/books/e/9780429243042) julkaisutilaisuus to 21.11. YHYS-kollokvion yhteydessä: https://www.jyu.fi/en/congress/yhys/programme. Tervetuloa!