Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan 1.6.2022 – Oletko valmis?
Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan 1.6.2022, jonka jälkeen sitä ei saa kasvattaa edes kotipuutarhassa.

Kesäkuun alussa alkava kurtturuusun kasvatuskielto koskee kaikkia maanomistajia ja toimijoita. Kiellon noudattamista valvovat ELY-keskukset.
Vieraslajilaissa kurtturuusu on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi. Sitä ei saa kasvattaa tai päästää ympäristöön, eikä sitä saa maahantuoda, myydä tai ostaa. Lisäksi maanomistajan tulee omistamallaan maalla torjua sitä ja poistaa se esimerkiksi näivettämällä. Näivettäminen tarkoittaa kasvuston leikkaamista maanrajasta ja uusien kasvustojen säännöllistä leikkaamista niin, ettei kasvi ehdi muodostaa siementä. Näillä toimenpiteillä kasvi vuosien mittaan näivettyy.
Vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen Kainuun ELY-keskuksesta muistuttaa yhteistyön merkityksestä: “Kurtturuusun kasvatuskielto ja sen torjuminen vaatii meiltä kaikilta yhteistä ponnistusta ja pitkäjänteisyyttä. Kiellon täytäntöönpano ei tarkoita sitä, että heti seuraavana päivänä olisimme sakottamassa kansalaisia kiellon noudattamatta jättämisestä. Pitää ajatella niin, että me yhdessä voimme onnistua tässä”.
Kurtturuusu leviää tehokkaasti joka paikkaan – miten tunnistat kurtturuusun?
Kurtturuusun tunnistaa parhaiten punaisista tai valkoisista kukista, joissa on viisi terälehteä ja marjoista, jotka ovat ”litistyneitä” eli nauriin muotoisia. Näiden ruusunmarjojen eli kiulukoiden avulla kasvi lisääntyy. Kiulukat on syytä kerätä syksyisin esimerkiksi muovigallonaan ja toimittaa ne palaviin jätteisiin.
Kurtturuusu on puutarhakarkulainen, joka leviää myös tehokkaasti muun muassa hiekkarannoilla, joissa se syrjäyttää helposti herkkää hiekkarantojen kasvillisuutta ja peittää hiekkarannat läpipääsemättömiksi piikkisiksi kasvustoiksi. Kotipihassa oleva kurtturuusukasvusto ei pysy kurissa leikkaamalla ja hoitamalla, koska linnut syövät ja kuljettavat siemeniä ympäriinsä. Kasvusto täytyy siis poistaa ja tuhota sekä seurata poiston onnistumista.
Kurtturuusu on alkuperältään itäaasialainen koristekasvi, jota on istutettu vuosikymmenien aikana ympäri Suomea. Tunnistamiseen, torjuntaan ja muutakin asiaa kurtturuususta löytyy vieraslajit.fi-portaalista
Vieraslajien torjuntaan tarvitaan kaikkien panosta
Vieraslajien hallintasuunnitelmien mukaan torjunnan kärki tulee suunnata herkimmille, tärkeimmille ja haavoittuvimmille alueille eli luonnonsuojelualueille ja niiden lähialueille sekä rantaluontoon.
“On erittäin tärkeää, että me kaikki kannamme kortemme kekoon ja alamme torjumaan niin kurtturuusua kuin muitakin haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja. Kurtturuusu on torjuttavissa vain, jos me kaikki otamme sen kesäiselle työlistallemme omistamillamme alueilla”, Leinonen korostaa.
Oman tontin lisäksi kurtturuusua voi torjua myös muualla maanomistajan luvalla. Tavoitteena on saada tämä kiusallinen kutsumaton vieras vähennettyä tai poistettua luonnosta.
Eri puolilla Suomea on tänäkin kesänä käynnissä vieraslajitalkoita, joihin kansalaiset voivat osallistua torjumaan haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja. Toista kesää käynnissä olevat Soolotalkoot-kampanja kannustaa ihmisiä osallistumaan torjuntatyöhön ja muun muassa kunnat ovat osoittaneet alueita, joissa voi osallistua talkoisiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kainuun ELY-keskus
vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen
p. 0295 023 799, reima.leinonen@ely-keskus.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Valkoposkihanhimuutossa huippuvaihe17.5.2022 13:10:04 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhia muutti ennusteen mukaisesti viime viikolla paljon. Iso osa jatkoi Suomen yli tai ohi Venäjälle. Paikalliset hanhet ovat keskittyneet Pohjois- ja Etelä-Karjalaan, jossa nyt on karkeasti arvioiden 40 % Barentsinmeren yli miljoonaisesta pesimäkannasta. Koko kevään paikallisten valkoposkihanhien yhteismäärä on kuitenkin edelleen selvästi alhaisempi kuin huippuvuonna 2020.
Kipsi-projektet utvidgas till att omfatta hela Finlands kustområde - ansökan öppnas 1.6.202217.5.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
De gipshögar som är bekanta från åkrarna i Sydvästra Finland kan i år ses på nya områden. Kipsi-projektet utvidgas till Östra Nyland, Satakunta, Tavastland, Sydöstra Finland, Birkaland och de österbottniska landskapen. Ansökan om avgiftsfri gipsbehandling öppnas för jordbrukare 1.6.2022.
Kipsi-hanke laajenee koko Suomen rannikkoalueelle - haku aukeaa 1.6.202217.5.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen pelloilta tuttuja kipsikasoja nähdään tänä vuonna uusilla alueilla. Kipsi-hanke laajenee Itä-Uudellemaalle, Satakuntaan, Hämeeseen, Kaakkois-Suomeen, Pirkanmaalle sekä Pohjanmaan maakuntiin. Maksuttoman kipsikäsittelyn haku aukeaa viljelijöille 1.6.2022.
Pinnoitettuja maanteitä kunnostetaan sorateiksi (Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu)17.5.2022 09:42:59 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kunnostetaan vähäliikenteisiä, ohuesti pinnoitettuja (ns. SOP-tie) maanteitä sorateiksi kuluvan kesän aikana. Kunnostettavien teiden yhteispituus on 17 km.
Rantarakentamisessa huomioitava saimaannorpan lisääntymis- ja levähdyspaikat (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)17.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien kaavoituksessa ja rakentamisen luvituksessa on huomioitava erittäin uhanalaisen norpan lisääntymis- ja levähdyspaikat, joiden hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kiellettyä. Lisääntymis- ja levähdyspaikoilla tarkoitetaan poikas- ja makuupesiä sekä karvanvaihdon aikaisia makuukiviä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme