Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan 1.6.2022 – Oletko valmis?
Kesäkuun alussa alkava kurtturuusun kasvatuskielto koskee kaikkia maanomistajia ja toimijoita. Kiellon noudattamista valvovat ELY-keskukset.
Vieraslajilaissa kurtturuusu on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi. Sitä ei saa kasvattaa tai päästää ympäristöön, eikä sitä saa maahantuoda, myydä tai ostaa. Lisäksi maanomistajan tulee omistamallaan maalla torjua sitä ja poistaa se esimerkiksi näivettämällä. Näivettäminen tarkoittaa kasvuston leikkaamista maanrajasta ja uusien kasvustojen säännöllistä leikkaamista niin, ettei kasvi ehdi muodostaa siementä. Näillä toimenpiteillä kasvi vuosien mittaan näivettyy.
Vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen Kainuun ELY-keskuksesta muistuttaa yhteistyön merkityksestä: “Kurtturuusun kasvatuskielto ja sen torjuminen vaatii meiltä kaikilta yhteistä ponnistusta ja pitkäjänteisyyttä. Kiellon täytäntöönpano ei tarkoita sitä, että heti seuraavana päivänä olisimme sakottamassa kansalaisia kiellon noudattamatta jättämisestä. Pitää ajatella niin, että me yhdessä voimme onnistua tässä”.
Kurtturuusu leviää tehokkaasti joka paikkaan – miten tunnistat kurtturuusun?
Kurtturuusun tunnistaa parhaiten punaisista tai valkoisista kukista, joissa on viisi terälehteä ja marjoista, jotka ovat ”litistyneitä” eli nauriin muotoisia. Näiden ruusunmarjojen eli kiulukoiden avulla kasvi lisääntyy. Kiulukat on syytä kerätä syksyisin esimerkiksi muovigallonaan ja toimittaa ne palaviin jätteisiin.
Kurtturuusu on puutarhakarkulainen, joka leviää myös tehokkaasti muun muassa hiekkarannoilla, joissa se syrjäyttää helposti herkkää hiekkarantojen kasvillisuutta ja peittää hiekkarannat läpipääsemättömiksi piikkisiksi kasvustoiksi. Kotipihassa oleva kurtturuusukasvusto ei pysy kurissa leikkaamalla ja hoitamalla, koska linnut syövät ja kuljettavat siemeniä ympäriinsä. Kasvusto täytyy siis poistaa ja tuhota sekä seurata poiston onnistumista.
Kurtturuusu on alkuperältään itäaasialainen koristekasvi, jota on istutettu vuosikymmenien aikana ympäri Suomea. Tunnistamiseen, torjuntaan ja muutakin asiaa kurtturuususta löytyy vieraslajit.fi-portaalista
Vieraslajien torjuntaan tarvitaan kaikkien panosta
Vieraslajien hallintasuunnitelmien mukaan torjunnan kärki tulee suunnata herkimmille, tärkeimmille ja haavoittuvimmille alueille eli luonnonsuojelualueille ja niiden lähialueille sekä rantaluontoon.
“On erittäin tärkeää, että me kaikki kannamme kortemme kekoon ja alamme torjumaan niin kurtturuusua kuin muitakin haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja. Kurtturuusu on torjuttavissa vain, jos me kaikki otamme sen kesäiselle työlistallemme omistamillamme alueilla”, Leinonen korostaa.
Oman tontin lisäksi kurtturuusua voi torjua myös muualla maanomistajan luvalla. Tavoitteena on saada tämä kiusallinen kutsumaton vieras vähennettyä tai poistettua luonnosta.
Eri puolilla Suomea on tänäkin kesänä käynnissä vieraslajitalkoita, joihin kansalaiset voivat osallistua torjumaan haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja. Toista kesää käynnissä olevat Soolotalkoot-kampanja kannustaa ihmisiä osallistumaan torjuntatyöhön ja muun muassa kunnat ovat osoittaneet alueita, joissa voi osallistua talkoisiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kainuun ELY-keskus
vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen
p. 0295 023 799, reima.leinonen@ely-keskus.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Terrafamen uraanin talteenottolaitoksen tarkkailuohjelmaesitys on nähtävillä (Kainuu, Pohjois-Savo)26.4.2024 15:04:20 EEST | Tiedote
Kainuun ELY-keskuksessa on vireillä Terrafame Oy:n uraanin talteenottolaitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelman hyväksyminen.
Saimaannieriää pelastetaan uusilla kalastusrajoituksilla (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Kymenlaakso)26.4.2024 08:06:14 EEST | Tiedote
Rajoitukset ovat jo voimassa Luonterilla ja 1.5.2024 alkaen Ruokovedellä ja Yövedellä.
Valkoposkihanhien muuttokausi on alkanut normaalia aikaisemmin23.4.2024 15:36:02 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut tänä vuonna normaalia aikaisemmin. Suomessa on 23.4. mennessä havaittu jopa kymmeniätuhansia valkoposkihanhia. Tulevien viikkojen sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi kevätmuuton sujuvuuteen ja mahdollisiin hanhivahinkoihin.
Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen muutos- ja parannushanke käynnistyy Ruokolahdessa ja Lappeenrannassa22.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus teettää maanteillä 14866 (Kutveleentie) ja 14826 (Utrasaarentie) sijaitsevien Kyläniemen ja Lamposaaren lauttapaikkojen lauttarantojen muutos- ja parannustöitä. Rakennustöitä tehdään Lamposaaren lauttapaikalla touko-elokuun välisenä aikana ja Kyläniemen lauttapaikalla heinä-joulukuun välisenä aikana. Hankkeessa peruskorjataan Lamposaaren lauttarantojen rakenteet. Kyläniemen lauttapaikalle rakennetaan uusi varalauttapaikka, uusitaan nykyiset huonokuntoiset lauttarannat ja toteutetaan lossiväylän parannus- ja kunnossapitoruoppaus sekä parannetaan lauttapaikkojen liikenneturvallisuutta. Rakennustöillä ei ole vaikutusta Kyläniemen ja Lamposaaren lossien aikataulun mukaiseen liikennöintiin. Töiden aikana Fintraffic Oy:n tieliikennekeskus tiedottaa mahdollisista liikenteen häiriöistä 24 h/vrk.
Nya undantagslov har beviljats för att fördriva vitkindade gäss från åkrar17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote
NTM-centralen i Egentliga Finland har föregående vecka beviljat 15 undantagslov för att fördriva vitkindade gäss från åkrar i syfte att förhindra allvarliga skador på gröda. Undantagsloven omfattar 54 gårdar, vilka befinner sig främst i Norra Karelen. Enligt undantagsloven får vitkindande gäss får fördrivas med oskadliggörande metoder. Under vårflytten är det förbjudet att använda högljudda fördrivningsmetoder så som smällpatroner för att trygga häckningsfreden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme