ELY-keskukset

Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan 1.6.2022 – Oletko valmis?

Jaa

Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan 1.6.2022, jonka jälkeen sitä ei saa kasvattaa edes kotipuutarhassa.

Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan 1.6.2022. (Kuva: Reima Leinonen).
Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan 1.6.2022. (Kuva: Reima Leinonen).

Kesäkuun alussa alkava kurtturuusun kasvatuskielto koskee kaikkia maanomistajia ja toimijoita. Kiellon noudattamista valvovat ELY-keskukset.

Vieraslajilaissa kurtturuusu on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi. Sitä ei saa kasvattaa tai päästää ympäristöön, eikä sitä saa maahantuoda, myydä tai ostaa. Lisäksi maanomistajan tulee omistamallaan maalla torjua sitä ja poistaa se esimerkiksi näivettämällä. Näivettäminen tarkoittaa kasvuston leikkaamista maanrajasta ja uusien kasvustojen säännöllistä leikkaamista niin, ettei kasvi ehdi muodostaa siementä. Näillä toimenpiteillä kasvi vuosien mittaan näivettyy.

Vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen Kainuun ELY-keskuksesta muistuttaa yhteistyön merkityksestä: “Kurtturuusun kasvatuskielto ja sen torjuminen vaatii meiltä kaikilta yhteistä ponnistusta ja pitkäjänteisyyttä. Kiellon täytäntöönpano ei tarkoita sitä, että heti seuraavana päivänä olisimme sakottamassa kansalaisia kiellon noudattamatta jättämisestä. Pitää ajatella niin, että me yhdessä voimme onnistua tässä”.

Kurtturuusu leviää tehokkaasti joka paikkaan – miten tunnistat kurtturuusun?

Kurtturuusun tunnistaa parhaiten punaisista tai valkoisista kukista, joissa on viisi terälehteä ja marjoista, jotka ovat ”litistyneitä” eli nauriin muotoisia. Näiden ruusunmarjojen eli kiulukoiden avulla kasvi lisääntyy. Kiulukat on syytä kerätä syksyisin esimerkiksi muovigallonaan ja toimittaa ne palaviin jätteisiin.

Kurtturuusu on puutarhakarkulainen, joka leviää myös tehokkaasti muun muassa hiekkarannoilla, joissa se syrjäyttää helposti herkkää hiekkarantojen kasvillisuutta ja peittää hiekkarannat läpipääsemättömiksi piikkisiksi kasvustoiksi. Kotipihassa oleva kurtturuusukasvusto ei pysy kurissa leikkaamalla ja hoitamalla, koska linnut syövät ja kuljettavat siemeniä ympäriinsä. Kasvusto täytyy siis poistaa ja tuhota sekä seurata poiston onnistumista.

Kurtturuusu on alkuperältään itäaasialainen koristekasvi, jota on istutettu vuosikymmenien aikana ympäri Suomea. Tunnistamiseen, torjuntaan ja muutakin asiaa kurtturuususta löytyy vieraslajit.fi-portaalista

Vieraslajien torjuntaan tarvitaan kaikkien panosta

Vieraslajien hallintasuunnitelmien mukaan torjunnan kärki tulee suunnata herkimmille, tärkeimmille ja haavoittuvimmille alueille eli luonnonsuojelualueille ja niiden lähialueille sekä rantaluontoon.

“On erittäin tärkeää, että me kaikki kannamme kortemme kekoon ja alamme torjumaan niin kurtturuusua kuin muitakin haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja. Kurtturuusu on torjuttavissa vain, jos me kaikki otamme sen kesäiselle työlistallemme omistamillamme alueilla”, Leinonen korostaa.

Oman tontin lisäksi kurtturuusua voi torjua myös muualla maanomistajan luvalla. Tavoitteena on saada tämä kiusallinen kutsumaton vieras vähennettyä tai poistettua luonnosta.

Eri puolilla Suomea on tänäkin kesänä käynnissä vieraslajitalkoita, joihin kansalaiset voivat osallistua torjumaan haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja. Toista kesää käynnissä olevat Soolotalkoot-kampanja kannustaa ihmisiä osallistumaan torjuntatyöhön ja muun muassa kunnat ovat osoittaneet alueita, joissa voi osallistua talkoisiin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kainuun ELY-keskus

vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen
p. 0295 023 799, reima.leinonen@ely-keskus.fi

Kuvat

Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan 1.6.2022. (Kuva: Reima Leinonen).
Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan 1.6.2022. (Kuva: Reima Leinonen).
Lataa
Kurtturuusun kiulukat kannattaa kerätä syksyllä ja toimittaa ne palavien jätteiden mukana hävitettäväksi. (Kuva: Reima Leinonen).
Kurtturuusun kiulukat kannattaa kerätä syksyllä ja toimittaa ne palavien jätteiden mukana hävitettäväksi. (Kuva: Reima Leinonen).
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Rantarakentamisessa huomioitava saimaannorpan lisääntymis- ja levähdyspaikat (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)17.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Kuntien kaavoituksessa ja rakentamisen luvituksessa on huomioitava erittäin uhanalaisen norpan lisääntymis- ja levähdyspaikat, joiden hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kiellettyä. Lisääntymis- ja levähdyspaikoilla tarkoitetaan poikas- ja makuupesiä sekä karvanvaihdon aikaisia makuukiviä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme