Kurtturuusun kasvatuskielto astuu voimaan 1.6.2022 – Oletko valmis?

Kesäkuun alussa alkava kurtturuusun kasvatuskielto koskee kaikkia maanomistajia ja toimijoita. Kiellon noudattamista valvovat ELY-keskukset.
Vieraslajilaissa kurtturuusu on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi. Sitä ei saa kasvattaa tai päästää ympäristöön, eikä sitä saa maahantuoda, myydä tai ostaa. Lisäksi maanomistajan tulee omistamallaan maalla torjua sitä ja poistaa se esimerkiksi näivettämällä. Näivettäminen tarkoittaa kasvuston leikkaamista maanrajasta ja uusien kasvustojen säännöllistä leikkaamista niin, ettei kasvi ehdi muodostaa siementä. Näillä toimenpiteillä kasvi vuosien mittaan näivettyy.
Vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen Kainuun ELY-keskuksesta muistuttaa yhteistyön merkityksestä: “Kurtturuusun kasvatuskielto ja sen torjuminen vaatii meiltä kaikilta yhteistä ponnistusta ja pitkäjänteisyyttä. Kiellon täytäntöönpano ei tarkoita sitä, että heti seuraavana päivänä olisimme sakottamassa kansalaisia kiellon noudattamatta jättämisestä. Pitää ajatella niin, että me yhdessä voimme onnistua tässä”.
Kurtturuusu leviää tehokkaasti joka paikkaan – miten tunnistat kurtturuusun?
Kurtturuusun tunnistaa parhaiten punaisista tai valkoisista kukista, joissa on viisi terälehteä ja marjoista, jotka ovat ”litistyneitä” eli nauriin muotoisia. Näiden ruusunmarjojen eli kiulukoiden avulla kasvi lisääntyy. Kiulukat on syytä kerätä syksyisin esimerkiksi muovigallonaan ja toimittaa ne palaviin jätteisiin.
Kurtturuusu on puutarhakarkulainen, joka leviää myös tehokkaasti muun muassa hiekkarannoilla, joissa se syrjäyttää helposti herkkää hiekkarantojen kasvillisuutta ja peittää hiekkarannat läpipääsemättömiksi piikkisiksi kasvustoiksi. Kotipihassa oleva kurtturuusukasvusto ei pysy kurissa leikkaamalla ja hoitamalla, koska linnut syövät ja kuljettavat siemeniä ympäriinsä. Kasvusto täytyy siis poistaa ja tuhota sekä seurata poiston onnistumista.
Kurtturuusu on alkuperältään itäaasialainen koristekasvi, jota on istutettu vuosikymmenien aikana ympäri Suomea. Tunnistamiseen, torjuntaan ja muutakin asiaa kurtturuususta löytyy vieraslajit.fi-portaalista
Vieraslajien torjuntaan tarvitaan kaikkien panosta
Vieraslajien hallintasuunnitelmien mukaan torjunnan kärki tulee suunnata herkimmille, tärkeimmille ja haavoittuvimmille alueille eli luonnonsuojelualueille ja niiden lähialueille sekä rantaluontoon.
“On erittäin tärkeää, että me kaikki kannamme kortemme kekoon ja alamme torjumaan niin kurtturuusua kuin muitakin haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja. Kurtturuusu on torjuttavissa vain, jos me kaikki otamme sen kesäiselle työlistallemme omistamillamme alueilla”, Leinonen korostaa.
Oman tontin lisäksi kurtturuusua voi torjua myös muualla maanomistajan luvalla. Tavoitteena on saada tämä kiusallinen kutsumaton vieras vähennettyä tai poistettua luonnosta.
Eri puolilla Suomea on tänäkin kesänä käynnissä vieraslajitalkoita, joihin kansalaiset voivat osallistua torjumaan haitalliseksi säädettyjä vieraslajeja. Toista kesää käynnissä olevat Soolotalkoot-kampanja kannustaa ihmisiä osallistumaan torjuntatyöhön ja muun muassa kunnat ovat osoittaneet alueita, joissa voi osallistua talkoisiin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kainuun ELY-keskus
vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen
p. 0295 023 799, reima.leinonen@ely-keskus.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kylmyys hidastaa valkoposkihanhien kevätmuuttoa29.4.2025 13:59:55 EEST | Tiedote
Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet hiljaisia valkoposkihanhien kevätmuutossa. Sunnuntaina 13.4. havaitun muuttoaallon jälkeen seuraava muuttoaalto saapui Suomeen vasta sunnuntain ja maanantain välisenä aikana 27.–28.4. Muuttoaaltojen välissä oli kylmä ja vastatuulinen jakso.
Kevyelle liikenteelle uusi väylä Viitostielle Kontiomäen eteläpuolelle (Kainuu)23.4.2025 09:39:21 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut liikennejärjestelmästä ja maanteistä säädetyn lain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen valtatielle 5 Paltamoon. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Paltamon kunnan kanssa. Tiesuunnitelmassa suunnitellaan erillinen jalankulku- ja pyörätie valtatien 5 varteen välille Kontiomäen huoltoasema - Leppiläntien liittymä. Tie suunnitellaan valtatien 5 länsipuolelle huoltoaseman ja valtatien 22 liittymän välillä ja itäpuolelle valtatien 22 liittymän ja Leppiläntien välillä. Hankkeen tavoitteena on turvata jalankulkijoille ja pyöräilijöille kulkuyhteys kylältä huoltoaseman palveluihin sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Suunnittelutyö aloitetaan huhtikuussa 2025 ja tiesuunnitelma valmistuu helmikuussa 2026. Alkuvuodesta 2026 järjestetään Paltamossa avoin vuorovaikutustilaisuus, jossa esitellään suunnitelmaluonnoksia. Vuorovaikutustilaisuudesta tiedotetaan erikseen. Tiesuunnitelman jälkeen hankkeelle laadi
Varsinais-Suomen ELY-keskus teki päätöksen Porin raatihuoneen suojelemisesta (Satakunta, Varsinais-Suomi)17.4.2025 08:58:22 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on suojellut Porin raatihuoneen piha-alueineen. Raatihuone on valtakunnallisesti arvokas kohde ja se sijaitsee myös muinaisjäännösalueella.
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut16.4.2025 14:18:44 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut keskimääräistä aikaisemmin. Ensimmäiset kaksi valkoposkihanhea havaittiin perjantaina 7.3. Turun Ruissalossa. Kuluvan jakson suurin muuttoaalto koettiin sunnuntaina 13.4., jolloin useassa havaintopisteessä laskettiin yli 3 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Helsingin Kivikossa laskettiin suurin määrä, 3 630 muuttavaa hanhea.
Honkajoen alueella on aloitettu selvitystyö Karvianjoen tilan parantamiseksi (Satakunta, Etelä-Pohjanmaa)14.4.2025 12:34:33 EEST | Tiedote
Karvianjoen päävesistössä Honkajoen alueella selvitetään keinoja, joilla voidaan parantaa Karvianjoen ekologista tilaa. Esiselvitys toteutetaan osana JTF-rahoitteista NEVALA-hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on edistää turvetuotannon kuormittamien vesistöjen kunnostamista. Esiselvityksen toteuttaa KVVY Tutkimus Oy, joka on kotimainen ympäristötutkimusten ja laboratoriopalveluiden ammattilainen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme