Kutsu: Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema juhlii kymmenvuotissynttäreitä to 28.1.2021

Taitalla on vuosien varrella vieraillut opiskelijoita, tutkijoita sekä koululaisryhmiä yhteenlaskettuna liki tuhat. Se on tarjonnut näköalapaikan kehitysmaan olosuhteisiin ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraamiseen ja inspiroinut jo liki 100 opiskelijaa opinnäytetyön tekoon esimerkiksi maantieteessä, biologiassa, geologiassa, metsätieteissä ja ympäristöfysiikassa, pääosin Helsingin yliopistossa, mutta myös kenialaisissa ja eurooppalaisissa yliopistoissa. Taitan tutkimattomista vuoristosademetsistä Helsingin ylipiston tutkijat ovat ihan viime aikoina löytäneet ennestään tuntemattomia nisäkäslajeja.
Geoinformatiikan professori Petri Pellikan jo vuodesta 2003 alkanut tutkimustyö Taitavuorilla ja aktiivinen verkostoituminen paikallisten tutkimuslaitosten kanssa loi pohjan Helsingin yliopiston tutkimusaseman perustamiselle vuonna 2011. Oman gradunsa Taitalla hän teki maantieteen opiskelijana jo vuonna 1989.
Pysyvä asemapaikka on merkinnyt jatkuvuutta ja osoittautunut tarpeelliseksi. Kertynyt paikallistuntemus, paikkatietoaineistot, mittausasemat ja niistä saatu tutkittu tieto esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon antaa hyvän perustan useille tutkimus-ja kehityshankkeille.
Asema on myös arvostettu paikallisesti, mistä osoituksena oli aseman esimiehen saama Kenyan hero –tunnustus.
Taita on kuin Afrikka pienoiskoossa
Mikä on tehnyt tämän viiden tuhannen neliökilometrin alueen Taita Tavetan piirikunnassa niin mielenkiintoiseksi tutkimusalueeksi?
–Maantieteellinen sijainti ja alueen korkeusvaihtelut 500 metristä yli 2200 metriin, vastaa Pellikka. Taita on kuin Afrikka pienoiskoossa, sillä tällä pienellä alueella on kuivaa ruohosavannia tasangoilla ja kosteita sademetsiä Taitavuorilla. Ilmaston ja sääolosuhteiden myötä maankäyttö ja ihmistoiminta on erilaista alhaalla ja ylhäällä. Kun mukaan laitetaan myös Afrikan suurin sisalplantaasi, kaivostoiminta, suuret luonnonsuojelualueet ja niiden turismi, sekä Kenian päärata ja valtatie Nairobista Mombasaan, on alue malli afrikkalaisesta kehittyvästä maasta luonnonolosuhteet huomioiden. Intian valtamerikin löytyy 150 kilometrin päästä ja Kilimanjaro häämöttää Tansaniassa.
Helsingin yliopiston maantieteilijät ovat jo 2000-luvun alusta tehneet Afrikassa tutkimus- ja kehitystyötä, jonka tavoitteena on ollut selvittää maankäytön muutosten vaikutusta ilmastonmuutokseen, ja kehittää hillitsemisstrategioita maankäytön ja maanpinnan peitteen muutokseen ja sopeutumisstrategioita ilmastonmuutokseen kaukokartoituksen ja ympäristömittauksen avulla.
Taitan lisäksi Pellikan johtama Earth Change Observation Lab -tutkimusryhmä on tutkinut megatrendiä myös Eritreassa, Tansaniassa, Etiopiassa, Burkina Fasossa ja Sierra Leonessa. Tehtyä työtä voidaan hyödyntää nyt käynnistyvässä ESSA-hankkeessa, jossa toteutuu parhaimmillaan globaalivastuu, joka on yksi Helsingin yliopiston strategisista tavoitteista ja on osa Suomen valtion Afrikka-strategiaa.
Vuoden 2021 alussa käynnistyneessä 5 miljoonan Euron Euroopan Komission kansainvälisen ja kehityksen pääosaston rahoituksen saaneessa ESSA-hankkeessa (Earth observation and environmental sensing for climate-smart sustainable agro-pastoralism ecosystem transformation in East Africa) kehitetään kestäviä ratkaisuja Itä-Afrikan karjatalouden monipuolistamiselle. Karjatalous käyttää paljon maapinta-alaa tuottaen kuitenkin vähemmän ruokaturvaa kuin maatalous, mutta vähentää luonnon monimuotoisuutta ja hiilivarantoja.
–Ilman pitkäjänteistä yhteistyötä ja paikallistuntemusta ei olisi yhtä hyviä edellytyksiä laajojen tutkimushankkeiden hakemiseen ja johtamiseen, sanoo Pellikka.
Globaali vastuu maailman parhaaksi
Tutkimusasema on ollut tärkeä areena monille Ulkoministeriön ja Suomen Akatemian monitieteisille hankkeille aina kaukokartoituksesta virologiaan.
–Monet Taitalla gradunsa tehneet ovat päätyneet kehitysyhteistyötehtäviin, tai ovat muutoin omalta osaltaan tuoneet Afrikkaa ja sen kehitystä lähemmäksi Suomea. Tutkimusasemamme toteuttaa yliopiston peräänkuuluttamaa globaalivastuuta maailman parhaaksi, kiteyttää Pellikka.
Työ ei rajoitu vain Afrikkaan, sillä Pellikan tutkimusryhmään kuuluu afrikkalaisten lisäksi aasialaisia sekä etelä-amerikkalaisia tutkijoita, joiden intressi on myös Amazonialla.
Taitalla tapahtuvat ilmiöt ovat maailmanlaajuisia. Sademetsien kutistuminen, plantaasien perustaminen ja maatalousmaan kasvu puuvartisen kasvillisuuden kustannuksella ovat prosesseja, jotka tapahtuvat suuremmalla mittakaavalla esimerkiksi Amazonialla ja Kaakkois-Aasiassa. Metsäkato johtaa myös villieläinten ja taudinkantajien kontaktien lisääntymiseen ihmisten kanssa, mitä puolestaan Taitalla tutkii professori Olli Vapalahden tutkimusryhmä.
Taita 10v Juhlawebinaari 28.1.2021
Taitan tutkimusaseman 10-vuotisjuhlat vietetään 28. tammikuuta 2021 Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan suuressa juhlasalissa, Tavastialla, ilman suurta yleisöä mutta monipuoliseen ohjelmaan pääsee osallistumaan Zoomin kautta. Tervehdykset ja kirjo meneillä olevia hankkeista välitetään Tavastialta, mutta kaukaisimmat puhujat, Taitan tutkimusaseman kenialainen henkilökunta, osallistuvat itse juhlapaikalta Taitalta.
Lisätietoa:
Professori Petri Pellikka, puhelin +358504154701, sähköposti: petri.pellikka@helsinki.fi
Taitan tutkimusasema: www.helsinki.fi/taita-research-station
Echolab-tutkimusryhmä: https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/earth-change-observation-laboratory
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme