Helsingin yliopisto

Kutsu: Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema juhlii kymmenvuotissynttäreitä to 28.1.2021

Jaa

Helsingin yliopiston monitieteinen tutkimusasema Keniassa on tarjonnut jo 10 vuoden ajan kiinnekohdan Afrikan tutkimukselle. Juhlaseminaari järjestetään torstaina 28.1.2021 klo 9-16 webinaarina.

Ngongoni antilooppeja Kuva: Petri Pellikka
Ngongoni antilooppeja Kuva: Petri Pellikka

Taitalla on vuosien varrella vieraillut opiskelijoita, tutkijoita sekä koululaisryhmiä yhteenlaskettuna liki tuhat. Se on tarjonnut näköalapaikan kehitysmaan olosuhteisiin ja ilmastonmuutoksen vaikutusten seuraamiseen ja inspiroinut jo liki 100 opiskelijaa opinnäytetyön tekoon esimerkiksi maantieteessä, biologiassa, geologiassa, metsätieteissä ja ympäristöfysiikassa, pääosin Helsingin yliopistossa, mutta myös kenialaisissa ja eurooppalaisissa yliopistoissa. Taitan tutkimattomista vuoristosademetsistä Helsingin ylipiston tutkijat ovat ihan viime aikoina löytäneet ennestään tuntemattomia nisäkäslajeja.

Geoinformatiikan professori Petri Pellikan jo vuodesta 2003 alkanut tutkimustyö Taitavuorilla ja aktiivinen verkostoituminen paikallisten tutkimuslaitosten kanssa loi pohjan Helsingin yliopiston tutkimusaseman perustamiselle vuonna 2011. Oman gradunsa Taitalla hän teki maantieteen opiskelijana jo vuonna 1989.

Pysyvä asemapaikka on merkinnyt jatkuvuutta ja osoittautunut tarpeelliseksi. Kertynyt paikallistuntemus, paikkatietoaineistot, mittausasemat ja niistä saatu tutkittu tieto esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon antaa hyvän perustan useille tutkimus-ja kehityshankkeille.

Asema on myös arvostettu paikallisesti, mistä osoituksena oli aseman esimiehen saama Kenyan hero –tunnustus.

Taita on kuin Afrikka pienoiskoossa

Mikä on tehnyt tämän viiden tuhannen neliökilometrin alueen Taita Tavetan piirikunnassa niin mielenkiintoiseksi tutkimusalueeksi?

–Maantieteellinen sijainti ja alueen korkeusvaihtelut 500 metristä yli 2200 metriin, vastaa Pellikka. Taita on kuin Afrikka pienoiskoossa, sillä tällä pienellä alueella on kuivaa ruohosavannia tasangoilla ja kosteita sademetsiä Taitavuorilla. Ilmaston ja sääolosuhteiden myötä maankäyttö ja ihmistoiminta on erilaista alhaalla ja ylhäällä. Kun mukaan laitetaan myös Afrikan suurin sisalplantaasi, kaivostoiminta, suuret luonnonsuojelualueet ja niiden turismi, sekä Kenian päärata ja valtatie Nairobista Mombasaan, on alue malli afrikkalaisesta kehittyvästä maasta luonnonolosuhteet huomioiden. Intian valtamerikin löytyy 150 kilometrin päästä ja Kilimanjaro häämöttää Tansaniassa.

Helsingin yliopiston maantieteilijät ovat jo 2000-luvun alusta tehneet Afrikassa tutkimus- ja kehitystyötä, jonka tavoitteena on ollut selvittää maankäytön muutosten vaikutusta ilmastonmuutokseen, ja kehittää hillitsemisstrategioita maankäytön ja maanpinnan peitteen muutokseen ja sopeutumisstrategioita ilmastonmuutokseen kaukokartoituksen ja ympäristömittauksen avulla.

Taitan lisäksi Pellikan johtama Earth Change Observation Lab -tutkimusryhmä on tutkinut megatrendiä myös Eritreassa, Tansaniassa, Etiopiassa, Burkina Fasossa ja Sierra Leonessa. Tehtyä työtä voidaan hyödyntää nyt käynnistyvässä ESSA-hankkeessa, jossa toteutuu parhaimmillaan globaalivastuu, joka on yksi Helsingin yliopiston strategisista tavoitteista ja on osa Suomen valtion Afrikka-strategiaa.

Vuoden 2021 alussa käynnistyneessä 5 miljoonan Euron Euroopan Komission kansainvälisen ja kehityksen pääosaston rahoituksen saaneessa ESSA-hankkeessa (Earth observation and environmental sensing for climate-smart sustainable agro-pastoralism ecosystem transformation in East Africa) kehitetään kestäviä ratkaisuja Itä-Afrikan karjatalouden monipuolistamiselle. Karjatalous käyttää paljon maapinta-alaa tuottaen kuitenkin vähemmän ruokaturvaa kuin maatalous, mutta vähentää luonnon monimuotoisuutta ja hiilivarantoja.

–Ilman pitkäjänteistä yhteistyötä ja paikallistuntemusta ei olisi yhtä hyviä edellytyksiä laajojen tutkimushankkeiden hakemiseen ja johtamiseen, sanoo Pellikka.

Globaali vastuu maailman parhaaksi

Tutkimusasema on ollut tärkeä areena monille Ulkoministeriön ja Suomen Akatemian monitieteisille hankkeille aina kaukokartoituksesta virologiaan.

–Monet Taitalla gradunsa tehneet ovat päätyneet kehitysyhteistyötehtäviin, tai ovat muutoin omalta osaltaan tuoneet Afrikkaa ja sen kehitystä lähemmäksi Suomea. Tutkimusasemamme toteuttaa yliopiston peräänkuuluttamaa globaalivastuuta maailman parhaaksi, kiteyttää Pellikka.

Työ ei rajoitu vain Afrikkaan, sillä Pellikan tutkimusryhmään kuuluu afrikkalaisten lisäksi aasialaisia sekä etelä-amerikkalaisia tutkijoita, joiden intressi on myös Amazonialla.

Taitalla tapahtuvat ilmiöt ovat maailmanlaajuisia. Sademetsien kutistuminen, plantaasien perustaminen ja maatalousmaan kasvu puuvartisen kasvillisuuden kustannuksella ovat prosesseja, jotka tapahtuvat suuremmalla mittakaavalla esimerkiksi Amazonialla ja Kaakkois-Aasiassa. Metsäkato johtaa myös villieläinten ja taudinkantajien kontaktien lisääntymiseen ihmisten kanssa, mitä puolestaan Taitalla tutkii professori Olli Vapalahden tutkimusryhmä.

Tai­ta 10v Juh­lawe­bi­naa­ri 28.1.2021

Taitan tutkimusaseman 10-vuotisjuhlat vietetään 28. tammikuuta 2021 Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan suuressa juhlasalissa, Tavastialla, ilman suurta yleisöä mutta monipuoliseen ohjelmaan pääsee osallistumaan Zoomin kautta. Tervehdykset ja kirjo meneillä olevia hankkeista välitetään Tavastialta, mutta kaukaisimmat puhujat, Taitan tutkimusaseman kenialainen henkilökunta, osallistuvat itse juhlapaikalta Taitalta.  

Lisätietoa:

Professori Petri Pellikka, puhelin +358504154701, sähköposti: petri.pellikka@helsinki.fi

Taitan tutkimusasema: www.helsinki.fi/taita-research-station

Echolab-tutkimusryhmä: https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/earth-change-observation-laboratory

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Ngongoni antilooppeja Kuva: Petri Pellikka
Ngongoni antilooppeja Kuva: Petri Pellikka
Lataa
Leijona. Kuva Petri Pellikka
Leijona. Kuva Petri Pellikka
Lataa
Taitan puutamaani. Kuva: Hanna Rosti
Taitan puutamaani. Kuva: Hanna Rosti
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kasvitieteelliset puutarhat tarjosivat hengähdyspaikan koronavuonna2.3.2021 15:31:49 EETTiedote

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen yleisökohteissa – Luonnontieteellisessä museossa ja kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa – vieraili vuoden 2020 aikana yhteensä noin 233 000 eri-ikäistä luonnon ystävää. Koronavuosi koetteli Luomusta, mikä näkyi kävijämäärien hiipumisena. Kumpulan ja Kaisaniemen kasvitieteellisten puutarhojen ulkopuutarhat kuitenkin houkuttelivat runsaasti kävijöitä kasvien pariin, ja Kumpulan puutarhassa tehtiin jopa kävijäennätys.

Tutkijat löysivät mekanismin, jonka avulla solut rakentavat "minilihaksia" tumansa alle2.3.2021 10:42:17 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkimusryhmät selvittivät, miten lihaksien supistumisesta vastaava moottoriproteiini myosiini toimii muissa solutyypeissä muodostaen supistumiskykyisiä rakenteita solukalvon sisäpinnalle. Tämä on ensimmäinen kerta kun ”minilihasten”, jotka tunnetaan myös stressisäikeinä, on havaittu muodostuvan solun pohjalle myosiinin muokatessa solukalvon alaista aktiini-säieverkostoa. Ongelmat näiden ”minilihasten” muodostumisessa johtavat ihmisillä moniin häiriöihin, ja vakavimmissa tapauksissa syövän etenemiseen.

Tutkijat selvittivät, miksi HIV-potilaiden immuunijärjestelmä ei nykyisellä lääkehoidolla parane kaikilla tehokkaasti1.3.2021 10:00:00 EETTiedote

Uusi tutkimus osoittaa, että HIV-potilaiden immuunijärjestelmän toimintahäiriöön vaikuttavat merkittävästi proteiinikinaasit, jotka käynnistävät vastustuskykyä rapauttavan prosessin kehossa. Näitä proteiinikinaaseja salpaavat lääkkeet voivat olla ratkaisu HIV-potilaiden hoitoon, jos HI-virusta kantavan vastustuskyky ei parane ennalleen viruslääkityksen avulla.

Voimakas tupakkariippuvuus ja masennus ovat yhteydessä toisiinsa25.2.2021 09:14:07 EETTiedote

Helsingin yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä tutkimuksessa on saatu uutta tietoa masennuksen ja tupakkariippuvuuden välisistä yhteyksistä. Tutkimusryhmän mukaan olisi tärkeää huomioida tupakointi yhtenä masennusta mahdollisesti ylläpitävänä tekijänä, pyrkiä ymmärtämään tarkemmin kunkin masennuspotilaan tupakkariippuvuutta ylläpitäviä syitä sekä huomioida nämä syyt tupakoinnin lopettamiseen tarjottavia tukimenetelmiä valitessa.

Tropiikin matkailijat altistuvat selvästi suuremmalle määrälle superbakteereja kuin tähän mennessä on uskottu24.2.2021 09:00:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston ja HUSin kansainvälisessä yhteistyötutkimuksessa seurattiin reaaliaikaisesti 20 Kaakkois-Aasiaan lähteneen matkailijan altistumista superbakteereille: heistä jokainen sai superbakteeritartunnan reissun ensimmäisellä viikolla. Myöhemmän sekvensointianalyysin avulla selvisi, että ryhmä kantoi yhteensä yli 80 erilaista bakteerikantaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme