Kutsu ja tiedote: Sodankylän geofysiikan observatoriolle myönnetään 8.12. eurooppalainen tunnustus pitkäaikaisesta, 110-vuotisesta toiminnasta
Euroopan Fyysikkoseura (European Physical Society, EPS) on nimennyt Sodankylän geofysiikan observatorion SGO:n historiallisesti tärkeäksi paikaksi tunnustukseksi observatorion pitkäjänteisestä työstä. EPS:n puheenjohtaja Luc Bergé julkistaa historiallisen paikan palkintolaatan Sodankylän Tähtelässä torstaina 8.12.2022 kello 9.
Suomalainen Tiedeakatemia perusti Sodankylän geofysiikan observatorion (SGO) Tähtelään vuonna 1913 kehittämään ja ylläpitämään geofysiikan pitkäaikaisia havaintoja, tutkimaan geo- ja avaruusympäristöjen muutosta sekä koordinoimaan kansainvälisiä avaruustehtäviä Suomessa. SGO oli perustettaessa yksi ensimmäisistä napapiirin pohjoispuolisista observatorioista. Pisin havaintosarja on yli 100 vuoden aikasarja geomagneettisen kentän vaihteluista.
Nykyään observatorio toimii Oulun yliopiston alaisena valtakunnallisena erillislaitoksena ja hoitaa kansainvälisiä, kansallisia ja alueellisia tehtäviä. Tärkeimpiä vastuita ovat edelleen jatkuva geomagneettinen havaintotoiminta sekä avaruus- ja geoympäristöjen ympärivuorokautinen seuranta ja siihen liittyvä tutkimustyö.
”Observatoriot ovat yhteiskunnan pitkäaikaismuisti ja kansallisen varautumisen tukiranka. SGO:lla on tärkeä rooli havaitsevassa avaruus- ja geotieteessä, arktisen polaarialueen nopean muutoksen syiden ymmärtämisessä sekä geoympäristössä esiintyvien luonnonuhkien pitkäaikaisessa seurannassa”, sanoo observatorion johtaja, professori Eija Tanskanen.
Lue lisää alla magneettikentän historiallisesta tutkimisesta sekä tulevaisuuden satelliittisuunnitelmista ja avaruuslaboratoriosta.
Ilmoittautuminen torstain julkistustilaisuuteen Sodankylässä viimeistään 7.12. klo 12: Jenni.Simila@oulu.fi, puh. 029 448 0832. Tilaisuus on avoin ilmoittautuneille toimittajille mutta ei yleisölle.
Lisätietoja: Johtaja, professori Eija Tanskanen, Eija.Tanskanen@sgo.fi, 0294 480813
Sodankylän geofysiikan observatorio SGO
Magneettikenttä on piirtynyt hapristuvalle paperille kymmeniä vuosia – maailmanlaajuinen pelastusoperaatio tulevaisuuden avaruussäätä ennakoimaan Sodankylän keinoilla
Ennen nykymenetelmiä, vielä 30 vuotta sitten, kynä tai magneetti liikkui Maan magneettikentän mukana ja piirsi käyriä valokuvapaperille. Vanhat tallenteet alkavat kuitenkin haurastua ja muuttavat väriään. Tutkijat ympäri maailmaa painivat saman ongelman kanssa: Miten jopa tuhansia kilometrejä pitkät, osin koskemattomat aarteet saataisiin yhtenäiseen digitaaliseen muotoon tulevaisuutta ennustamaan?
Sodankylän geofysiikan observatoriossa on käytössä ja kehityksessä digitointimenetelmä, joka mahdollistaa vanhojen magneettisten mittausten hyödyntämisen myös tuleville jälkipolville. Historialliset, valokuvapaperille nauhoitetut tallenteet ovat olleet vaarassa tuhoutua käyttökelvottomiksi, mutta uudella menetelmällä ne voidaan tallentaa kovalevylle valokuvina ja numeerisessa muodossa.
Maapallon magneettikenttä on yhtä vanha kuin itse maapallokin. Sen muutoksia on kuitenkin mitattu moderneilla, automaattisesti arvot siirtävillä instrumenteilla vasta noin kolme vuosikymmentä. Ennen kehittyneiden ja riittävän tarkkojen mittalaitteiden aikaa kynä tai magneetti liikkui magneettikentän mukana ja piirsi käyrät valokuvapaperille. Tärkeimpien mittauspaikkojen tallenteilta laskettiin aikanaan arvot tunnin välein. Nämä magneettiset näytteet ovat todellisuudessa hyvin tarkkoja, ja niihin on tallentunut voimakkuuden muutos useita kertoja minuutissa. Osa magneettisista näytteistä on täysin koskemattomia, ja niissä voi olla tietoa, joka esimerkiksi kertoo meille, kuinka avaruussään muutoksista johtuville sähkövirroille alttiit sähkömuuntajat tulisi suunnitella.
Vanhojen tallenteiden maailmanlaajuinen kokonaismäärä on jopa tuhansia kilometrejä. Jos ne halutaan valokuvata, etäisyyden kameraan täytyy pysyä samana jokaisessa valokuvassa. Muuten valokuvien vertaaminen keskenään on vaikeaa. Sodankylän geofysiikan observatoriolla on noin 30 kilometriä tällaisia lähes tutkimattomia tallenteita varastossa.
Aikoinaan Ilmatieteen laitoksella työskennellyt Markku Mäkelä rakensi osana G-EPOS-infrastruktuurihanketta laitteen, johon haurastuva tallenne voidaan asettaa ja laite valokuvaa menneen avaruussään automaattisesti. Kameran linssin etäisyys tallenteeseen pysyy samansuuruisena, joten valokuvia voidaan verrata myöhemmin keskenään. Laite oli pitkään käyttämättömänä, mutta nyt se on Sodankylän geofysiikan observatoriolla aktiivisessa käytössä ja jatkokehityksessä. Yhteistyötä tehdään muiden tutkimuslaitosten kanssa ja pyrkimyksenä on rakentaa ohjelmisto, joka etsisi halutun tiedon kuvista, ja mahdollistaa pitkien tallenteiden hyödyntämisen tutkimuksessa, jonka pohjalta voi rakentaa ennusteita tulevaisuuteen.
Lisätietoja: väitöskirjatutkija Otto Kärhä, otto.karha@oulu.fi, p. 050 5606617
Ensimmäistä LappiSat-piensatelliittia suunnitellaan Sodankylässä – avaruuteen aikaisintaan vuonna 2024, täysin pölytön avaruuslaboratorio valmis kevättalvella 2023
Sodankylän geofysiikan observatorion LappiSat-avaruusohjelman ensimmäinen satelliitti LappiSat-1 mahdollistaa revontulien ja magneettikenttien mittaukset suoraan avaruudesta. Satelliittia suunnitellaan parasta aikaa yhteistyökumppaneiden kanssa avaruuskampuksella Sodankylän Tähtelässä, jonka avaruuslaboratorio puhdastiloineen uusitaan avaruuteen matkaavien laitteiden rakentamista varten.
LappiSat-1-satelliitin tarkoituksena on tutkia ensisijaisesti geofysikaalisia ilmiöitä, kuten revontulia ja Maan magneettikenttää. Tutkimuksia varten satelliitissa tulee olla instrumentteja, jotka suoriutuvat avaruuden asettamista haasteista samalla, kun ne toimivat moitteetta kiertoradalla useiden satojen kilometrien korkeudessa. Näitä satelliitissa olevia instrumentteja kutsutaan hyötykuormiksi, ja niitä tulee olemaan LappiSat-1-satelliitissa neljä kappaletta: kaksi kameraa, joilla kuvataan sekä revontulia että muita kiinnostavia kohteita, magnetometri magneettikenttien mittaukseen sekä fotometri, jolla revontulista saadaan lisätietoa kameroiden ottamien kuvien tueksi.
Satelliitti tullaan laukaisemaan kiertoradalle noin 600 km korkeudelle Maan pinnasta aikaisintaan vuonna 2024. Satelliitti sijoitetaan niin kutsutulle polaariradalle kiertämään Maapalloa pohjoisnavalta etelänavalle ja takaisin, jolloin satelliitti kulkee myös Sodankylän yläpuolelta tasaisin väliajoin mahdollistaen kommunikoinnin satelliitin kanssa suoraan Sodankylän geofysiikan observatorion omalla maa-asemalla.
Osana uusittavaa avaruuslaboratoriota on erityinen puhdastila, jossa herkät instrumentit rakennetaan pölyttömässä tilassa, jolloin ne ovat avaruuslentokelpoisia – pöly elektroniikassa saattaisi pahimmillaan vaurioittaa instrumentin käyttökelvottomaksi sen päästessäavaruuteen.
Lisätietoja: Laboratoriopäällikkö Jouni Envall, jouni.envall@oulu.fi, 0294 480834
Yhteyshenkilöt
Elina Mattila-NiemiViestintäpäällikkö
Puh:050 336 1690elina.mattila-niemi@oulu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopistoon 18 356 hakijaa kevään toisessa yhteishaussa28.3.2024 11:51:02 EET | Tiedote
Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 356 hakijaa. Keskiviikkona 27.3. päättyneessä haussa Oulun yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2 448 opiskelupaikkaa. Hakijoiden määrä kasvoi hieman edellisvuodesta. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon haki 5 653 henkilöä.
Neurokehitykselliset häiriöt yleisiä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla – perheiden köyhyys yhteydessä sijoituksiin26.3.2024 05:55:00 EET | Tiedote
Lähes joka viides neurokehityksellisen häiriön omaava lapsi päätyy sijoitetuksi kodin ulkopuolelle ennen 18 vuoden ikää, selviää Oulun yliopiston tutkimuksesta. ADHD-diagnoosin saaneet lapset ovat tutkimuksen mukaan yliedustettuina kodin ulkopuolelle sijoitettujen joukossa.
Psykoosisairaudet yhteydessä suuriin tuottavuuskustannuksiin – eroja skitsofrenian ja muiden psykoosien välillä25.3.2024 05:56:00 EET | Tiedote
Skitsofrenian ja muiden psykoosisairauksien välillä on eroja tuottavuuskustannuksissa. Oulun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin eri psykoosisairauksiin liittyvää alentuneen työkyvyn ja tuottavuuden laskun rahallista arvoa.
Oulun yliopisto sai Karvilta laatuleiman ja erinomaisen arvion vaikuttavuudestaan alueellisesti22.3.2024 15:17:43 EET | Tiedote
Oulun yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman auditoinnin. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta. Oulun yliopisto sai auditointiryhmältä erityiskiitosta keskeisestä roolista ja vakiintuneesta asemasta alueellisesti. Oulun yliopistolla on keskeinen asema tiedon luomisen, innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittymisen alueellisessa verkostossa.
Ilmastonmuutos ja metsien talouskäyttö voivat heikentää mustikan marjan mikrobeja – eroja pohjoisen ja etelän mustikoissa21.3.2024 05:53:00 EET | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan mustikan marjan symbioottisten mikrobien monimuotoisuus vaihtelee Etelä- ja Pohjois-Suomen mustikoissa. Mikrobit ovat elintärkeitä kaikille elämänmuodoille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme