Kutsu medialle: Verotutkimuksen huippuyksikön avajaistilaisuus 1.9.2022

Aika: torstaina 1.9.2022 klo 14–16

Paikka: Tampereen yliopisto, Pinni B -rakennus, luentosali B1100 (Kanslerinrinne 1, Tampere)

Tervetuloa Verotutkimuksen huippuyksikön avajaistilaisuuteen Tampereelle 1.9.2022 kuulemaan ja keskustelemaan kansainvälisen tason verotutkimuksesta.

Tilaisuudessa verotutkimuksen uranuurtaja professori Joel Slemrod

Keynote-luennon pitää verotutkimuksen uranuurtaja, Michiganin yliopiston professori Joel Slemrod.

Verojärjestelmätutkimuksen perusteos Tax Systems (Joel Slemrod ja Christian Gillitzer, 2013) on siirtänyt verotutkimuksen painopistettä veroprosenteista kohti laajempaa näkökulmaa, jolloin tarkastellaan muun muassa veronmaksajien käyttäytymistä, verovälttelyä, veronkiertoa ja verohallinnon toimintaa sekä verotukseen liittyvää sääntelyä ja rajoituksia.

Joel Slemrod on määritellyt huippuyksikön omaksuman kehyksen, jossa verotusta tarkastellaan kokonaisuutena eli järjestelmänä, jonka osat saattavat aikaansaada yllättäviä seurauksia ja yhteisvaikutuksia. Näin voidaan löytää uusia ja yllättäviä kohteita, joissa tehottomuuksia esiintyy ja toisaalta arvioida, mihin verorahoja on perusteltua ja tehokasta käyttää.

Kansainvälisesti kiinnostavaa huippututkimusta

Verojärjestelmä vaikuttaa merkittävästi koko talouden toimintaan. Suomessa kerätään verotuloja noin 100 miljardia euroa vuodessa. Verotutkimuksen huippuyksikkö tuottaa luotettavaa tutkimustietoa vero- ja tulonsiirtojärjestelmän suunnittelun tueksi. Samalla saamme tietoa siitä, miten verotus ja sääntely vaikuttavat yksilöihin, yritystoimintaan ja yhteiskuntaan – ja miten yksilöt ja yritykset tekevät taloudellisia päätöksiä. 

– Verotuksessa ja siten verotutkimuksessa on kyse hirveän suurista rahasummista, ja ihmisten hyvinvoinnista. Tutkimustieto verotuksen vaikutusten suuruudesta on välttämätöntä, jotta voidaan suunnitella verojärjestelmä, joka saavuttaa verotuksen tavoitteet mahdollisimman pienillä yhteiskunnallisilla kustannuksilla, huippuyksikön johtaja, professori Kaisa Kotakorpi tiivistää.

Esimerkiksi tuoreessa yrityksiin kohdistuvasta tutkimuksesta selvisi, että vuosien 2012 ja 2014 verokannan alennukset Suomessa eivät lisänneet pienten yritysten investointeja. Yritysten liiketoiminta kuitenkin lisääntyi erityisesti yrityksissä, joissa on pieni kassavaranto.

– Arvostetussa Journal of Public Economics -lehdessä hiljattain julkaistu tutkimus on merkittävä, koska yhteisöveron tason vaikutuksista investointien määrään ei ole kansainvälisestikään paljoa tutkimustietoa, vaikka yhteisöveroa on alennettu viime vuosikymmeninä monissa maissa huomattavasti, kertoo professori Jarkko Harju Tampereen yliopistosta.

Huippuyksikössä tutkitaankin erityyppisten verokannustimien vaikutuksia yritysten kasvuun ja kehitykseen sekä yritysten investointeja ja tuottavuutta selittäviä tekijöitä.

‒ Toivomme tutkimustiedon auttavan päätöksentekijöitä kohdentamaan sääntelyä ja kannustimia vaikuttavammin, jatkaa Harju.  

‒ Juuri nyt tutkimme myös muun muassa sitä, minkä tyyppiset yritykset ja yrittäjät ovat tuottavimpia ja mikä on yrittäjien sosiaaliturvajärjestelmän vaikutus yrittäjien tekemiin valintoihin.

Selkeää tutkimustietoa kansalaisille ja päätöksenteon tueksi

Tutkimustietoa halutaan tarjota päätöksentekijöiden, median ja kaikille julkisesta taloudesta kiinnostuneille selkeästi ja kokonaisvaltaisesti. Akateemiset tutkimusartikkelit palvelevat ensisijaisesti tutkijayhteisöä, mutta ne vaativat lukijaltaan usein syvempää perehtymistä. Avajaisten yhteydessä julkaistavalle huippuyksikön uudelle verkkosivustolle tuodaan FIT-kirjoitussarja, joka on suunnattu tiedon käyttäjille.

‒ Luotettavaa tietoa tarvitaan disinformaation ajassa entistä enemmän paitsi päätöstenteon tueksi myös mediassa kansalaisten ymmärryksen lisäämiseksi, sanoo kirjoitussarjan toimittaja, tutkimusprofessori Tuomas Kosonen VATTista.

Kirjoitussarjan ensimmäinen artikkeli ”Taloustieteen näkökulmia talouspoliittiseen keskusteluun” esittelee kirjoitussarjan idean. Kirjoitus selventää, mitä taloustiede itseasiassa on, erottelee taloustieteen ja talouspolitiikan toisistaan sekä esittelee, miten taloustieteellisestä näkökulmasta olisi hyötyä käytännön talouspolitiikassa.

Syksyn mittaan kirjoitussarjassa julkaistaan teemanumeroita mm. yritysverotuksesta, liikenteen päästöjen vähentämiseksi tehtävien toimien välttämättömyydestä sekä verotuksen ja maastamuuton välisestä yhteydestä, Kosonen jatkaa.

***
Avajaisten yhteydessä median edustajilla on mahdollisuus haastatella seuraavia henkilöitä: 

• Keynote-puhuja, professor Joel Slemrod: Tax systems, International perspective (in English)
• Kaisa Kotakorpi, Tampereen yliopisto: julkistalous, psykologinen taloustiede, terveystaloustiede, poliittinen taloustiede, vero- ja sosiaaliturvajärjestelmät, veronkierto, talouspolitiikan vaikutusten arviointi.
• Tuomas Kosonen, VATT: tuloverot, kulutusverot, arvonlisäverot, työn tarjonta, liikenteen verotus, makeisvero, perhevapaat, tulojen jakaantuminen, valmisteverot, ympäristötalous
• Jukka Pirttilä, Helsingin yliopisto: julkiset palvelut, kehitystalous
• Jarkko Harju, Tampereen yliopisto: yhteisö- ja osinkoverotus, sosiaaliturvamaksut, hallinnolliset kulut, tuloverotus, yritysten käyttäytyminen, yrittäjyys

Avajaisten ohjelma Tampereen yliopiston tapahtumakalenterissa

www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/verotutkimuksen-huippuyksikon-avajaistilaisuus

Tampereen yliopiston, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT:n ja Helsingin yliopiston muodostama konsortio on valittu Suomen Akatemian huippuyksikköohjemaan 2022–2029.
Suomen Akatemia valitsee tutkimuksen huippuyksiköiksi uudistumiskykyisiä, tieteellisesti erittäin korkeatasoisia ja yhteiskunnallisesti vaikuttavia tutkimusyhteisöjä. Yksikön johtajana toimii taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi Tampereen yliopistosta.