Suomen ympäristökeskus

Kuuntelimme oppilaiden ääntä kouluruokailusta ja yllätyimme, tuloksena kestävän kouluruokailun keittokirja

Jaa
Kouluruokakeskustelu liha- ja kasvisruoan välillä käy kuumana. Oppilaiden mielissä tämä on kuitenkin toissijaista. Aikuisten asettamat lokerot eivät edistä reilua ruokamurrosta, vaan pahimmillaan jarruttavat sitä. Nuorille kouluruokailussa tärkeintä on yhteisöllinen ja rauhallinen ruokailuhetki, jossa tarjolla on monipuolista ja hyvänmakuista ruokaa.
Makuraadeissa etenkin silakkakiusauksen suuri suosio yllätti ruokapalvelut. Oppilaat suhtautuivat silakkakiusaukseen ennakkoluulottomasti ja se nousi lopulta yhdeksi Helsingin makuraatien suosikkiruoaksi. © Petteri Hautamaa
Makuraadeissa etenkin silakkakiusauksen suuri suosio yllätti ruokapalvelut. Oppilaat suhtautuivat silakkakiusaukseen ennakkoluulottomasti ja se nousi lopulta yhdeksi Helsingin makuraatien suosikkiruoaksi. © Petteri Hautamaa

Kestävän kouluruokailun kehittämisessä on tärkeää kuunnella oppilaita, joille kouluruokailu on tärkeä osa koulupäivää. Se tarjoaa paitsi ravitsemusta myös hengähdystauon ja mahdollisuuden keskustella kavereiden kanssa. Se auttaa jaksamaan läpi koulupäivän. Lapset ja nuoret ovat kouluruokailun kokemusasiantuntijoita, ja heillä on paljon näkemyksiä sekä mielipiteitä kouluruokailun kehittämisestä.

”Tällä hetkellä monissa kouluissa ruokailuaika on liian lyhyt ja kiireinen. Tämä voi johtaa pahimmillaan siihen, että kouluruokailuun ei osallistuta tai ruoka jää syömättä”, Just food -hankkeen vetäjä Minna Kaljonen Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.

”Etenkin nuoret oppilaat esittivät luovia ratkaisuja siihen, miten ruokarauhaa ja ruokaympäristöä voidaan parantaa, esimerkiksi pidentämällä ruoka-aikaa, purkamalla jonoja, laittamalla huopatossut kalusteisiin tai käyttämällä taidetta sisustuksessa”, Kaljonen summaa.

Nuoret haluavat kehittää ruokaympäristöä kokonaisuudessaan

Etsimme ratkaisuja kestävään kouluruokailuun yhdessäoppilaiden kanssa Helsingissä ja Muuramessa.Oppilaat saivat laatia ratkaisuja kouluruokailun kehittämiseksi ryhmätöinä toteutetuissa ruokapajoissa. Oppilaita pyydettiin vastaamaan valokuvien ja kuvatekstien avulla kysymykseen ”Miten kehittäisit kouluruokailua ilmastoystävällisemmäksi?”.

Saimme yli 400 valokuvaa ja 150 ratkaisuehdotusta, jotka käsittelivät lihankäytön vähentämistä, kouluruoan monipuolisuutta ja makua, ruokailukokemusta, hävikkiä, lähiruokaa, oppilaiden kuulemista sekä energiansäästöä. Lähes kaikkiin ratkaisuihin oppilaat löysivät myös ilmastonäkökulman.

”Huomasimme myös, että vuorovaikutus ruokapalveluiden kanssa on koululaisille tärkeää, tekemällä koulujen keittiöissä jo aiemmin tehtyä kehitystyötä näkyväksi. Työn tekeminen näkyväksi auttaa lisäämään ruokapalveluiden ja siellä tehdyn työn arvostusta", tutkijatohtori Teea Kortetmäki Jyväskylän yliopistosta tiivistää. 

Maku ja monipuolistaminen ovat avaimia ilmastoruokien menekin kasvattamiseen

Nuoret ovat myös tietoisia ja kiinnostuneita ruoan ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Kasvi- ja kalapainotteista ruokaa syödään, kunhan se on maistuvaa ja tarjolla on useita vaihtoehtoja. Myös ruoan houkutteleva ulkonäkö kannustaa maistamaan. Siksi reseptiikan kehittely yhdessä oppilaiden kanssa on tärkeää.

Kategorista kasvisruokien vastustusta nuorten keskuudessa ei juurikaan havaittu. Nuoret ovat avoimia ja ennakkoluulottomia kokeilemaan uusia makuja, kun heille annetaan siihen mahdollisuus. He kannustavatkin ruokapalveluita rohkeuteen uusien kestävien ruokien kehittelyssä.

”Makuraadeista saatiin tietoa ja kommentteja todella monen ikäisiltä, ei pelkästään aktiivisilta keke-ryhmäläisiltä tai oppilaskunnan jäseniltä. Yhteistyö on tiivistynyt sekä oppilaiden että opettajien kanssa. Selkein esimerkki on se, että oppilaat pysähtyvät juttelemaan ja kyselemään kohdattaessa”, sanoo ravitsemispäällikkö Ilja Saralahti Muuramen kunnan ruokapalveluista.

”Makuraadeista saamamme palaute ilmastoystävällisemmistä ruoista osoittaa, että oppilaat haluavat monipuolista ja maistuvaa kasvis- ja kalaruokaa. Tutut suosikkiruoat halutaan kuitenkin pitää ruokalistoilla, mutta tutkimme niissäkin mahdollisuutta hyödyntää enemmän hybridireseptejä. Onnistunut esimerkki on bolognesepyörykkä, jossa osa lihasta korvattiin kasviksilla”, toteaa tuotekehityksen suunnittelija Petteri Hautamaa Palvelukeskus Helsingistä.

Käytännössä monipuolisuutta voidaan lisätä helpoilla konsteilla, kuten tarjoamalla salaattiainekset erillisinä komponentteina valmiin salaattisekoituksen sijaan. Näin oppilailla on mahdollisuus valita mieleisiään kasviksia lautaselle. ”Tämä näkyy suoraan myös lautashävikin määrän laskuna”, Saralahti jatkaa.

”Haasteena Helsingissä on kuitenkin raaka-aineiden saatavuus, koska kouluruokailijoiden määrä on päivittäin yli 40 000. Tämä voi hidastaa uusien ruokien tuomista perusruokalistalle. Esimerkiksi makuraadeissa suosiota saanutta silakkakiusausta ei valitettavasti vielä nähdä koululaisten lautasilla tästä syystä”, kertoo Hautamaa.

Keittokirjasta käytännön vinkkejä ruokapalvelutoimijoille

Oppilaiden kuuntelun tuloksena syntyi Kestävän kouluruokailun keittokirja – ratkaisuja ruokapalveluille. Keittokirjaan on koottu ruokapalvelutoimijoille nuorten näkemyksiä kestävästä kouluruokailusta ja sitä edistävistä ratkaisuista sekä vinkkejä siitä, miten nuoria voidaan kuunnella käytännössä. Keittokirjasta löytyy mm. ohjeet makuraadin järjestämiseen sekä makuraadeissa testattuja ilmastoystävällisiä kouluruokareseptejä, mukaan lukien silakkakiusaus.

Oppilaiden ääntä kuuntelee Just food eli Reilu ruokamurros -hanke, joka tutkii, miten siirtymä ilmastoviisaaseen ja terveelliseen ruokajärjestelmään voidaan tehdä kestävästi, hyväksyttävästi ja oikeudenmukaisesti. Hankkeesta vastaa SYKE ja mukana ovat Jyväskylän yliopisto, E2 tutkimus, Luke, THL sekä Bernin yliopisto. Hanke saa rahoitusta Strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Kouluruokaprojektissa mukana ovat myös Palvelukeskus Helsinki sekä Muuramen kunnan ruokapalvelut.

Lue lisää

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkimusprofessori, Just food -hankkeen johtaja Minna Kaljonen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 029 525 1252


Tutkijatohtori, Just food -hankkeen varakoordinaattori Teea Kortetmäki, Jyväskylän yliopisto, etunimi.t.sukunimi@jyu.fi, puh. 040 183 4918


Ravitsemispäällikkö Ilja Saralahti, ruokapalvelu/Muuramen kunta, etunimi.sukunimi@muurame.fi, puh. 050 435 9788


Tuotekehityksen suunnittelija Petteri Hautamaa, Palvelukeskus Helsinki, etunimi.sukunimi@hel.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Makuraadeissa etenkin silakkakiusauksen suuri suosio yllätti ruokapalvelut. Oppilaat suhtautuivat silakkakiusaukseen ennakkoluulottomasti ja se nousi lopulta yhdeksi Helsingin makuraatien suosikkiruoaksi. © Petteri Hautamaa
Makuraadeissa etenkin silakkakiusauksen suuri suosio yllätti ruokapalvelut. Oppilaat suhtautuivat silakkakiusaukseen ennakkoluulottomasti ja se nousi lopulta yhdeksi Helsingin makuraatien suosikkiruoaksi. © Petteri Hautamaa
Lataa
Lasten ja nuorten kuunteleminen auttaa lisäämään kestävyystyön hyväksyttävyyttä ja löytämään parhaat ratkaisut. Bolognesepyörykkä on onnistunut esimerkki hybridireseptistä, jossa osa lihasta on korvattu kasviksilla. © Petteri Hautamaa
Lasten ja nuorten kuunteleminen auttaa lisäämään kestävyystyön hyväksyttävyyttä ja löytämään parhaat ratkaisut. Bolognesepyörykkä on onnistunut esimerkki hybridireseptistä, jossa osa lihasta on korvattu kasviksilla. © Petteri Hautamaa
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Veden kautta voidaan edistää rauhaa – Maailman vesipäivän teemana ajankohtaisesti vesi ja rauha22.3.2024 09:04:21 EET | Tiedote

Suomen ympäristökeskus, Suomen Vesiyhdistys ja ulkoministeriö tiedottavat: YK:n Maailman vesipäivän teema on tänä vuonna erityisen ajankohtainen – vesi ja rauha. Vaikka vesivarojen niukkeneminen ja vesipula voi johtaa kiistoihin ja jopa konflikteihin, vesi on myös yhteistyön mahdollistaja. Suomen Vesiyhdistys yhdessä ulkoministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen vesidiplomatian yhteishankkeen kanssa järjestävät Maailman vesipäivänä seminaarin päivän teemasta. Tieteiden talolla puhumassa ovat mm. ulkoministeri Elina Valtonen ja Ukrainan sodan ympäristövaikutuksia arvioivaa työryhmää johtava Margot Wallström.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye