Kuusen pihkasta tehty koirien korvahuuhde estää antibiooteille vastustuskykyisten MRSP-bakteereiden kasvua
Metisilliini-antibiootille vastustuskykyiset Staphylococcus pseudintermedius -bakteerit ovat koirien iho- ja korvatulehduksissa yleisiä. Kuusenpihkaliuos estää bakteerien kasvua merkittävästi.
Koirien korvien puhdistukseen kehitetty suomalainen, kuusen pihkaan pohjautuva korvahuuhde osoittautui laboratoriotutkimuksissa erittäin tehokkaaksi metisilliini-antibiootille resistenttejä Staphylococcus pseudintermedius -bakteereita eli MRSP-bakteereita vastaan. S. pseudintermedius on yleinen bakteeri koiran iho- ja korvatulehduksissa.
MRSP-bakteerien määrä väheni murto-osaan vuorokaudessa
Testiin oli valittu kolme erilaista MRSP-kantaa, jotka perimältään edustivat yleisimpiä maassamme vallalla olevia MRSP-kantoja.
– Kutakin bakteerikantaa altistettiin pihkapohjaiselle korvahuuhteelle vuorokausi. Altistuksen jälkeen elävien bakteerisolujen määrä oli romahtanut, eli liuoksella todettiin hyvin voimakas antimikrobinen teho MRSP-kantoja kohtaan, kertoo Eläinlääkäripäivillä tutkimuksiaan esitellyt, erikoistuva eläinlääkäri Elina Aimo-Koivisto Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
– Elektronimikroskooppikuvilla todennettiin muutoksia bakteerisoluissa jo kuuden tunnin pihka-altistuksen jälkeen. Bakteerisolujen sisärakenne muuttui pihkan vaikutuksesta rakkulaisemmaksi ja osassa soluja solun sisärakenne näytti hajonneen kokonaan, jatkaa Aimo-Koivisto.
Pihkapohjaista korvahuuhdetta kannattaa tutkia lisää
Suomessa koirien korvatulehdusten hoidossa pyritään minimoimaan antibioottien käyttöä. Toistuvien korvatulehdusten taustalla on usein atopia tai allergia. Korvahuuhteita käytetään terveille eläimille korvan puhdistamiseen, mutta myös tukihoitona hoidettaessa ulkokorvantulehdusta.
– Tutkimuksen perusteella pihkapohjaisen korvahuuhteen antimikrobinen teho MRSP-bakteereihin on laboratorio-olosuhteissa huomattava. Teemme parhaillaan jatkotutkimuksia sen tehosta muihin bakteereihin. Toivomme myös, että voimme tutkia huuhteen hyödyllisyyttä myös korvatulehdusta sairastavilla potilailla, sanoo tutkimuksen johtaja, dosentti Merja Rantala.
_____________________
Tiesitkö tämän?
Havupuiden, kuten kuusen, pihkasta valmistettuja kotitekoisia salvoja on käytetty haavainfektioiden hoidossa jo satojen vuosien ajan. Pihkassa on useita yhdisteitä, kuten esimerkiksi p-kumarihappoa, hartsihappoja sekä lignaaneja. Pihkan sisältämien eri yhdisteiden antimikrobista tehoa on tutkittu tieteellisesti, ja pihkasalvan tehosta kroonisten haavojen hoidossa on tieteellistä näyttöä.
Tässä tutkimuksessa testattiin koirien korvien puhdistukseen kehitettyä pihkapohjaista, kotimaista korvahuuhdetta.
Ulkokorvan tulehdus on koirilla yleinen
Ulkokorvan tulehdus on koiralla hyvin yleinen sairaus, ja se uusii helposti. Eläimillä, jotka kärsivät toistuvista korvatulehduksista, on yleensä tulehdusta ylläpitävä perussairaus, kuten atopia tai allergia. Antibioottien käyttöä pyritään vähentämään korvatulehdusten hoidossa lisääntyvästä antibioottiresistenssistä ja huonosta hoitovasteesta johtuen.
Korvatulehduksen hoidossa taustasyyn selvittäminen ja hoitaminen sekä paikallishoito ovat tärkeitä. Jos koirallasi on korvatulehduksen oireita, on tärkeää hakeutua eläinlääkärin vastaanotolle aikaisessa vaiheessa, jotta tila ei muutu krooniseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Rantala, dosentti, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri, Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, puh. 050 415 5482, merja.rantala@helsinki.fi
Elina Aimo-Koivisto, erikoistuva eläinlääkäri, eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, elina.rantanen@helsinki.fi
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @elinaraukko
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kutsu: Tilaisuus lääketieteen tutkimusrahoituksen tulevaisuudesta6.2.2023 10:14:06 EET | Tiedote
Mikä on lääketieteen tutkimusrahoituksen tilanne? Mitä rahoituksella saadaan aikaan? Millaisia tavoitteita ja toimia tutkimuksen ja sen rahoituksen kehittämiseen kansanedustajat tarjoavat? Tervetuloa tilaisuuteen eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfoon 14.2. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkas sekä Helsingin yliopisto
Järjestys datasykkyrään – Tekoäly oppi visualisoimaan laajaa data-aineistoa30.1.2023 11:00:00 EET | Tiedote
Uusi tekoälykeskus FCAI:n tutkijoiden kehittämä tekoälyalgoritmi pyrkii visualisoimaan data-aineiston mahdollisimman selkeästi. Hankkeessa osoittautui, että algoritmin itsenäisesti valitsema ratkaisu oli usein hyvin lähellä ihmisen tyypillisimmin suosimaa ratkaisua.
”Kotomaamme koko kuva” - Kansalliskirjasto julkaisee uuden tietokannan 1800-luvun suomenkielisistä lukijakirjeistä30.1.2023 10:59:34 EET | Kutsu
Paikalliskirjeet ovat paikallisyhteisön nimissä lehdistöön kirjoitettuja lukijakirjeitä, joita jo Eero Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen kuuluisassa kohdassa luki ja lähetti sanomalehtiin ja koki samalla ”kotomaamme koko kuvan – sen ystävällisten äidinkasvojen” painumisen sydämensä syvyyteen. Kansalliskirjailijan kuvaama paikalliskirjeilmiö laajentui suomenkielisessä lehdistössä 1800-luvun puolivälissä kokonaiseksi paikalliskirjekulttuuriksi. Se oli osa varhaisen kansalaisyhteiskunnan muotoutumista.
Lintujen ruokinta on monelle rakas harrastus – osallistu Helsingin yliopiston kyselyyn27.1.2023 09:40:07 EET | Tiedote
Suomessa on jo reilun sadan vuoden ajan ruokittu talvisin pihalintuja. Tutkijat kaipaavat kansalaisilta valokuvia ja tarinoita lintulaudoistaan. Käynnissä oleva kysely avaa näkymän linturuokinnan monimuotoisuuteen.
Helsingin yliopiston hallitus kutsui rehtorin tehtävän haastatteluihin yhdeksän hakijaa26.1.2023 12:00:02 EET | Tiedote
Ensimmäisen haastattelukierroksen jälkeen hallitus valitsee kärkihakijat, joita yliopistokollegio haastattelee maaliskuussa. Yliopiston hallitus valitsee rehtorin enintään viiden vuoden määräajaksi 1.8.2023 alkaen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme