Helsingin yliopisto

Kuusen pihkasta tehty koirien korvahuuhde estää antibiooteille vastustuskykyisten MRSP-bakteereiden kasvua

Jaa

Metisilliini-antibiootille vastustuskykyiset Staphylococcus pseudintermedius -bakteerit ovat koirien iho- ja korvatulehduksissa yleisiä. Kuusenpihkaliuos estää bakteerien kasvua merkittävästi.

Koirien korvien puhdistukseen kehitetty suomalainen, kuusen pihkaan pohjautuva korvahuuhde osoittautui laboratoriotutkimuksissa erittäin tehokkaaksi metisilliini-antibiootille resistenttejä Staphylococcus pseudintermedius -bakteereita eli MRSP-bakteereita vastaan. S. pseudintermedius on yleinen bakteeri koiran iho- ja korvatulehduksissa.

MRSP-bakteerien määrä väheni murto-osaan vuorokaudessa

Testiin oli valittu kolme erilaista MRSP-kantaa, jotka perimältään edustivat yleisimpiä maassamme vallalla olevia MRSP-kantoja.

– Kutakin bakteerikantaa altistettiin pihkapohjaiselle korvahuuhteelle vuorokausi. Altistuksen jälkeen elävien bakteerisolujen määrä oli romahtanut, eli liuoksella todettiin hyvin voimakas antimikrobinen teho MRSP-kantoja kohtaan, kertoo Eläinlääkäripäivillä tutkimuksiaan esitellyt, erikoistuva eläinlääkäri Elina Aimo-Koivisto Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

– Elektronimikroskooppikuvilla todennettiin muutoksia bakteerisoluissa jo kuuden tunnin pihka-altistuksen jälkeen. Bakteerisolujen sisärakenne muuttui pihkan vaikutuksesta rakkulaisemmaksi ja osassa soluja solun sisärakenne näytti hajonneen kokonaan, jatkaa Aimo-Koivisto.  

Pihkapohjaista korvahuuhdetta kannattaa tutkia lisää

Suomessa koirien korvatulehdusten hoidossa pyritään minimoimaan antibioottien käyttöä. Toistuvien korvatulehdusten taustalla on usein atopia tai allergia. Korvahuuhteita käytetään terveille eläimille korvan puhdistamiseen, mutta myös tukihoitona hoidettaessa ulkokorvantulehdusta.

– Tutkimuksen perusteella pihkapohjaisen korvahuuhteen antimikrobinen teho MRSP-bakteereihin on laboratorio-olosuhteissa huomattava. Teemme parhaillaan jatkotutkimuksia sen tehosta muihin bakteereihin. Toivomme myös, että voimme tutkia huuhteen hyödyllisyyttä myös korvatulehdusta sairastavilla potilailla, sanoo tutkimuksen johtaja, dosentti Merja Rantala.

_____________________

Tiesitkö tämän?

Havupuiden, kuten kuusen, pihkasta valmistettuja kotitekoisia salvoja on käytetty haavainfektioiden hoidossa jo satojen vuosien ajan. Pihkassa on useita yhdisteitä, kuten esimerkiksi p-kumarihappoa, hartsihappoja sekä lignaaneja. Pihkan sisältämien eri yhdisteiden antimikrobista tehoa on tutkittu tieteellisesti, ja pihkasalvan tehosta kroonisten haavojen hoidossa on tieteellistä näyttöä.

Tässä tutkimuksessa testattiin koirien korvien puhdistukseen kehitettyä pihkapohjaista, kotimaista korvahuuhdetta.

Ulkokorvan tulehdus on koirilla yleinen

Ulkokorvan tulehdus on koiralla hyvin yleinen sairaus, ja se uusii helposti. Eläimillä, jotka kärsivät toistuvista korvatulehduksista, on yleensä tulehdusta ylläpitävä perussairaus, kuten atopia tai allergia. Antibioottien käyttöä pyritään vähentämään korvatulehdusten hoidossa lisääntyvästä antibioottiresistenssistä ja huonosta hoitovasteesta johtuen.

Korvatulehduksen hoidossa taustasyyn selvittäminen ja hoitaminen sekä paikallishoito ovat tärkeitä. Jos koirallasi on korvatulehduksen oireita, on tärkeää hakeutua eläinlääkärin vastaanotolle aikaisessa vaiheessa, jotta tila ei muutu krooniseksi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Merja Rantala, dosentti, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri, Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, puh. 050 415 5482, merja.rantala@helsinki.fi

Elina Aimo-Koivisto, erikoistuva eläinlääkäri, eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, elina.rantanen@helsinki.fi

Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @elinaraukko

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EETKutsu

Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme