Helsingin yliopisto

Kuusen pihkasta tehty koirien korvahuuhde estää antibiooteille vastustuskykyisten MRSP-bakteereiden kasvua

Jaa

Metisilliini-antibiootille vastustuskykyiset Staphylococcus pseudintermedius -bakteerit ovat koirien iho- ja korvatulehduksissa yleisiä. Kuusenpihkaliuos estää bakteerien kasvua merkittävästi.

Koirien korvien puhdistukseen kehitetty suomalainen, kuusen pihkaan pohjautuva korvahuuhde osoittautui laboratoriotutkimuksissa erittäin tehokkaaksi metisilliini-antibiootille resistenttejä Staphylococcus pseudintermedius -bakteereita eli MRSP-bakteereita vastaan. S. pseudintermedius on yleinen bakteeri koiran iho- ja korvatulehduksissa.

MRSP-bakteerien määrä väheni murto-osaan vuorokaudessa

Testiin oli valittu kolme erilaista MRSP-kantaa, jotka perimältään edustivat yleisimpiä maassamme vallalla olevia MRSP-kantoja.

– Kutakin bakteerikantaa altistettiin pihkapohjaiselle korvahuuhteelle vuorokausi. Altistuksen jälkeen elävien bakteerisolujen määrä oli romahtanut, eli liuoksella todettiin hyvin voimakas antimikrobinen teho MRSP-kantoja kohtaan, kertoo Eläinlääkäripäivillä tutkimuksiaan esitellyt, erikoistuva eläinlääkäri Elina Aimo-Koivisto Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.

– Elektronimikroskooppikuvilla todennettiin muutoksia bakteerisoluissa jo kuuden tunnin pihka-altistuksen jälkeen. Bakteerisolujen sisärakenne muuttui pihkan vaikutuksesta rakkulaisemmaksi ja osassa soluja solun sisärakenne näytti hajonneen kokonaan, jatkaa Aimo-Koivisto.  

Pihkapohjaista korvahuuhdetta kannattaa tutkia lisää

Suomessa koirien korvatulehdusten hoidossa pyritään minimoimaan antibioottien käyttöä. Toistuvien korvatulehdusten taustalla on usein atopia tai allergia. Korvahuuhteita käytetään terveille eläimille korvan puhdistamiseen, mutta myös tukihoitona hoidettaessa ulkokorvantulehdusta.

– Tutkimuksen perusteella pihkapohjaisen korvahuuhteen antimikrobinen teho MRSP-bakteereihin on laboratorio-olosuhteissa huomattava. Teemme parhaillaan jatkotutkimuksia sen tehosta muihin bakteereihin. Toivomme myös, että voimme tutkia huuhteen hyödyllisyyttä myös korvatulehdusta sairastavilla potilailla, sanoo tutkimuksen johtaja, dosentti Merja Rantala.

_____________________

Tiesitkö tämän?

Havupuiden, kuten kuusen, pihkasta valmistettuja kotitekoisia salvoja on käytetty haavainfektioiden hoidossa jo satojen vuosien ajan. Pihkassa on useita yhdisteitä, kuten esimerkiksi p-kumarihappoa, hartsihappoja sekä lignaaneja. Pihkan sisältämien eri yhdisteiden antimikrobista tehoa on tutkittu tieteellisesti, ja pihkasalvan tehosta kroonisten haavojen hoidossa on tieteellistä näyttöä.

Tässä tutkimuksessa testattiin koirien korvien puhdistukseen kehitettyä pihkapohjaista, kotimaista korvahuuhdetta.

Ulkokorvan tulehdus on koirilla yleinen

Ulkokorvan tulehdus on koiralla hyvin yleinen sairaus, ja se uusii helposti. Eläimillä, jotka kärsivät toistuvista korvatulehduksista, on yleensä tulehdusta ylläpitävä perussairaus, kuten atopia tai allergia. Antibioottien käyttöä pyritään vähentämään korvatulehdusten hoidossa lisääntyvästä antibioottiresistenssistä ja huonosta hoitovasteesta johtuen.

Korvatulehduksen hoidossa taustasyyn selvittäminen ja hoitaminen sekä paikallishoito ovat tärkeitä. Jos koirallasi on korvatulehduksen oireita, on tärkeää hakeutua eläinlääkärin vastaanotolle aikaisessa vaiheessa, jotta tila ei muutu krooniseksi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Merja Rantala, dosentti, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri, Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, puh. 050 415 5482, merja.rantala@helsinki.fi

Elina Aimo-Koivisto, erikoistuva eläinlääkäri, eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, elina.rantanen@helsinki.fi

Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @elinaraukko

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen22.1.2019 14:00Tiedote

GSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.

Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51Tiedote

Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme