Kuusen pihkasta tehty koirien korvahuuhde estää antibiooteille vastustuskykyisten MRSP-bakteereiden kasvua
Metisilliini-antibiootille vastustuskykyiset Staphylococcus pseudintermedius -bakteerit ovat koirien iho- ja korvatulehduksissa yleisiä. Kuusenpihkaliuos estää bakteerien kasvua merkittävästi.
Koirien korvien puhdistukseen kehitetty suomalainen, kuusen pihkaan pohjautuva korvahuuhde osoittautui laboratoriotutkimuksissa erittäin tehokkaaksi metisilliini-antibiootille resistenttejä Staphylococcus pseudintermedius -bakteereita eli MRSP-bakteereita vastaan. S. pseudintermedius on yleinen bakteeri koiran iho- ja korvatulehduksissa.
MRSP-bakteerien määrä väheni murto-osaan vuorokaudessa
Testiin oli valittu kolme erilaista MRSP-kantaa, jotka perimältään edustivat yleisimpiä maassamme vallalla olevia MRSP-kantoja.
– Kutakin bakteerikantaa altistettiin pihkapohjaiselle korvahuuhteelle vuorokausi. Altistuksen jälkeen elävien bakteerisolujen määrä oli romahtanut, eli liuoksella todettiin hyvin voimakas antimikrobinen teho MRSP-kantoja kohtaan, kertoo Eläinlääkäripäivillä tutkimuksiaan esitellyt, erikoistuva eläinlääkäri Elina Aimo-Koivisto Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
– Elektronimikroskooppikuvilla todennettiin muutoksia bakteerisoluissa jo kuuden tunnin pihka-altistuksen jälkeen. Bakteerisolujen sisärakenne muuttui pihkan vaikutuksesta rakkulaisemmaksi ja osassa soluja solun sisärakenne näytti hajonneen kokonaan, jatkaa Aimo-Koivisto.
Pihkapohjaista korvahuuhdetta kannattaa tutkia lisää
Suomessa koirien korvatulehdusten hoidossa pyritään minimoimaan antibioottien käyttöä. Toistuvien korvatulehdusten taustalla on usein atopia tai allergia. Korvahuuhteita käytetään terveille eläimille korvan puhdistamiseen, mutta myös tukihoitona hoidettaessa ulkokorvantulehdusta.
– Tutkimuksen perusteella pihkapohjaisen korvahuuhteen antimikrobinen teho MRSP-bakteereihin on laboratorio-olosuhteissa huomattava. Teemme parhaillaan jatkotutkimuksia sen tehosta muihin bakteereihin. Toivomme myös, että voimme tutkia huuhteen hyödyllisyyttä myös korvatulehdusta sairastavilla potilailla, sanoo tutkimuksen johtaja, dosentti Merja Rantala.
_____________________
Tiesitkö tämän?
Havupuiden, kuten kuusen, pihkasta valmistettuja kotitekoisia salvoja on käytetty haavainfektioiden hoidossa jo satojen vuosien ajan. Pihkassa on useita yhdisteitä, kuten esimerkiksi p-kumarihappoa, hartsihappoja sekä lignaaneja. Pihkan sisältämien eri yhdisteiden antimikrobista tehoa on tutkittu tieteellisesti, ja pihkasalvan tehosta kroonisten haavojen hoidossa on tieteellistä näyttöä.
Tässä tutkimuksessa testattiin koirien korvien puhdistukseen kehitettyä pihkapohjaista, kotimaista korvahuuhdetta.
Ulkokorvan tulehdus on koirilla yleinen
Ulkokorvan tulehdus on koiralla hyvin yleinen sairaus, ja se uusii helposti. Eläimillä, jotka kärsivät toistuvista korvatulehduksista, on yleensä tulehdusta ylläpitävä perussairaus, kuten atopia tai allergia. Antibioottien käyttöä pyritään vähentämään korvatulehdusten hoidossa lisääntyvästä antibioottiresistenssistä ja huonosta hoitovasteesta johtuen.
Korvatulehduksen hoidossa taustasyyn selvittäminen ja hoitaminen sekä paikallishoito ovat tärkeitä. Jos koirallasi on korvatulehduksen oireita, on tärkeää hakeutua eläinlääkärin vastaanotolle aikaisessa vaiheessa, jotta tila ei muutu krooniseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Rantala, dosentti, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri, Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, puh. 050 415 5482, merja.rantala@helsinki.fi
Elina Aimo-Koivisto, erikoistuva eläinlääkäri, eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto, elina.rantanen@helsinki.fi
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @elinaraukko
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston päärakennus peruskorjataan23.1.2019 13:09 | Tiedote
Helsingin yliopiston hallitus on päättänyt yliopiston päärakennuksen korjaamisesta. Ensimmäinen korjausvaihe alkaa kesällä 2019 ja kestää noin kaksi vuotta. Peruskorjauksen tarkoituksena on korjata päärakennus vastaamaan nykyisiä teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia.
Suomen eliölajien lajiluettelo on julkaistu ensimmäistä kertaa23.1.2019 09:00 | Tiedote
Suomen Lajitietokeskus on julkaissut ensimmäistä kertaa Suomen eliölajien luettelon. Luetteloon on koottu yli 40 000 lajinimeä, ja se kattaa Suomessa esiintyvien kalojen, hyönteisten, hyppyhäntäisten, sammakkoeläinten, lintujen, putkilokasvien, sammalten ja monien muiden eliöiden nimistön.
GSK ja Sanofi mukaan merkittävään suomalaiseen FinnGen-geenitutkimushankkeeseen22.1.2019 14:00 | Tiedote
GSK ja Sanofi ovat liittyneet mukaan FinnGen-tutkimuskonsortioon. FinnGen on laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena on tuottaa geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Genomitiedon yhdistäminen terveystietoihin mahdollistaa tutkimuksen tavoittelemat tieteelliset läpimurrot, paremman ymmärryksen sairauksien syntymekanismeista ja uusien hoitokeinojen kehittämisen.
Koirien pelon ja ihmisten mielenterveyshäiriöiden taustalla samoja tekijöitä21.1.2019 14:51 | Tiedote
Professori Hannes Lohen ryhmä on tunnistanut yli kolmensadan saksanpaimenkoiran aineiston avulla kaksi geenialuetta, joista toinen liittyy koirien pelokkuuteen ja toinen ääniarkuuteen. Pelokkuuteen liitetty geenialue vastaa ihmisten kromosomin 18 aluetta, joka on liitetty erilaisiin psykiatrisiin sairauksiin. Ääniarkuuteen liitetty alue sisältää puolestaan useita ihmisten ja koirien käyttäytymiseen sekä psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä.
Äidin raskausajan lihavuudella yhteyksiä sekä äidin että lapsen hyvinvointiin21.1.2019 12:32 | Tiedote
Tuore väitöstutkimus tuo lisätietoa alkuraskauden lihavuuden yhteyksistä äidin ja lapsen hyvinvointiin. Lihavuus on yhteydessä äidin masennusriskiin ja saattaa vaikuttaa jälkeläisen stressihormonitasoihin vielä aikuisuudessa.
Käytännön tuki vaikeissa tilanteissa ehkäisee masennusta21.1.2019 08:00 | Tiedote
Palvelujärjestelmän pitäisi pystyä tarjoamaan vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneelle ihmiselle hyvin konkreettista käytännön apua ennen kuin masennus saa yliotteen. Vähäinenkin tuki voi auttaa, kun se annetaan oikeaan aikaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme