Kuusesta peräisin olevan lupaavan stabilointiaineen ominaisuuksia voidaan hienosäätää eri uuttomenetelmillä
Kuusikumi on puusta eristettävää hemiselluloosaa, jota voidaan käyttää tuomaan sopivaa rakennetta esimerkiksi jogurtteihin, salaatinkastikkeisiin tai kosmetiikkatuotteisiin.
Puusta saatava biomassa ja siitä eroteltavat jakeet voivat toimia lähtömateriaaleina tulevaisuuden kestäville ja kustannustehokkaille raaka-aineille eri teollisuuden osa-alueilla. Esimerkkinä tästä on luonnossa yleinen, uudistuva ja kestävän kehityksen mukainen raaka-aine kuusikumi, eli ryhmä kuusen galaktoglukomannaaneja.
– Näillä puun hemiselluloosilla on lupaavia ominaisuuksia emulsioiden, kuten esimerkiksi salaatinkastikkeiden ja jogurttien, stabilointiaineina. Stabilointiaineiden avulla elintarvikkeisiin saadaan haluttu rakenne ja suutuntuma. Tähän saakka öljyn ja veden muodostamien dispersioiden vakauttamisessa on käytetty pääosin kalliimpia polysakkarideja, jotka ovat tuontitavaraa. Niiden tuottamisessa on myös käytetty vähemmän kestävän kehityksen menetelmiä, sanoo Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Mamata Bhattarai.
Mamata Bhattarai tutki väitöskirjassaan kolmella eri tavalla eristettyä kuusikumia ja havaitsi, että eristysmenetelmä vaikutti huomattavasti kuusikumin liukoisuuteen ja sen toiminnallisuuteen emulsioissa.
– Osittaisen liukoisuuden aiheuttamat erikokoiset partikkelit vaikuttivat kuusikumin toimintaan emulsioiden stabilointiaineina. Esimerkiksi muokatusta kuumavesiuutosta saatava puhdas kuusikumi liukeni veteen parhaiten, mutta sen emulsioita vakauttavat ominaisuudet olivat heikommat kuin muilla eristystavoilla saaduilla kuusikuminäytteillä.
Kuusikumi tarjoaa kasvipohjaisen vaihtoehdon elintarvike-, kosmetiikka- ja farmasian teollisuudelle, jotka valmistavat yleisesti emulsiopohjaisia tuotteita. Nyt saatu perustieto kuusikumista edistää galaktoglukomannaanien erilaisia sovelluksia myös esimerkiksi biopohjaisissa kalvoissa, täyteaineina ja biopolttoaineissa, joko sellaisenaan tai muokattuina.
Tutkimusryhmä Food Materials Science
________________________
Mamata Bhattarai väittelee 25.11.2020 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Associative behavior of spruce galactoglucomannans in aqueous solutions and emulsions".
Voit seurata tapahtumaa myös suorana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
MSc Mamata Bhattarai, mamata.bhattarai@helsinki.fi, puh. 044 238 2875, @MOoM07 (yhteydenotot englanniksi)
apulaisprofessori Kirsi Mikkonen, kirsi.s.mikkonen@helsinki.fi, puh. 050 318 5744, @KirsiSMikkonen
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Yli 10 miljoonan euron EU-hanke valjastaa tekoälyn ja genomitiedon sairauksien ennaltaehkäisyyn18.1.2021 13:07:35 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston koordinoimassa viisivuotisessa EU-hankkeessa pyritään kehittämään ja hyödyntämään uudenlaisia genomitietoon perustuvia sairastumisriskin arviointiin soveltuvia työkaluja. INTERVENE-hankkeen tavoitteena on osoittaa tekoälyn hyödyntämisen edut genomitietoon perustuvia sairastumisriskiarvioita laadittaessa sekä testata riskitiedon hyödyntämistä käytännön potilastyössä.
Koronavuosi kasvatti kulttuurin ja tieteen kulutusta verkossa18.1.2021 06:33:00 EET | Tiedote
Finna.fi-tiedonhakupalvelussa vierailtiin viime vuonna ennätykselliset 2,9 miljoonaa kertaa. Käyntimäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 16 prosenttia. Finna.fi-palvelun avulla kävijät pääsevät nauttimaan virtuaalisesti liki 400 kirjaston, museon ja arkiston aarteista.
Helsingin yliopiston kansainvälisiin maisteriohjelmiin ennätykselliset 7 400 hakemusta15.1.2021 19:41:03 EET | Tiedote
Hakemusten määrä on viisinkertaistunut viidessä vuodessa. Suosituimmat ohjelmat olivat Master's Programme in Data Science ja Master's Programme in Environmental Change and Global Sustainability.
Kutsu: Helsingin yliopiston Taitan tutkimusasema juhlii kymmenvuotissynttäreitä to 28.1.202115.1.2021 15:39:43 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston monitieteinen tutkimusasema Keniassa on tarjonnut jo 10 vuoden ajan kiinnekohdan Afrikan tutkimukselle. Juhlaseminaari järjestetään torstaina 28.1.2021 klo 9-16 webinaarina.
Kansalliskirjasto avasi 1930-luvun digitoidut lehdet asiakaskäyttöön15.1.2021 08:00:00 EET | Tiedote
Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien tarjonta laajeni 10 vuodella, kun käyttöön tulivat kaikki Suomessa 31.12.1939 mennessä julkaistut lehdet. Lehdet ovat yleisökäytössä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Tarjonnan laajennus perustuu Kansalliskirjaston ja Kopioston väliseen sopimukseen lehtien käyttöoikeuksista.
Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella14.1.2021 12:49:21 EET | Tiedote
Miltä tuntuisi kävellä yllä takki, mekko tai hame johon on kinnitetty kolmisensataa hirven etuhammasta? Hirvi oli pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen merkittävin eläin, ja etuhampaat ehkä hirven halutuin osa. Etuhampaista tehtiin riipuksia, joita sidottiin kuiduista tai jänteistä tehdyillä nauhoilla. Noin 8200 vuotta sitten eläneiden metsästäjä-keräilijöiden haudoista löytyneiden tuhansien hirvenhammaskorujen valmistustekniikka kertoo yhtenäisestä kulttuurista ja tarkoista säännöistä.
Pienilmasto muovailee ja mullistaa pohjoisen hyönteisyhteisöjä ja niiden vuorovaikutusprosesseja: kasvituhoja ja loisintaa14.1.2021 10:26:36 EET | Tiedote
Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat paitsi lajeihin myös lajien muodostamiin monimutkaisiin vuorovaikutusverkkoihin. Nyt Helsingin yliopiston Spatial food web ecology -tutkimusryhmä osoittaa, miten pienilmasto muotoilee eliöyhteisöjen jokaista osaa yksittäisten lajien runsauksista lajien vuorovaikutuksiin ja vuorovaikutuksista syntyviin kasvintuhoihin. Näiden tulosten valossa näyttää, että ilmastonmuutos voi mullistaa pohjoisen hyönteisten valtarakenteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme