Kuva kvasaarin suihkusta yllätti tähtitieteilijät
Vuosi sitten paljastettiin ensimmäinen kuva M87-galaksin keskustan mustasta aukosta. Nyt tähtitieteilijät ovat saaneet ainutlaatuisen tarkan kuvan sata kertaa M87:tä kauempana sijaitsevan kvasaari 3C 279:n suihkusta.
Kvasaarit ovat galaksien nuoruuden kehitysvaiheita. Kvasaarin keskusta on hyvin aktiivinen: mustaan aukkoon putoaa runsaasti materiaa, mikä saa kvasaarin ytimen loistamaan kirkkaammin kuin galaksin kaikki muut tähdet yhteensä.
Kuva M87:n mustasta aukosta näytti juuri siltä, mitä tähtitieteilijät olivat odottaneet, mutta kvasaarin kuva yllätti tutkijat.
”Kvasaari on niin kaukana, että emme erota kuvassa itse mustaa aukkoa, vaan mustan aukon laukaiseman plasmasuihkun. Oletimme suihkun olevan suora, mutta kuvassa näkyykin mutkitteleva rakenne. Miksi näin on, sitä emme vielä tiedä”, kertoo dosentti Tuomas Savolainen. Hän on kuvan ottaneen Event Horizon Telescopen (EHT) -yhteistyöhankkeen ainoa suomalaisjäsen ja työskentelee Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusasemalla.
Kuva 5 miljardin valovuoden päästä
Kuva on yllättävän tarkka, vaikka kvasaari on hyvin kaukana – noin viiden miljardin valovuoden päässä. Tutkijat ovat pystyneet erottamaan kuvassa jopa alle valovuoden kokoisia rakenteita, mikä on viisinkertainen parannus aiempiin havaintoihin.
”Olemme aikaisemminkin havainneet suihkujen kaarteita ja mutkia, mutta emme koskaan tässä mittakaavassa ja näin lähellä suihkun alkupäätä. Tämä alue on kiinnostava paitsi suihkun muodostumisen kannalta, myös siksi, että kvasaarin lähettämä voimakas gamma-säteily mahdollisesti syntyy kuvassa näkyvissä rakenteissa”, Savolainen sanoo.
Havaintoja tehtiin keväällä 2017 neljän päivän ajan pitkäkantainterferometria (very long baseline interferometry VLBI) -nimisen tekniikan avulla. Siinä ympäri maailmaa sijaitsevia teleskooppeja käytetään yhdessä koko maapallon kokoisena virtuaalisena teleskooppina.
”Tekniikan avulla saavutettava erotuskyky vastaa sitä, että pariisilaisesta kahvilasta pystyttäisiin lukemaan New Yorkissa olevaa sanomalehteä. Tällä erotuskyvyllä pystyimme jo muutamien päivien aikana näkemään muutoksia suihkun rakenteessa. Se tarkoittaa, että suihkun plasma liikkuu nopeudella, joka yli 99.5 prosenttia valonnopeudesta. Näemme liikettä kohteessa, josta säteilevä valo on peräisin ajalta ennen maapallon syntyä”, Tuomas Savolainen selittää.
Varmaa selitystä sille, miksi kvasaarin suihku ei ole suora, ei ole. Yksi mahdollinen selitys mutkaiselle rakenteelle voisi tutkijoiden mukaan olla pyörivässä suihkussa liikkuvat shokkiaallot. Selityksen vahvistaminen vaatii lisähavaintoja.
”Tiesimme, että joka kerta kun maailmankaikkeuteen avaa uuden ikkunan, voi löytää jotain uutta. Odotimme näkevämme suihkun syntyalueen, mutta löysimmekin eräänlaisen poikittaisen rakenteen, mitä emme osanneet etukäteen ennustaa”, sanoo Jae-Young Kim Max Planck -instituutista.
EHT-yhteistyöverkostoon kuuluu yli 200 tutkijaa Afrikasta, Aasiasta, Euroopasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta. EHT yhdistää olemassa olevia teleskooppeja ja siten muodostaa täysin uuden havaintolaitteen, jonka erotuskyky on suurempi kuin millään muulla laitteella. Teleskoopit sijaitsevat hyvin korkeilla paikoilla: Havaijin ja Meksikon tulivuorilla, Arizonan ja Espanjan Sierra Nevadan vuoristoissa, Chilen Atacaman autiomaassa ja Etelämantereella.
Havainnot julkaistiin Astronomy & Astrophysics -lehdessä 7.4.2020.
J.Y. Kim, T.P. Krichbaum, A.E. Broderick, et al.: Event Horizon Telescope imaging of the archetypal blazar 3C 279 at an extreme 20 microarcsecond resolution, in: Astronomy & Astrophysics, April 2020
https://doi.org/10.1051/0004-6361/202037493
Lisätietoja:
Senior Scientist, dosentti
Tuomas Savolainen
Metsähovin radiotutkimusasema
tuomas.k.savolainen@aalto.fi
puh. 050 3083696
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Animaatio näyttää kvasaarin 3C279 suihkun kolmella eri VLBI-antennistolla kuvattuna: Very Long Baseline Array (aallonpituus 7mm), Global mm-VLBI Array (3.5mm) ja EHT (1.3mm). Animaatio näyttää, kuinka "zoomaamme" kohti pienempiä yksityiskohtia siirtyessämme lyhyemmille aallonpituuksille. VLBA:n ja GMVA:n kuvissa suihku on suhteellisen suora, mutta EHT:n kuva paljastaa toisenlaisen rakenteen. Animaatiossa vertaillaan EHT:n eri päivinä 3C279:stä ottamia kuvia ja näytetään, miten suihkun rakenne muuttuu päivien aikana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Senior Scientist, dosentti
Tuomas Savolainen
Metsähovin radiotutkimusasema
tuomas.k.savolainen@aalto.fi
puh. 050 3083696
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkijat kytkivät lähes ikiliikkuvan aikakiteen ensimmäistä kertaa ulkoiseen värähtelijään – voi kasvattaa kvanttitietokoneiden laskentatehoa16.10.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Aikakide on moninkertaisesti pitkäikäisempi kuin muut kvanttijärjestelmät, joten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kvanttitietokoneiden laskentatehon sekä mittauslaitteistojen tarkkuuden kasvattamiseen.
Hiilipohjaiset radikaalit ovat tulevaisuuden aurinkokennoteknologiaa14.10.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kansainvälisen tutkimusryhmän löydös on merkittävä askel kohti kevyitä, joustavia ja energiatehokkaita aurinkokennoja.
Aalto-yliopiston tutkijat YK:n COP30-ilmastokokouksessa9.10.2025 10:45:00 EEST | Tiedote
Tarvitsetko asiantuntijahaastateltavaa ilmastoon liittyvistä teemoista? Aalto-yliopiston tutkijoiden ja professorien asiantuntemus on käytettävissä ennen YK:n ilmastokokousta ja sen aikana. Tutkijoitamme osallistuu myös kokoukseen Brasiliassa. Energiamurros Mika Järvinen (professori) taitaa energiamurroksen ison kuvan: minkä pitää muuttua ja miten. Hän keskittyy tutkimuksessaan hiilidioksidin talteenottoon, vedyn tuotantoon eri menetelmillä, sekä kestävien polttoaineiden valmistukseen. Opetuksessaan Järvinen keskittyy muun muassa uusiutuvan energian tuottamiseen tuuli- ja aurinkovoimalla. Järvinen on myös juuri julkaissut aiheesta laajan suosion saaneen oppikirjan, ja osaa esittää monimutkaiset asiat ymmärrettävästi. Järvinen on paikalla ilmastokokouksessa Brasiliassa 10.–16.11. Hänet tavoittaa numerosta +358 40 754 2171 ja sähköpostista mika.jarvinen@aalto.fi Rakentamisen tulevaisuus Matti Kuittinen (professori) tutkii kestävää rakentamista. Hänen johtamansa tutkimusryhmä tutkii sitä,
Endurance ei ollutkaan aikansa vahvin laiva ja sen puutteet olivat tiedossa – tutkimusmatkailija Shackletonin aluksen uppoamisesta paljastui uutta tietoa6.10.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että tutkimusmatkailija Ernest Shackletonin kuuluisa Endurance-alus ei ollut rakenteellisesti riittävän kestävä ahtojäiden puristukseen. Shackleton myös tiesi aluksen puutteista ennen huonosti päättynyttä matkaansa Etelämantereelle.
The real reasons Endurance sank — study finds Shackleton knew of ship’s shortcomings6.10.2025 13:00:00 EEST | Press release
A world-first study reveals the famed polar explorer was aware of worrying structural shortcomings in the ill-fated ship — Endurance was not designed for compressive ice conditions — yet it set sail anyway.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme