Kyrönjoen yläosan pengerrysalueiden tulvakartoitusta on päivitetty (Pohjalaismaakunnat)

Laaditut kartat kertovat tulvan peittävyydestä ja vesisyvyydestä erilaisilla tulvan todennäköisyyksillä ja ne ovat nähtävillä ns. erikoisskenaariona ympäristöhallinnon tulvakarttapalvelussa (laaja versio) osoitteessa www.vesi.fi/tulvakartat. Samassa yhteydessä koko Kyrönjoen tulvakartan vedenkorkeudet on päivitetty uusimpaan N₂₀₀₀ -korkeusjärjestelmään. Kyrönjoen pääuoma on tulvakartoitettu rannikolta Mustasaaresta aina Kurikkaan saakka.

Kyrönjoen yläosan penkereet Ilmajoella ja Seinäjoella suojaavat penkereiden takana olevia laajoja peltoalueita keskimäärin kerran 20 vuodessa toistuvalta tulvalta. Tätä suuremmilla tulvilla penkereissä olevat tulvaluukut avataan ja vettä päästetään peltoalueille Kyrönjoen tulvavahinkojen hillitsemiseksi. Uudella mallinnuksella on haluttu selvittää pengerrysalueiden tilavuuksia sekä arvioida tulvaveden virtaamista ja varastoitumista alueiden eri osiin. Erilliset arviot on tehty keskimäärin kerran 50, 100 ja 250 toistuvilla tulvilla. Mallinnuksen avulla luodut tulvavaarakartat osoittavat, että pengerrysalueiden laitamilla tulvavesi ei harvinaisessakaan tulvatilanteessa ehdi levitä niin laajalle kuin mitä aikaisemmissa kartoituksissa on esitetty. Uudet tulvakartat eivät tässä vaiheessa korvaa nykyistä tulvavaarakartoitusta, mutta niitä voidaan hyödyntää erityisesti maankäytön suunnittelussa ja tulviin varautumisessa.

Tulvakarttapalvelussa voi tarkastella myös tulvavaarakarttoja vastaavia vedenkorkeuksia, jotka saa näkyviin joko joen yli kulkevia poikkiviivoja tai tulva-alueella sijaitsevia pisteitä klikkaamalla. Kyrönjoen tulvavaarakarttojen vedenkorkeudet on Kyrönjoen alaosaa lukuun ottamatta ollut esitettynä N₆₀ -korkeusjärjestelmässä. Nyt kaikki korkeudet on päivitetty vastaamaan N₂₀₀₀ -korkeusjärjestelmää. Korkeusjärjestelmien ero kasvaa siten, että uudet korkeuslukemat ovat Vähässäkyrössä noin 43 cm ja Kurikassa noin 40 cm korkeampia aiempiin verrattuna.