Kysely: Alkoholi yhä useammin syynä terveydenhuollon vastaanotolla käyntiin – Palveluihin pääsy turvattava

Alkoholin käyttö on yhä useammin pääsyynä tai vähintään merkittävänä taustasyynä terveydenhuollon vastaanotto- ja hoitokäynneillä. Kyselyyn vastanneet arvioivat, että keskimäärin joka viidennellä (17 %) vastaanotolle tulevalla potilaalla alkoholin liiallinen käyttö on pääasiallinen syy käyntiin ja neljäsosalla merkittävä käynnin tausta- tai osasyy. 

Noin joka kolmas arvioi, että alkoholin liiallinen käyttö vastaanottokäyntien syynä on lisääntynyt vuoden sisällä. Ensihoidossa ja päivystyksessä tämä näkyy vielä vahvemmin: jopa 44 prosenttia arvioi alkoholin käyttöön liittyvien käyntien lisääntyneen.  

”Tulokset kertovat siitä, miten yleisiä alkoholiin liittyvät ongelmat ovat. Tiedämme, että korona-aikana ongelmat ovat lisääntyneet osalla ihmisistä: Ne, jotka juovat paljon, juovat entistä enemmän. Avuntarpeen lisääntyminen näkyy myös EHYTin Päihdeneuvonnassa, jossa vastattujen puheluiden määrä oli viime vuonna 47 % suurempi kuin ennen koronaa.”,toteaa EHYT ry:n va. toiminnanjohtaja Marja Pakarinen.  

Terveydenhuollon henkilöstö arvioi, että alkoholin käyttö vastaanotto- tai hoitokäyntien syynä on yleisintä 50–65-vuotiaiden keskuudessa. Joka kolmas kokee, että ikäryhmässä alkoholi on syynä erittäin tai melko usein. 

Haasteena alkoholiongelman kietoutuminen muihin ongelmiin 

Terveydenhuollon henkilöstöä kuormittavat olosuhteet, joissa potilaan tilanteeseen liittyy alkoholin liiallista käyttöä. Ensihoidossa ja päivystyksessä korostuvat vaikeudet motivoida potilasta hoitoon sekä potilaan aggressiivinen, ennakoimaton tai epäasiallinen käytös. Osa vastaajista pitää lisäksi haasteena ajan ja henkilöstön puutetta. Aikaa potilasta kohden koetaan olevan liian vähän, potilaita on liikaa samanaikaisesti ja määriteltyjä työtehtäviä on paljon. 

Kyselytutkimuksesta käy ilmi, että palveluita ei ole tarpeeksi saatavilla, eivätkä ne välttämättä sovellu potilaille.Oikeaa palvelua potilaalle voi olla hankalaa hahmottaa, kun ongelmia on paljon​. Haasteena nouseekin esiin alkoholiongelman kietoutuminen muihin ongelmiin: alkoholinkäytön yhdistyminen mielenterveysongelmiin ja esimerkiksi lääkkeiden samanaikaiseen käyttö​ön. Hoitoa ei välttämättä voi toteuttaa, vaikka potilas haluaisikin. Päihdeongelma voi estää mielenterveyspalveluihin pääsyn. 

“Terveydenhuolto on keskeisessä asemassa alkoholiongelmien ehkäisyssä, havaitsemisessa ja hoidossa, mutta tähän työhön tarvitaan varhaisen tuen ja puhumisen lisäksi myös moniammatillisia palveluita ja selkeä hoitojärjestelmä. Mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa. Lainsäädännössä tulee turvata ihmisten yhdenvertainen oikeus palveluihin ja siihen, että mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön saa apua samanaikaisesti. Hoidossa ei saa unohtaa myöskään läheisten avuntarvetta”, Marja Pakarinen toteaa. 

 

Kyselyn toteutti Innolink EHYT ry:n toimeksiannosta. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä sekä paneelitutkimuksena marras-joulukuussa 2021.Kysely oli suunnattu erityisesti ensihoidossa, päivystyksissä ja perusterveydenhuollossa työskenteleville lääkäreille, sairaanhoitajille, terveydenhoitajille sekä lähi- ja perushoitajille. Kyselyyn vastasi 490 henkilöä. Vastauksia saatiin eri tiedonkeruukanavien ja yhteistyötahojen kautta. Tulokset ovat suuntaa-antavia. Yhteistyökumppaneita kyselyn jakelussa olivat Suomen Lääkäriliitto, TEHY ry, Suomen Terveydenhoitajaliitto ja Suomen Sairaanhoitajat.