Kysely Loimijoen vesistöalueen käyttäjille
Kyselyn vastauksien perusteella selvitetään sitä, millaiseksi Loimijoen vesistöalueen asukkaat ja toimijat kokevat Loimijoen vesistön tilan ja millaisia haasteita ilmastonmuutos on jo aiheuttanut vesistön käytössä. Vastauksia pyritään edelleen hyödyntämään ja huomioimaan jatkossa, kun arvioidaan Loimijoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvityksessä annettujen suositusten jatkoa.
Linkki kyselylomakkeeseen (webropolsurveys.com)
Loimijoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys
Loimijoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys valmistui vuonna 2017. Työssä selvitettiin mahdollisuuksia vähentää tulvasta tai kuivuudesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia Loimijoen vesistössä. Selvityksen laati Suomen ympäristökeskus Hämeen ELY-keskuksen johdolla ja yhteistyössä lupien haltijoiden, kuntien ja muiden viranomaisten sekä sidosryhmien kanssa.
Selvityksessä päädyttiin kuuteen suositukseen, joista
- kolme ensimmäistä koskee Tammelan Pyhäjärven säännöstelyä
- neljäs suositusten tarkistamista viiden vuoden välein
- viides viestintää vesistöennusteiden avulla
- kuudes tulvakartoituksen jatkamista Loimijoen alajuoksulla.
Pyhäjärven säännöstelysuosituksilla ei pyritä vuositasolla muuttamaan järven vedenkorkeuksia, vaan sopeutumaan nykyisen säännöstelyluvan puitteissa ilmastonmuutoksen aiheuttamaan hydrologisen kierron rytmin muuttumiseen.
Tämän työn yhteydessä selvitettiin keväällä 2017 myös vesistön käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Loimijoen vesistön tilasta ja vedenkorkeuksista nettikyselyllä.
Loimijoen vesistöalue
Loimijoen vesistöalue (35.9) on osa Kokemäenjoen vesistöaluetta, joka on Suomen neljänneksi suurin vesistö. Yhteensä 114 kilometrin mittainen Loimijoki on Kokemäenjoen suurin sivujoki, joka saa alkunsa Tammelan ylänköalueelta Pyhäjärven kaakkoispuolelta. Loimijoki virtaa Forssan kaupungin lävitse kohti lounaisen Suomen viljelysalueita Jokioisten, Ypäjän, Loimaan ja Huittisten kuntien alueilla. Huittisissa Loimijoki yhtyy Kokemäenjokeen, josta vedet laskevat edelleen Pohjanlahteen.
Loimijoen valuma-alue (3 138 km²) on vähäjärvistä ja peltojen osuus on suuri, noin 40 prosenttia. Vesistöalueen järvisyys on 2,74 prosenttia ja yli puolet alueen järvistä on alle kymmenen hehtaarin kokoisia. Loimijoen virtaamavaihtelut ovat suuria, koska virtaamia tasoittavia järvialtaita on vähän.
Tammelan Pyhäjärveä säännöstellään Kuhalankosken padolla. Lisäksi Loimijoen varrella on useita patoja ja voimalaitoksia, jotka säännöstelevät joen vedenkorkeutta. Loimijoki on runsasravinteinen vesistö ja vesienhoidon mukaisen luokituksen mukaan sen ekologinen tila on yläjuoksulla tyydyttävä ja alajuoksulla välttävä. Ekologista tilaa heikentää paitsi ravinnekuormitus, myös se, että joki on patojen vuoksi nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Elina Mäkäläinen, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus
elina.makalainen@ely-keskus.fi
Tiedotus:
Minna Huovinen, Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 076
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus
Hämeen työvoimabarometri: Investoinneista uusia työpaikkoja ja osaamistarpeita14.11.2025 11:05:00 EET | Tiedote
Tänään (14.11.) julkaistun työvoimabarometrin mukaan työmarkkinoiden yleistilanne on maltillisesti parantumassa. Hämeessä pohjaa kasvulle luovat investoinnit, elinkeinoelämän uudistuminen sekä LUT-yliopiston ja korkeakoulujen kasvu ja kehittyminen. Työvoiman saatavuus on parantunut. Työvoimapula-ammatteja löytyy kuitenkin muun muassa sosiaali- ja terveysalalta. Nykyhetken haastavan työttömyystilanteen takia työvoimasta arvioidaan olevan ylitarjontaa vielä vuodenkin päästä, vaikka työttömyys vähenee avoimien työpaikkojen määrän lähtiessä kasvuun ensi vuoden aikana.
Hartolan Isosuon ennallistaminen vähentää vesistöjen kuormitusta ja lisää luonnon monimuotoisuutta13.11.2025 07:01:00 EET | Tiedote
Hartolan Isosuon ennallistaminen on edennyt suunnitellusti, ja vuoden 2025 toimenpiteet on saatu päätökseen marraskuun alussa. Helmi-elinympäristöohjelmaan kuuluva hanke palauttaa suon luonnollista vesitaloutta ja parantaa elinympäristöjä suolla eläville lajeille.
Talvihoitokausi alkoi jo lokakuun alussa ja jatkuu 30.4.2026 saakka7.11.2025 14:08:00 EET | Tiedote
"Talvihoitokausi on jo alkanut liukkauden torjunnalla eli suolauksella", toteaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kunnossapitovastaava Henri Aaltonen.
Valtatie 3 Helsinki–Tampere suljetaan tilapäisesti Hämeenlinnan tunnelin kohdalla 13.–14.11.2025 klo 22.00–05.005.11.2025 12:05:00 EET | Tiedote
Tunnelissa suoritetaan 6-vuotistarkastuksen korjaus- ja huoltotöitä.
Mistä löydetään uusi toimija Eteläistenjärvelle?31.10.2025 13:26:46 EET | Tiedote
Hämeen ELY-keskuksen Ramboll Finland Oy:ltä tilaama esiselvitys Hämeenlinnan Eteläistenjärven padon kehittämisvaihtoehdoista on valmistunut. Sen tulokset herättivät paljon keskustelua ja kysymyksiä yleisötilaisuudessa torstaina Hauhotalolla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme