Kysely Loimijoen vesistöalueen käyttäjille
Kyselyn vastauksien perusteella selvitetään sitä, millaiseksi Loimijoen vesistöalueen asukkaat ja toimijat kokevat Loimijoen vesistön tilan ja millaisia haasteita ilmastonmuutos on jo aiheuttanut vesistön käytössä. Vastauksia pyritään edelleen hyödyntämään ja huomioimaan jatkossa, kun arvioidaan Loimijoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvityksessä annettujen suositusten jatkoa.
Linkki kyselylomakkeeseen (webropolsurveys.com)
Loimijoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys
Loimijoen vesistöalueen padotus- ja juoksutusselvitys valmistui vuonna 2017. Työssä selvitettiin mahdollisuuksia vähentää tulvasta tai kuivuudesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia Loimijoen vesistössä. Selvityksen laati Suomen ympäristökeskus Hämeen ELY-keskuksen johdolla ja yhteistyössä lupien haltijoiden, kuntien ja muiden viranomaisten sekä sidosryhmien kanssa.
Selvityksessä päädyttiin kuuteen suositukseen, joista
- kolme ensimmäistä koskee Tammelan Pyhäjärven säännöstelyä
- neljäs suositusten tarkistamista viiden vuoden välein
- viides viestintää vesistöennusteiden avulla
- kuudes tulvakartoituksen jatkamista Loimijoen alajuoksulla.
Pyhäjärven säännöstelysuosituksilla ei pyritä vuositasolla muuttamaan järven vedenkorkeuksia, vaan sopeutumaan nykyisen säännöstelyluvan puitteissa ilmastonmuutoksen aiheuttamaan hydrologisen kierron rytmin muuttumiseen.
Tämän työn yhteydessä selvitettiin keväällä 2017 myös vesistön käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Loimijoen vesistön tilasta ja vedenkorkeuksista nettikyselyllä.
Loimijoen vesistöalue
Loimijoen vesistöalue (35.9) on osa Kokemäenjoen vesistöaluetta, joka on Suomen neljänneksi suurin vesistö. Yhteensä 114 kilometrin mittainen Loimijoki on Kokemäenjoen suurin sivujoki, joka saa alkunsa Tammelan ylänköalueelta Pyhäjärven kaakkoispuolelta. Loimijoki virtaa Forssan kaupungin lävitse kohti lounaisen Suomen viljelysalueita Jokioisten, Ypäjän, Loimaan ja Huittisten kuntien alueilla. Huittisissa Loimijoki yhtyy Kokemäenjokeen, josta vedet laskevat edelleen Pohjanlahteen.
Loimijoen valuma-alue (3 138 km²) on vähäjärvistä ja peltojen osuus on suuri, noin 40 prosenttia. Vesistöalueen järvisyys on 2,74 prosenttia ja yli puolet alueen järvistä on alle kymmenen hehtaarin kokoisia. Loimijoen virtaamavaihtelut ovat suuria, koska virtaamia tasoittavia järvialtaita on vähän.
Tammelan Pyhäjärveä säännöstellään Kuhalankosken padolla. Lisäksi Loimijoen varrella on useita patoja ja voimalaitoksia, jotka säännöstelevät joen vedenkorkeutta. Loimijoki on runsasravinteinen vesistö ja vesienhoidon mukaisen luokituksen mukaan sen ekologinen tila on yläjuoksulla tyydyttävä ja alajuoksulla välttävä. Ekologista tilaa heikentää paitsi ravinnekuormitus, myös se, että joki on patojen vuoksi nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Elina Mäkäläinen, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus
elina.makalainen@ely-keskus.fi
Tiedotus:
Minna Huovinen, Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 076
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus
Uuden Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajaksi Juha Sammallahti27.11.2025 14:05:00 EET | Tiedote
Valtioneuvosto on nimittänyt diplomi-insinööri Juha Sammallahden Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajaksi vuosiksi 2026–2030. Keskus aloittaa toimintansa 1.1.2026 ja hoitaa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen elinvoimaan, liikenteeseen, maaseutuun ja ympäristöön liittyvistä tehtäviä.
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajaksi on nimitetty Satu Mäkelä27.11.2025 14:05:00 EET | Tiedote
Valtioneuvosto nimitti 27.11.2025 kymmenelle elinvoimakeskukselle ylijohtajat ajalle 1.1.2026–31.12.2030. Valtion aluehallinnon uudistuksessa perustetaan 10 alueellista elinvoimakeskusta. Elinvoimakeskukset perustetaan nykyisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) pohjalta. Uudistuksen myötä nykyiset 15 ELY-keskusta lakkaavat.
Työttömyys pysyi Hämeessä maltillisella tasolla lokakuussa25.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Hämeessä oli lokakuun lopussa 21 667 työtöntä työnhakijaa. Työttömänä oli 2 169 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys on kuitenkin pysynyt Hämeessä maltillisella tasolla syksyn aikana. Tiedot ilmenevät Hämeen ELY-keskuksen lokakuun työllisyyskatsauksesta.
Tienkäyttäjät entistä tyytyväisempiä maanteiden tilaan kesällä 202517.11.2025 08:34:00 EET | Tiedote
Kesän 2025 tienkäyttäjien tyytyväisyystutkimuksen tulokset osoittavat, että Uudenmaan ELY-keskuksen alueella tyytyväisyys maanteiden kuntoon on noussut selvästi edellisvuodesta. Tyytyväisyyden kasvu oli erityisen merkittävää yksityishenkilöillä, mutta myös ammattikuljettajien tyytyväisyys kasvoi hieman. Päällysteiden kunto on merkittävin asiakaskokemukseen vaikuttava tekijä.
Hämeen työvoimabarometri: Investoinneista uusia työpaikkoja ja osaamistarpeita14.11.2025 11:05:00 EET | Tiedote
Tänään (14.11.) julkaistun työvoimabarometrin mukaan työmarkkinoiden yleistilanne on maltillisesti parantumassa. Hämeessä pohjaa kasvulle luovat investoinnit, elinkeinoelämän uudistuminen sekä LUT-yliopiston ja korkeakoulujen kasvu ja kehittyminen. Työvoiman saatavuus on parantunut. Työvoimapula-ammatteja löytyy kuitenkin muun muassa sosiaali- ja terveysalalta. Nykyhetken haastavan työttömyystilanteen takia työvoimasta arvioidaan olevan ylitarjontaa vielä vuodenkin päästä, vaikka työttömyys vähenee avoimien työpaikkojen määrän lähtiessä kasvuun ensi vuoden aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme