Kysely: Vajaa puolet autoilijoista aikoo tällä viikolla muuttaa ajokäyttäytymistään

Kolme neljästä suomalaisesta pitää suomalaisten liikennekäyttäytymistä hyvänä, kertoo Ifin tuore kyselytutkimus. Autoilevista lähes joka toinen arvioi ajavansa aina varovasti, kun vuonna 2010 tätä mieltä oli vain noin kolmannes vastaajista. Aina varovaisten lisäksi 43 prosenttia autoilijoista aikoo koulujen alkaessa muuttaa ajokäyttäytymistään muun muassa ajamalla tarkkaavaisemmin suojateiden kohdalla tai hidastamalla vauhtia koulujen läheisyydessä.

Suurimmiksi riskipaikoiksi lasten koulumatkalla koetaan tienylityspaikat, joissa ei ole suojatietä (67 %), maantiet, joissa ei ole erikseen kevyen liikenteen väylää (55 %), sekäsuojatiet ilman liikennevaloja (32 %). Yleisesti liikenteessä huolettavat selvästi eniten päihteet ja puhelimen käyttö ajon aikana.

Tulokset käyvät ilmi Ifin teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten liikennekäyttäytymistä ja kokemuksia liikenneturvallisuudesta. YouGov Finlandin kesäkuussa toteuttamassa tutkimuksessa haastateltiin 1000 suomalaista. Tuloksia verrattiin Ifin vuosina 2009–2012 toteuttamiin vastaaviin tutkimuksiin.

– Ekaluokkalaisten lisäksi liikenteessä toimiminen voi olla tänä syksynä monelle isommallekin koululaiselle tavallista vieraampaa, kun kevät meni pitkälti kotona etäkoulussa. Liikenteessä käyttäytymistä kannattaa käydä jokaisessa kodissa huolella läpi. Autoilijoilta vaaditaan nyt erityistä tarkkaavaisuutta etenkin tienylityspaikoissa ja koulujen lähettyvillä, muistuttaa Ifin korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen.

Joka kolmas nuori kuski selaa puhelinta ajaessa

Vajaa kolmannes suomalaisista autoilijoista arvioi, ettei ole viimeisen vuoden aikana syyllistynyt mihinkään liikennettä vaarantavaan tekoon autoa ajaessaan. Ylinopeutta kertoi ajaneensa lähes joka toinen (45 %). Vuonna 2010 siihen myönsi syyllistyneensä 64 prosenttia vastaajista. Ilman hands freetä puhelinta käyttäneiden määrä on laskenut samassa ajassa 71 prosentista 35 prosenttiin.

Muita yleisiä liikennettä vaarantavia tekoja ovat ratissa syöminen ja juominen (38 %) sekä kartan lukeminen tai navigaattorin selaaminen ajaessa (32 %). Lähes viidennes kaikista vastaajista ja kolmannes alle 35-vuotiaista paljasti selanneensa nettiä tai viestitelleensä ajon aikana. Yli 55-vuotiaat keskittyvät nuorempia useammin vain ajamiseen, kun taas lapsiperheissä monen asian tekeminen ajon aikana oli keskivertoa yleisempää.

Vajaa kolmannes arvioi suomalaisten liikennekäyttäytymisen huonontuneen viimeisten 3–5 vuoden aikana, kun vuonna 2010 näin koki lähes puolet.

– Ilahduttavasti yhä harvempi kertoo esimerkiksi ajavansa ylinopeutta, ilman turvavöitä tai päin punaisia. Huolestuttavaa on kuitenkin matkapuhelimen selailun yleisyys ajon aikana. Ei ole olemassa turvallista tapaa käyttää puhelinta ajaessa, vaan kuskin huomion herpaantuminen liikenteen seuraamisesta lyhyeksikin hetkeksi on aina vaarallista, painottaa Juha T. Virtanen.

Keltanokat näkyvät taas liikenteessä

Tärkeimmät keinot varmistaa lasten turvallinen koulumatka ovat suomalaisten mielestä vanhempien näyttämä esimerkki, kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen lisääminen sekä heijastimien ja erottuvien värien käyttö. Erityisesti heijastimien ja erottuvien värien käyttäminen koetaan nyt selvästi aikaisempaa tärkeämmäksi.

Jotta yksikään koulutiensä aloittava ei jäisi huomaamatta, If antaa tänä syksynä jo 15. kerran ekaluokkalaisille keltaisen, heijastavalla nauhalla varustetun lippiksen. Keltanokkalippiksen tärkein tehtävä on kiinnittää autoilijoiden huomio pieniin koululaisiin, jotka opettelevat kulkemaan itsenäisesti liikenteessä. Tähän mennessä yhteensä jo lähes miljoonaekaluokkalaista on saanut huomiolippiksen.

Näin suomalaiset arvioivat liikennekäyttäytymistä Suomessa vuosina 2010 ja 2020

Vuonna 2010

- Erittäin hyvää 3 %

- Melko hyvää 60 %

- Melko huonoa 31 %

- Erittäin huonoa 6 %

- Ei osaa sanoa 1 %

Vuonna 2020

- Erittäin hyvää 8 %

- Melko hyvää 64 %

- Melko huonoa 21 %

- Erittäin huonoa 3 %

- Ei osaa sanoa 4 %

Kyselytutkimuksen tiedot

Sähköiseen kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1000 yli 18-vuotiasta suomalaista kesäkuussa 2020. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä vastaavaksi iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Ifin teettämän tutkimuksen toteutti YouGov Finland.

Lue lisää Keltanokka-kampanjasta:

https://www.if.fi/tietoa-ifista/if-yhteiskunnassa/keltanokat