”Tunnin juna edistää merkittävästi Turun alueen kasvua ja vetovoimaa ja kasvattaa sitä kautta koko alueen merkitystä”, toteaa Turun kauppakamarin varapuheenjohtaja Panu Routila.

Tämä käy ilmi myös kyselyn avoimissa vastauksissa, joissa elinkeinoelämä ajattelee tunnin junan vaikutusten muun muassa ”edesauttavan Turun kasvua”. 

Yhteydet ovat Varsinais-Suomen kasvun edellytys ja tulevaisuusinvestointi

Meyerin Turun telakan varatoimitusjohtaja Tapani Pulli nostaa esiin työssäkäyntialueen laajenemisen ja työvoiman rekrytoinnin helpottumisen:

”Tunnin juna laajentaisi merkittävästi myös meidän yrityksemme työssäkäyntialuetta ja helpottaisi osaajien saamista alueelle.” Saman ajatuksen jakaa kyselyn mukaan moni toimitusjohtaja, jonka yritys taistelee työvoimapulan kanssa.

Työssäkäynti- ja markkina-alueiden laajeneminen on vastaajien enemmistön mielestä selkein nopeamman junayhteyden tuoma konkreettinen hyöty. Avoimissa vastauksissa korostuvat erityisesti paremmat ja nopeammat yhteydet pääkaupunkiseudulle, jossa yrityksillä on toimipisteitä, asiakkaita ja työntekijöitä.

Eräs kyselyyn vastannut toteaa muun muassa: ”Tunnin juna mahdollistaa kasvamista uusiin suuntiin.” Tunnin junan odotetaan myös vilkastuttavan aluetta monella tavalla: ”Useampia matkustajia Turkuun, tapahtumien vilkastumista, lisää työmatkustusta.” Tunnin junan nähdään myös edistävän lähijunaliikennettä, jota moni vastaaja pitää myönteisenä asiana.

Kielteisesti hankkeeseen suhtautuvat pelkäävät mm. verotuksen kiristymistä sekä huonoa julkisuuskuvaa.

”Tunnin juna on tulevaisuusinvestointi, jonka vaikutukset ovat moninaiset ja niiden mallintaminen näyttää tuottavan selvästi haasteita”, painottaa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo.

Turun kauppakamarin mukaan laskentamenetelmiä tulee kehittää siten, että näitä yritysten ja elinkeinoelämän esiin nostamia tekijöitä pystytään paremmin mallintamaan.

”Laskelmissa ei ole juurikaan arvioitu alueen kasvun ja vetovoiman taloudellisia vaikutuksia − saati sitten työssäkäyntialueen laajenemista ja sen vaikutuksia talouteen. Nykyisessä haasteellisessa talouden tilanteessa olisi ensiarvoisen tärkeää pystyä arvioimaan näitä hankkeen kokonaistaloudellisia vaikutuksia yhteiskuntaan”, toteaa Leiwo.

Kysely tehtiin Turun kauppakamarin jäsenille joulukuussa 2022. Siihen vastasi 193 alueen yritysten toimitusjohtajaa. Vastaajista noin viidesosa edustaa teollisuutta ja noin viidesosa palveluja.  Noin neljäsosa vastaajista työllistää yli 50 henkeä ja kolme neljäsosaa alle 50 henkeä. 80 % vastaajista on Turun seudulta, 11 % Salon seudulta ja loput muualta Varsinais-Suomesta.