Kyselytutkimus: Joka neljäs palkansaaja ei ymmärrä mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa

Noin joka neljäs suomalainen palkansaaja ei ymmärrä mitä paikallisella sopimisella pääsääntöisesti tarkoitetaan ja mitä paikallisen sopimisen lisääminen voisi tarkoittaa työehtojen, kuten palkkojen tai vuosilomien kannalta. 45 prosenttia sanoo ymmärtävänsä paikallista sopimista jonkin verran ja noin kolmannes sanoo ymmärtävänsä paikallisen sopimisen vaikutukset hyvin.

Erityisesti alle 30-vuotiaille paikallisen sopimisen vaikutukset työn ehtoihin ovat epäselvät. Nuorista 40 prosenttia vastasi, ettei ymmärrä tai ei osaa sanoa ymmärtääkö hyvin paikallisen sopimisen mahdollisista vaikutuksista omiin työehtoihinsa. Myös pienituloisimmille sopiminen on epäselvää. Vastaajista, joiden kotitalouden bruttotulot ovat alle 27000 euroa vuodessa, jopa 44 prosenttia vastasi samoin.

Toimihenkilöliitto ERTO teetti kyselyn kesäkuun alussa tuhannelle työssä käyvälle 18-63-vuotiaalta palkansaajalle.

Esimerkiksi Suomen yrittäjät haluaisi muuttaa Suomen lainsäädäntöä siten, että kaikissa yrityksissä ja kaikilla työpaikoilla olisi mahdollista sopia työehtosopimuksesta poikkeavista järjestelyistä yhdessä henkilöstön ja työnantajan kesken ilman luottamusmiestä.

- Jos paikallisesti sopivat osapuolet eivät kumpikaan tiedä mistä ovat sopimassa ja mistä saa tai voi sopia, niin katastrofin ainekset ovat kasassa. Tällä kylvetään vain epäselvyyksien, riitojen ja laittomuuksien pelto, josta ainoastaan lakimiehet pääsevät hyötymään, sanoo Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen.

Henkilöstön edustajat avainasemassa

Juri Aaltonen korostaa, että aito paikallinen sopiminen on kaikkien etu. ERTOn viime vuonna tekemän jäsenkyselyn mukaan 32 prosenttia jäsenistä haluaa lisätä paikallista sopimista. Kyselyyn vastasi 3293 ertolaista.

Paikallisen sopimisen osapuolien pitää olla kuitenkin tasavertaisessa asemassa.

- Haluamme tukea sitä, että henkilöstön edustajan ja työnantajan välinen sopiminen lisääntyy. Luottamusmiehillä on liittojen tukemina riittävä tieto ja osaaminen neuvotella paikallisesti.

Henkilöstön osaamisen lisäksi ongelmana on tiedon saanti.

- Jäsenkyselyssämme joka kolmannen mielestä suurin ongelma paikallisen sopimisen lisäämisessä on se, ettei henkilöstö saa riittävästi tietoa yrityksen asioista, Aaltonen sanoo.

Henkilöstön edustajalla on asemansa vuoksi muuta henkilöstöä paremmat mahdollisuudet saada tietoa, mikä parantaa heidän mahdollisuuttaan aitoon sopimiseen.

- Kun varmistetaan osaaminen ja jaetaan tietoa avoimesti saadaan paikallisesta sopimisesta hyötyä kaikille, Aaltonen sanoo.

Kyselytutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland* Toimihenkilöliitto ERTOn toimeksiannosta. Tutkimuksessa haastateltiin 18-63 -vuotiaita työelämässä mukana oleva suomalaisia. Otokseen hyväksyttiin mukaan vain palkansaajat, ei yrittäjiä. Otosta ei ole kiintiöity tai painotettu, mutta se edustaa alueellisesti varsin tarkkaan väestön jakaumaa. Miesten osuus vastaajissa on hieman pienempi kuin naisten osuus, pääsyyn ollessa se, että miehiä toimii yrittäjinä huomattavasti naisia enemmän. Julkisen sektorin palkansaajien osuus (36%) on suurempi kuin Tilastokeskuksen luokittelussa (27%) vuodelta 2018. Tämäkin pääosin siksi, että yksityisen sektorin yrittäjät (joita on 13% työvoimasta) eivät otoksessa ole mukana.

Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 12.6. – 19.6.2019 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa.

Lopullinen vastaajamäärä on 1000. Kokonaistuloksissa keskimääräinen luottamusväli on noin ± 2,8%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).