Kyselytutkimus: Maaseudun eläkeläiset kokevat kaupunkilaisia enemmän toimeentulovaikeuksia
19.8.2019 08:47:00 EEST | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote

Toimeentuloerot näkyvät erityisesti tuloissa: Maaseudulla asuvista eläkeläisistä joka viides on pienituloinen, ja joka toinen eläkeläinen saa kansaneläkettä työeläkkeen rinnalla. Kaupungeissa eläkeläisistä pienituloisia on vain joka kymmenes ja kansaneläkettä saa vain joka neljäs.
Maaseudun eläkeläiset kokevat myös hieman useammin toimeentulovaikeuksia kuin kaupunkilaiset, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tänään ilmestyneestä kyselytutkimuksesta.
Maaseudulla kaksi viidestä (40 %) ja kaupungeissa yksi kolmesta (33 %) eläkeläisestä kertoo, ettei rahaa jää välttämättömien menojen jälkeen.
Maaseudulla toimeentulovaikeudet kohdistuvat kaupunkeja yleisemmin lääke- ja asumismenojen kattamiseen. Useammalla kuin joka kolmannella maaseudun eläkeläisellä on näissä menoryhmissä jonkinasteisia vaikeuksia. Kaupungeissa vain joka neljäs kokee näissä menoissa vaikeuksia.
– Asumismenojen kattamisen vaikeus on hieman yllättävää, sillä maaseudulla asumismenot ovat kaupunkeja pienemmät. Maaseudun eläkeläisten tulot ovat kuitenkin niin paljon kaupunkilaisia pienemmät, että asumismenojen kattaminen ja toimeentulo yleensäkin koetaan vaikeammaksi, kertoo ekonomisti Satu Nivalainen Eläketurvakeskuksesta.
Maaseudulla taloudellinen tyytyväisyys kaupunkeja matalampaa
Maaseudun eläkeläiset ovat lisäksi kaupunkilaisia tyytymättömämpiä taloudelliseen tilanteeseensa. Kaksi viidestä (41 %) maaseudulla asuvista kokee taloudellisen tyytyväisyyden matalaksi, kun vastaava osuus kaupungeissa asuvista on joka kolmas (35 %).
– Alueelliset erot tyytymättömyydessä ja koetussa toimeentulossa yleisemminkin ovat selvästi pienempiä kuin tuloeroista voisi päätellä. Käytännössä maalla tullaan kaupunkeja paremmin toimeen pienillä tuloilla. Taustalla voivat olla suurempi omavaraisuus ja erilaiset kulutustottumukset, kertoo Nivalainen.
Maaseudulla ollaan yhtä tyytyväisiä elämään kuin kaupungeissa
Toimeentulon puutteista huolimatta maaseudulla asuvat eläkeläiset ovat yhtä tyytyväisiä elämäänsä kuin kaupunkilaiset. Asteikolla 0–10 eläkeläisten elämäntyytyväisyyden keskiarvo on 7.
Maaseudulla vaikuttaisi siten olevan elämäntyytyväisyyttä lisääviä tekijöitä, jotka kompensoivat heikompaa taloudellista toimeentuloa. Maaseudulla esimerkiksi asutaan kaupunkeja useammin omistusasunnoissa. Tutkimus osoitti omistusasumisen olevan yhteydessä elämäntyytyväisyyteen.
– Omistusasunto luo taloudellista turvaa ja elämän ennakoitavuutta, mikä lisää tyytyväisyyttä elämään. Erityisesti näin on, jos asumismenot ovat kohtuulliset ja asunto on suhteellisen hyväkuntoinen, kertoo ekonomisti Kati Ahonen Eläketurvakeskuksesta.
Eläketurvakeskuksen laaja tutkimus perustuu syksyllä 2017 kerättyyn kyselyyn, johon vastasi 2 909 eläkkeensaajaa. Vastaajat olivat 55–85-vuotiaita vanhuus-, työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkeläisiä. Kyselyn vastausprosentti oli poikkeuksellisen korkea, 73 prosenttia.
Tutkimuksen seitsemän artikkelia tarkastelevat eläkeläisten taloudellista hyvinvointia monesta näkökulmasta
– vanhuuseläkeläisten toimeentulokokemukset eläkereitin mukaan
– alueellinen vertailu eläkeläisten toimeentulosta
– omistusasumisen yhteys elämäntyytyväisyyteen
– subjektiiviset toimeentulovertailut ja taloudellinen tyytyväisyys
– vanhuuseläkkeellä työskentely ja työssäkäynnin motiivit
– kotitalouksien välinen apu osana eläkeläisten toimeentuloa
– toimeentuloa helpottavat ja vaikeuttavat tekijät avovastauksissa
Infoboksi
- Maaseudulla joka viides eläkeläinen on pienituloinen. Kaupungeissa vastaava osuus on yksi kymmenestä.
- Pienituloiseksi on tutkimuksessa laskettu eläkeläiskotitaloudet, joiden tulot verojen jälkeen henkeä kohti ovat alle 1 000 euroa kuukaudessa.
- Tämä on noin 50 % suomalaisten käytettävissä olevasta mediaanitulosta.
- Tulotieto perustuu kyselyssä kysyttyyn tietoon kotitalouden käytettävissä olevista tuloista.
Tilastotietoa eläkkeistä:
Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Etk.fi-tilastosivu)
Tilastotietokanta: Suomen viralliset eläketilastot, mm. kuntakohtaiset keskieläkkeet
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ekonomisti Satu Nivalainen, puh. 029 411 2151, satu.nivalainen(at)etk.fi
Ekonomisti Kati Ahonen, puh. 029 411 2539, kati.ahonen(at)etk.fi
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Nästan hälften av unga vuxna sparar med tanke på pensionstiden11.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Privat sparande med tanke på tiden som pensionär har blivit vanligare i alla åldersgrupper, men i synnerhet bland unga vuxna. Enligt en ny undersökning av Pensionsskyddscentralen uppgav nästan hälften av 25–34-åringarna att de hade sparat för pensionstiden.
Lähes puolet nuorista aikuisista säästää eläkeaikaa varten11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt kaikenikäisillä, mutta erityisesti nuorilla aikuisilla. Eläketurvakeskuksen uuden tutkimuksen mukaan vuonna 2024 lähes puolet 25–34-vuotiaista kertoi säästäneensä eläkeaikaa varten.
Pensionsövergångarna senarelagts snabbt - PSC:s Kautto: ”Förändringen stärkt de offentliga finanserna”13.2.2026 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Pensioneringsåldern i Finland har stigit snabbare än målsättningen. I fjol pensionerades finländare med arbetspension i genomsnitt vid 63,2 års ålder. Samtidigt fortsatte sysselsättningsgraden bland äldre att stiga.
Eläkkeelle siirtyminen myöhentynyt nopeasti – ETK:n Kautto: "Muutos vahvistanut julkista taloutta"13.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Eläkkeellesiirtymisikä on noussut Suomessa tavoiteltua ripeämmin. Viime vuonna suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 63,2-vuotiaana. Samalla ikääntyneiden työllisyysaste jatkoi nousuaan.
De som pensionerats före 30 års ålder har en kort arbetshistoria – depression vanligaste orsaken till unga vuxnas sjukpension15.1.2026 07:45:00 EET | Pressmeddelande
Största delen av sjukpensionerna för personer under 30 år beror på psykiska sjukdomar. Enligt Pensionsskyddscentralens (PSC) undersökning är de som blivit sjukpensionerade som unga ändå olika på många sätt. Ungefär hälften av dem som blivit pensionerade i 18–29 års ålder inte arbetat alls.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


