Kyselytutkimus: Maaseudun eläkeläiset kokevat kaupunkilaisia enemmän toimeentulovaikeuksia
Toimeentuloerot näkyvät erityisesti tuloissa: Maaseudulla asuvista eläkeläisistä joka viides on pienituloinen, ja joka toinen eläkeläinen saa kansaneläkettä työeläkkeen rinnalla. Kaupungeissa eläkeläisistä pienituloisia on vain joka kymmenes ja kansaneläkettä saa vain joka neljäs.
Maaseudun eläkeläiset kokevat myös hieman useammin toimeentulovaikeuksia kuin kaupunkilaiset, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tänään ilmestyneestä kyselytutkimuksesta.
Maaseudulla kaksi viidestä (40 %) ja kaupungeissa yksi kolmesta (33 %) eläkeläisestä kertoo, ettei rahaa jää välttämättömien menojen jälkeen.
Maaseudulla toimeentulovaikeudet kohdistuvat kaupunkeja yleisemmin lääke- ja asumismenojen kattamiseen. Useammalla kuin joka kolmannella maaseudun eläkeläisellä on näissä menoryhmissä jonkinasteisia vaikeuksia. Kaupungeissa vain joka neljäs kokee näissä menoissa vaikeuksia.
– Asumismenojen kattamisen vaikeus on hieman yllättävää, sillä maaseudulla asumismenot ovat kaupunkeja pienemmät. Maaseudun eläkeläisten tulot ovat kuitenkin niin paljon kaupunkilaisia pienemmät, että asumismenojen kattaminen ja toimeentulo yleensäkin koetaan vaikeammaksi, kertoo ekonomisti Satu Nivalainen Eläketurvakeskuksesta.
Maaseudulla taloudellinen tyytyväisyys kaupunkeja matalampaa
Maaseudun eläkeläiset ovat lisäksi kaupunkilaisia tyytymättömämpiä taloudelliseen tilanteeseensa. Kaksi viidestä (41 %) maaseudulla asuvista kokee taloudellisen tyytyväisyyden matalaksi, kun vastaava osuus kaupungeissa asuvista on joka kolmas (35 %).
– Alueelliset erot tyytymättömyydessä ja koetussa toimeentulossa yleisemminkin ovat selvästi pienempiä kuin tuloeroista voisi päätellä. Käytännössä maalla tullaan kaupunkeja paremmin toimeen pienillä tuloilla. Taustalla voivat olla suurempi omavaraisuus ja erilaiset kulutustottumukset, kertoo Nivalainen.
Maaseudulla ollaan yhtä tyytyväisiä elämään kuin kaupungeissa
Toimeentulon puutteista huolimatta maaseudulla asuvat eläkeläiset ovat yhtä tyytyväisiä elämäänsä kuin kaupunkilaiset. Asteikolla 0–10 eläkeläisten elämäntyytyväisyyden keskiarvo on 7.
Maaseudulla vaikuttaisi siten olevan elämäntyytyväisyyttä lisääviä tekijöitä, jotka kompensoivat heikompaa taloudellista toimeentuloa. Maaseudulla esimerkiksi asutaan kaupunkeja useammin omistusasunnoissa. Tutkimus osoitti omistusasumisen olevan yhteydessä elämäntyytyväisyyteen.
– Omistusasunto luo taloudellista turvaa ja elämän ennakoitavuutta, mikä lisää tyytyväisyyttä elämään. Erityisesti näin on, jos asumismenot ovat kohtuulliset ja asunto on suhteellisen hyväkuntoinen, kertoo ekonomisti Kati Ahonen Eläketurvakeskuksesta.
Eläketurvakeskuksen laaja tutkimus perustuu syksyllä 2017 kerättyyn kyselyyn, johon vastasi 2 909 eläkkeensaajaa. Vastaajat olivat 55–85-vuotiaita vanhuus-, työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkeläisiä. Kyselyn vastausprosentti oli poikkeuksellisen korkea, 73 prosenttia.
Tutkimuksen seitsemän artikkelia tarkastelevat eläkeläisten taloudellista hyvinvointia monesta näkökulmasta
– vanhuuseläkeläisten toimeentulokokemukset eläkereitin mukaan
– alueellinen vertailu eläkeläisten toimeentulosta
– omistusasumisen yhteys elämäntyytyväisyyteen
– subjektiiviset toimeentulovertailut ja taloudellinen tyytyväisyys
– vanhuuseläkkeellä työskentely ja työssäkäynnin motiivit
– kotitalouksien välinen apu osana eläkeläisten toimeentuloa
– toimeentuloa helpottavat ja vaikeuttavat tekijät avovastauksissa
Infoboksi
- Maaseudulla joka viides eläkeläinen on pienituloinen. Kaupungeissa vastaava osuus on yksi kymmenestä.
- Pienituloiseksi on tutkimuksessa laskettu eläkeläiskotitaloudet, joiden tulot verojen jälkeen henkeä kohti ovat alle 1 000 euroa kuukaudessa.
- Tämä on noin 50 % suomalaisten käytettävissä olevasta mediaanitulosta.
- Tulotieto perustuu kyselyssä kysyttyyn tietoon kotitalouden käytettävissä olevista tuloista.
Tilastotietoa eläkkeistä:
Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Etk.fi-tilastosivu)
Tilastotietokanta: Suomen viralliset eläketilastot, mm. kuntakohtaiset keskieläkkeet
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ekonomisti Satu Nivalainen, puh. 029 411 2151, satu.nivalainen(at)etk.fi
Ekonomisti Kati Ahonen, puh. 029 411 2539, kati.ahonen(at)etk.fi
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme