Kyselytutkimus: Maaseudun eläkeläiset kokevat kaupunkilaisia enemmän toimeentulovaikeuksia
19.8.2019 08:47:00 EEST | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote

Toimeentuloerot näkyvät erityisesti tuloissa: Maaseudulla asuvista eläkeläisistä joka viides on pienituloinen, ja joka toinen eläkeläinen saa kansaneläkettä työeläkkeen rinnalla. Kaupungeissa eläkeläisistä pienituloisia on vain joka kymmenes ja kansaneläkettä saa vain joka neljäs.
Maaseudun eläkeläiset kokevat myös hieman useammin toimeentulovaikeuksia kuin kaupunkilaiset, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tänään ilmestyneestä kyselytutkimuksesta.
Maaseudulla kaksi viidestä (40 %) ja kaupungeissa yksi kolmesta (33 %) eläkeläisestä kertoo, ettei rahaa jää välttämättömien menojen jälkeen.
Maaseudulla toimeentulovaikeudet kohdistuvat kaupunkeja yleisemmin lääke- ja asumismenojen kattamiseen. Useammalla kuin joka kolmannella maaseudun eläkeläisellä on näissä menoryhmissä jonkinasteisia vaikeuksia. Kaupungeissa vain joka neljäs kokee näissä menoissa vaikeuksia.
– Asumismenojen kattamisen vaikeus on hieman yllättävää, sillä maaseudulla asumismenot ovat kaupunkeja pienemmät. Maaseudun eläkeläisten tulot ovat kuitenkin niin paljon kaupunkilaisia pienemmät, että asumismenojen kattaminen ja toimeentulo yleensäkin koetaan vaikeammaksi, kertoo ekonomisti Satu Nivalainen Eläketurvakeskuksesta.
Maaseudulla taloudellinen tyytyväisyys kaupunkeja matalampaa
Maaseudun eläkeläiset ovat lisäksi kaupunkilaisia tyytymättömämpiä taloudelliseen tilanteeseensa. Kaksi viidestä (41 %) maaseudulla asuvista kokee taloudellisen tyytyväisyyden matalaksi, kun vastaava osuus kaupungeissa asuvista on joka kolmas (35 %).
– Alueelliset erot tyytymättömyydessä ja koetussa toimeentulossa yleisemminkin ovat selvästi pienempiä kuin tuloeroista voisi päätellä. Käytännössä maalla tullaan kaupunkeja paremmin toimeen pienillä tuloilla. Taustalla voivat olla suurempi omavaraisuus ja erilaiset kulutustottumukset, kertoo Nivalainen.
Maaseudulla ollaan yhtä tyytyväisiä elämään kuin kaupungeissa
Toimeentulon puutteista huolimatta maaseudulla asuvat eläkeläiset ovat yhtä tyytyväisiä elämäänsä kuin kaupunkilaiset. Asteikolla 0–10 eläkeläisten elämäntyytyväisyyden keskiarvo on 7.
Maaseudulla vaikuttaisi siten olevan elämäntyytyväisyyttä lisääviä tekijöitä, jotka kompensoivat heikompaa taloudellista toimeentuloa. Maaseudulla esimerkiksi asutaan kaupunkeja useammin omistusasunnoissa. Tutkimus osoitti omistusasumisen olevan yhteydessä elämäntyytyväisyyteen.
– Omistusasunto luo taloudellista turvaa ja elämän ennakoitavuutta, mikä lisää tyytyväisyyttä elämään. Erityisesti näin on, jos asumismenot ovat kohtuulliset ja asunto on suhteellisen hyväkuntoinen, kertoo ekonomisti Kati Ahonen Eläketurvakeskuksesta.
Eläketurvakeskuksen laaja tutkimus perustuu syksyllä 2017 kerättyyn kyselyyn, johon vastasi 2 909 eläkkeensaajaa. Vastaajat olivat 55–85-vuotiaita vanhuus-, työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkeläisiä. Kyselyn vastausprosentti oli poikkeuksellisen korkea, 73 prosenttia.
Tutkimuksen seitsemän artikkelia tarkastelevat eläkeläisten taloudellista hyvinvointia monesta näkökulmasta
– vanhuuseläkeläisten toimeentulokokemukset eläkereitin mukaan
– alueellinen vertailu eläkeläisten toimeentulosta
– omistusasumisen yhteys elämäntyytyväisyyteen
– subjektiiviset toimeentulovertailut ja taloudellinen tyytyväisyys
– vanhuuseläkkeellä työskentely ja työssäkäynnin motiivit
– kotitalouksien välinen apu osana eläkeläisten toimeentuloa
– toimeentuloa helpottavat ja vaikeuttavat tekijät avovastauksissa
Infoboksi
- Maaseudulla joka viides eläkeläinen on pienituloinen. Kaupungeissa vastaava osuus on yksi kymmenestä.
- Pienituloiseksi on tutkimuksessa laskettu eläkeläiskotitaloudet, joiden tulot verojen jälkeen henkeä kohti ovat alle 1 000 euroa kuukaudessa.
- Tämä on noin 50 % suomalaisten käytettävissä olevasta mediaanitulosta.
- Tulotieto perustuu kyselyssä kysyttyyn tietoon kotitalouden käytettävissä olevista tuloista.
Tilastotietoa eläkkeistä:
Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Etk.fi-tilastosivu)
Tilastotietokanta: Suomen viralliset eläketilastot, mm. kuntakohtaiset keskieläkkeet
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ekonomisti Satu Nivalainen, puh. 029 411 2151, satu.nivalainen(at)etk.fi
Ekonomisti Kati Ahonen, puh. 029 411 2539, kati.ahonen(at)etk.fi
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionen växer snabbast under toppåren i arbetslivet – följ din pensionstillväxt på arbetspensionsutdraget1.9.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetspensionen tillväxer i olika takt i olika åldrar, eftersom inkomsterna i allmänhet ökar med åldern. Femtioåringar tjänar i genomsnitt in dubbelt så mycket arbetspension på ett år som 25-åringar. Arbetspensionsutdraget visar hur mycket du har tjänat in och hjälper dig att få en uppfattning om hur stor din pension kommer att bli. Pensionens storlek beror på arbetsinkomsterna och tiden i arbetslivet.
Eläke kasvaa nopeimmin työuran huippuvuosina – seuraa omaa kertymääsi työeläkeotteelta1.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Työeläke kertyy eri tahtiin eri ikäisillä, koska ansiot yleensä kasvavat iän myötä. Viisikymppiselle kertyy vuodessa työeläkettä keskimäärin kaksinkertainen määrä 25-vuotiaaseen verrattuna. Työeläkeote näyttää oman kertymäsi ja auttaa hahmottamaan tulevaa eläkettä. Eläkkeen suuruuteen vaikuttavat työansiot ja työuran pituus.
Största delen av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val – ekonomin och hälsan är de vanligaste orsakerna till att söka27.8.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Kring 90 procent av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val. De vanligaste orsakerna till att ta ut pensionen är att det är ekonomiskt lönsamt och att man är osäker på sin hälsa och sin återstående livstid. Pensionsskyddscentralen (PSC) har nu för första gången utrett erfarenheterna bland dem som tagit ut partiell ålderspension i en omfattande enkätundersökning.
Valtaosa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneista on tyytyväisiä valintaansa – talous ja terveys yleisimpiä syitä hakemiselle27.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Noin 90 prosenttia osittaisen vanhuuseläkkeen hakeneista on tyytyväisiä valintaansa. Yleisimmät syyt eläkkeen ottamiseen ovat taloudellinen kannattavuus sekä epävarmuus omasta terveydestä ja jäljellä olevasta elinajasta. Eläketurvakeskus (ETK) on selvittänyt ensi kertaa laajassa kyselytutkimuksessa osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneiden kokemuksia.
Långsiktiga kalkyler: Utsikterna för finansieringen av arbetspensionerna bättre än tidigare – aktieavkastningens betydelse ökar15.6.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finansieringen av arbetspensionerna ser starkare ut efter pensionsreformen. Samtidigt ökar osäkerheten kring arbetspensionsavgiftens framtida nivå, uppskattar Pensionsskyddscentralen (PSC) i sin nya långsiktiga kalkyl.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


