Kyselytutkimus: Maaseudun eläkeläiset kokevat kaupunkilaisia enemmän toimeentulovaikeuksia

Toimeentuloerot näkyvät erityisesti tuloissa: Maaseudulla asuvista eläkeläisistä joka viides on pienituloinen, ja joka toinen eläkeläinen saa kansaneläkettä työeläkkeen rinnalla. Kaupungeissa eläkeläisistä pienituloisia on vain joka kymmenes ja kansaneläkettä saa vain joka neljäs.
Maaseudun eläkeläiset kokevat myös hieman useammin toimeentulovaikeuksia kuin kaupunkilaiset, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tänään ilmestyneestä kyselytutkimuksesta.
Maaseudulla kaksi viidestä (40 %) ja kaupungeissa yksi kolmesta (33 %) eläkeläisestä kertoo, ettei rahaa jää välttämättömien menojen jälkeen.
Maaseudulla toimeentulovaikeudet kohdistuvat kaupunkeja yleisemmin lääke- ja asumismenojen kattamiseen. Useammalla kuin joka kolmannella maaseudun eläkeläisellä on näissä menoryhmissä jonkinasteisia vaikeuksia. Kaupungeissa vain joka neljäs kokee näissä menoissa vaikeuksia.
– Asumismenojen kattamisen vaikeus on hieman yllättävää, sillä maaseudulla asumismenot ovat kaupunkeja pienemmät. Maaseudun eläkeläisten tulot ovat kuitenkin niin paljon kaupunkilaisia pienemmät, että asumismenojen kattaminen ja toimeentulo yleensäkin koetaan vaikeammaksi, kertoo ekonomisti Satu Nivalainen Eläketurvakeskuksesta.
Maaseudulla taloudellinen tyytyväisyys kaupunkeja matalampaa
Maaseudun eläkeläiset ovat lisäksi kaupunkilaisia tyytymättömämpiä taloudelliseen tilanteeseensa. Kaksi viidestä (41 %) maaseudulla asuvista kokee taloudellisen tyytyväisyyden matalaksi, kun vastaava osuus kaupungeissa asuvista on joka kolmas (35 %).
– Alueelliset erot tyytymättömyydessä ja koetussa toimeentulossa yleisemminkin ovat selvästi pienempiä kuin tuloeroista voisi päätellä. Käytännössä maalla tullaan kaupunkeja paremmin toimeen pienillä tuloilla. Taustalla voivat olla suurempi omavaraisuus ja erilaiset kulutustottumukset, kertoo Nivalainen.
Maaseudulla ollaan yhtä tyytyväisiä elämään kuin kaupungeissa
Toimeentulon puutteista huolimatta maaseudulla asuvat eläkeläiset ovat yhtä tyytyväisiä elämäänsä kuin kaupunkilaiset. Asteikolla 0–10 eläkeläisten elämäntyytyväisyyden keskiarvo on 7.
Maaseudulla vaikuttaisi siten olevan elämäntyytyväisyyttä lisääviä tekijöitä, jotka kompensoivat heikompaa taloudellista toimeentuloa. Maaseudulla esimerkiksi asutaan kaupunkeja useammin omistusasunnoissa. Tutkimus osoitti omistusasumisen olevan yhteydessä elämäntyytyväisyyteen.
– Omistusasunto luo taloudellista turvaa ja elämän ennakoitavuutta, mikä lisää tyytyväisyyttä elämään. Erityisesti näin on, jos asumismenot ovat kohtuulliset ja asunto on suhteellisen hyväkuntoinen, kertoo ekonomisti Kati Ahonen Eläketurvakeskuksesta.
Eläketurvakeskuksen laaja tutkimus perustuu syksyllä 2017 kerättyyn kyselyyn, johon vastasi 2 909 eläkkeensaajaa. Vastaajat olivat 55–85-vuotiaita vanhuus-, työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkeläisiä. Kyselyn vastausprosentti oli poikkeuksellisen korkea, 73 prosenttia.
Tutkimuksen seitsemän artikkelia tarkastelevat eläkeläisten taloudellista hyvinvointia monesta näkökulmasta
– vanhuuseläkeläisten toimeentulokokemukset eläkereitin mukaan
– alueellinen vertailu eläkeläisten toimeentulosta
– omistusasumisen yhteys elämäntyytyväisyyteen
– subjektiiviset toimeentulovertailut ja taloudellinen tyytyväisyys
– vanhuuseläkkeellä työskentely ja työssäkäynnin motiivit
– kotitalouksien välinen apu osana eläkeläisten toimeentuloa
– toimeentuloa helpottavat ja vaikeuttavat tekijät avovastauksissa
Infoboksi
- Maaseudulla joka viides eläkeläinen on pienituloinen. Kaupungeissa vastaava osuus on yksi kymmenestä.
- Pienituloiseksi on tutkimuksessa laskettu eläkeläiskotitaloudet, joiden tulot verojen jälkeen henkeä kohti ovat alle 1 000 euroa kuukaudessa.
- Tämä on noin 50 % suomalaisten käytettävissä olevasta mediaanitulosta.
- Tulotieto perustuu kyselyssä kysyttyyn tietoon kotitalouden käytettävissä olevista tuloista.
Tilastotietoa eläkkeistä:
Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Etk.fi-tilastosivu)
Tilastotietokanta: Suomen viralliset eläketilastot, mm. kuntakohtaiset keskieläkkeet
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ekonomisti Satu Nivalainen, puh. 029 411 2151, satu.nivalainen(at)etk.fi
Ekonomisti Kati Ahonen, puh. 029 411 2539, kati.ahonen(at)etk.fi
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionsbarometern: Över hälften av finländarna anser att pensionsreformen är bra1.7.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Ungefär 55 procent av finländarna anser att förslaget till pensionsreform, som det avtalades om i januari, är åtminstone ganska bra. Enligt pensionsbarometern litar ungefär hälften av finländarna på pensionssystemet – förtroendet har minskat jämfört med tidigare enkäter. Svaren i barometern återspeglar en allmän ökad osäkerhet.
Eläkebarometri: Yli puolet suomalaisista pitää eläkeuudistusta hyvänä1.7.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisista noin 55 prosenttia pitää tammikuussa sovittua eläkeuudistusesitystä vähintään melko hyvänä. Eläkebarometrin mukaan noin puolet suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään – luottamus on laskenut edellisiin kyselyihin verrattuna. Barometrin vastauksista heijastuu yleinen epävarmuuden lisääntyminen.
Mer än hälften av finländarna i arbetsför ålder sparar för pensionstiden – sparandet har ökat speciellt bland yngre28.4.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Privat sparande för pensionstiden har blivit klart vanligare under de senaste tio åren. Över hälften av 25–67-åringarna sparade eller hade sparat för pensionärstiden år 2024, framgår av Pensionsskyddscentralens (PSC) omfattande enkätundersökning.
Yli puolet työikäisistä säästää eläkeaikaa varten – etenkin nuorten säästäminen lisääntynyt28.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.
Internationell jämförelse av pensionsfondernas avkastning: Finländarna i spetsen23.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
År 2024 var överraskande bra för pensionsfondernas placeringar på olika håll i världen. I en internationell avkastningsjämförelse gjord av Pensionsskyddscentralen (PSC) översteg den genomsnittliga realavkastningen långtidssiffrorna. De finländska pensionsfonderna placerade sig bland de bästa i sin serie.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme