Laaja saderintama kasvatti Lapin kevättulvat harvinaisen suuriksi – Tornionjoen, Muonionjoen ja Ounasjoen vedenpinnat edelleen nousussa

Viikko sitten alkanut lämpöaalto sulatti Lapin lumia nopeasti. Tällä viikolla sää viileni, mutta keskiviikkona Lappiin saapui vesisateita kasvattamaan tulvahuippuja. Laajoilla alueilla on viime päivinä satanut yli 30 mm. Runsaat sateet ovat tällä erää ohi, mutta vedenpinnat jatkavat monin paikoin nousuaan. Tunturiylängöillä on vielä jonkin verran lunta, jonka sulaminen sään taas lämmetessä osaltaan kasvattaa virtaamia.
Tulvan takia on suljettu maanteitä ja kävely- ja pyöräilyteitä Kittilän, Ylitornion, Pellon ja Sodankylän alueilla. Tulva-alueella vesi voi haitata liikennettä myös vaikkei tietä olisikaan suljettu. Tulvatilanne voi muuttua nopeastikin ja siksi autoilijoiden on syytä noudattaa varovaisuutta liikenteessä tulva-alueella.
Tornionjoen ja Muonionjoen tulva on suurin 55 vuoteen
Muonionjoen virtaama on huipussaan ennusteen mukaan tänään tai huomenna. Muoniossa vedenpinta on korkeimmillaan 55 vuoteen ja nousee vielä hiukan. Vesi on noussut teille ja kevyen liikenteen väylille muun muassa Kaaresuvannossa ja Kolarissa ja teitä on jouduttu sulkemaan.
Alempana vesistössä, Tornionjoella, tulvan nousu jatkuu ainakin sunnuntaihin mutta mahdollisesti jopa tiistaihin saakka. Pellossa vedenpinta on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 1968 suurtulvan ja noussee vielä 10–20 cm, mahdollisesti enemmänkin.
Torniossa vedenpinta on tällä hetkellä kahden vuoden takaisen kevättulvan tasolla. Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee viikonvaihteen aikana vielä puolisen metriä, ja myös Tornioon on odotettavissa suurin tulva puoleen vuosisataan. Tulvahuipun ennustetaan jäävän tulvapenkereiden reunojen alapuolelle. Tornionjoen alueella monia teitä on suljettu ja yksittäisiä rakennuksia on vaarassa kastua.
Ounasjoella suurin tulva vuoden 2005 jälkeen
Ounasjoen vedenpinta Kittilässä on nyt suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2020, jolloin Ounasjoella oli varsin suuri tulva harvinaisen suurten lumimäärien sulaessa. Tänä keväänä lunta oli vähemmän, mutta se suli nopeammin ja kun juuri hiukan ennen tulvahuippua satoi erittäin paljon, on tulva Kittilässä nousemassa suuremmaksi kuin keväällä 2020. Ennusteen mukaan vedenkorkeus Kittilässä nousee vielä 20–30 cm ja tulvasta tulee suurin 18 vuoteen. Viime vuosina valmistuneet tulvapenkereet kuitenkin suojaavat kriittisimmät kohteet ja merkittäviä vahinkoja ei arvioida syntyvän.
Ylempänä Ounasjoessa Könkään havaintopisteen kohdalla Ounasjoen vedenpinta on jo korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2005. Könkäällä nousu näyttää nyt pysähtyneen noin puoli metriä alhaisemmalle tasolle kuin kevään 2005 suurtulvassa korkeimmillaan.
Ennusteissa on epävarmuuksia
Ennusteissa on aina epävarmuuksia ja tulvahuiput saattavat toteutua ennustettua suurempina. Tornionjoella epävarmuudet ovat nyt suurempia kuin Ounasjoella, sillä Pajalasta Ruotsin suunnalta tulevista virtaamista ei saada täysin reaaliaikaista havaintoa ja havaintotietoja on muutenkin Ruotsin puolelta niukemmin saatavissa.
Muualla Lapissa jokien vedenpinnat pääosin laskussa, järvien vedenpinnat nousevat vielä
Useimpien muiden Lapin jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat jo olleet jonkin aikaa laskussa. Tulvahuiput olivat pääosin tavanomaisten kevättulvien suuruusluokkaa. Rovaniemellä Kemijoen kevään suurin virtaama on todennäköisesti takanapäin, ja tulva jäi keskimääräistä hieman pienemmäksi. Virtaama voi vielä lähipäivinä hiukan nousta, mutta Rovaniemellä ei ole tänä keväänä tulvavahinkojen vaaraa.
Säännösteltyjen järvien, kuten Inarijärven ja Kemijärven, vedenpinnat ovat ajankohdalle tyypilliseen tapaan nousussa kohti tavanomaisia kesäkorkeuksia.
Seuraava viranomaisten tulvakokous on 22.5.2023.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lapin ELY-keskus, johtava vesitalousasiantuntija Niina Karjalainen, puh. 0295 037 354
Tulvaennusteet: Suomen ympäristökeskus, ryhmäpäällikkö Ari Koistinen, puh. 0295 251 287
Säännöstely: Lapin ELY-keskus, johtava vesitalousasiantuntija Juha-Petri Kämäräinen, puh. 0295 037 406
Kittilän ja Muonion tiestö: Lapin ELY-keskus, projektipäällikkö Juha Loukusa, puh. 0295 037 404
Ylitornion ja Pellon tiestö: Lapin ELY-keskus, projektipäällikkö Eero Kenttälä, puh. 0295 037 231
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
------------------------
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
tulvakeskus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Suomen ympäristökeskus ja Kuva Space käynnistävät yhteistyön veden laadun seurannan parantamiseksi3.7.2025 10:30:00 EEST | Tiedote
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhanke testaa suomalaisten hyperspektraalisten satelliittihavaintojen käyttöä valtakunnallisen leväseurannan kehittämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme