Laaja saderintama kasvatti Lapin kevättulvat harvinaisen suuriksi – Tornionjoen, Muonionjoen ja Ounasjoen vedenpinnat edelleen nousussa

Viikko sitten alkanut lämpöaalto sulatti Lapin lumia nopeasti. Tällä viikolla sää viileni, mutta keskiviikkona Lappiin saapui vesisateita kasvattamaan tulvahuippuja. Laajoilla alueilla on viime päivinä satanut yli 30 mm. Runsaat sateet ovat tällä erää ohi, mutta vedenpinnat jatkavat monin paikoin nousuaan. Tunturiylängöillä on vielä jonkin verran lunta, jonka sulaminen sään taas lämmetessä osaltaan kasvattaa virtaamia.
Tulvan takia on suljettu maanteitä ja kävely- ja pyöräilyteitä Kittilän, Ylitornion, Pellon ja Sodankylän alueilla. Tulva-alueella vesi voi haitata liikennettä myös vaikkei tietä olisikaan suljettu. Tulvatilanne voi muuttua nopeastikin ja siksi autoilijoiden on syytä noudattaa varovaisuutta liikenteessä tulva-alueella.
Tornionjoen ja Muonionjoen tulva on suurin 55 vuoteen
Muonionjoen virtaama on huipussaan ennusteen mukaan tänään tai huomenna. Muoniossa vedenpinta on korkeimmillaan 55 vuoteen ja nousee vielä hiukan. Vesi on noussut teille ja kevyen liikenteen väylille muun muassa Kaaresuvannossa ja Kolarissa ja teitä on jouduttu sulkemaan.
Alempana vesistössä, Tornionjoella, tulvan nousu jatkuu ainakin sunnuntaihin mutta mahdollisesti jopa tiistaihin saakka. Pellossa vedenpinta on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 1968 suurtulvan ja noussee vielä 10–20 cm, mahdollisesti enemmänkin.
Torniossa vedenpinta on tällä hetkellä kahden vuoden takaisen kevättulvan tasolla. Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee viikonvaihteen aikana vielä puolisen metriä, ja myös Tornioon on odotettavissa suurin tulva puoleen vuosisataan. Tulvahuipun ennustetaan jäävän tulvapenkereiden reunojen alapuolelle. Tornionjoen alueella monia teitä on suljettu ja yksittäisiä rakennuksia on vaarassa kastua.
Ounasjoella suurin tulva vuoden 2005 jälkeen
Ounasjoen vedenpinta Kittilässä on nyt suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2020, jolloin Ounasjoella oli varsin suuri tulva harvinaisen suurten lumimäärien sulaessa. Tänä keväänä lunta oli vähemmän, mutta se suli nopeammin ja kun juuri hiukan ennen tulvahuippua satoi erittäin paljon, on tulva Kittilässä nousemassa suuremmaksi kuin keväällä 2020. Ennusteen mukaan vedenkorkeus Kittilässä nousee vielä 20–30 cm ja tulvasta tulee suurin 18 vuoteen. Viime vuosina valmistuneet tulvapenkereet kuitenkin suojaavat kriittisimmät kohteet ja merkittäviä vahinkoja ei arvioida syntyvän.
Ylempänä Ounasjoessa Könkään havaintopisteen kohdalla Ounasjoen vedenpinta on jo korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2005. Könkäällä nousu näyttää nyt pysähtyneen noin puoli metriä alhaisemmalle tasolle kuin kevään 2005 suurtulvassa korkeimmillaan.
Ennusteissa on epävarmuuksia
Ennusteissa on aina epävarmuuksia ja tulvahuiput saattavat toteutua ennustettua suurempina. Tornionjoella epävarmuudet ovat nyt suurempia kuin Ounasjoella, sillä Pajalasta Ruotsin suunnalta tulevista virtaamista ei saada täysin reaaliaikaista havaintoa ja havaintotietoja on muutenkin Ruotsin puolelta niukemmin saatavissa.
Muualla Lapissa jokien vedenpinnat pääosin laskussa, järvien vedenpinnat nousevat vielä
Useimpien muiden Lapin jokien virtaamat ja vedenkorkeudet ovat jo olleet jonkin aikaa laskussa. Tulvahuiput olivat pääosin tavanomaisten kevättulvien suuruusluokkaa. Rovaniemellä Kemijoen kevään suurin virtaama on todennäköisesti takanapäin, ja tulva jäi keskimääräistä hieman pienemmäksi. Virtaama voi vielä lähipäivinä hiukan nousta, mutta Rovaniemellä ei ole tänä keväänä tulvavahinkojen vaaraa.
Säännösteltyjen järvien, kuten Inarijärven ja Kemijärven, vedenpinnat ovat ajankohdalle tyypilliseen tapaan nousussa kohti tavanomaisia kesäkorkeuksia.
Seuraava viranomaisten tulvakokous on 22.5.2023.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lapin ELY-keskus, johtava vesitalousasiantuntija Niina Karjalainen, puh. 0295 037 354
Tulvaennusteet: Suomen ympäristökeskus, ryhmäpäällikkö Ari Koistinen, puh. 0295 251 287
Säännöstely: Lapin ELY-keskus, johtava vesitalousasiantuntija Juha-Petri Kämäräinen, puh. 0295 037 406
Kittilän ja Muonion tiestö: Lapin ELY-keskus, projektipäällikkö Juha Loukusa, puh. 0295 037 404
Ylitornion ja Pellon tiestö: Lapin ELY-keskus, projektipäällikkö Eero Kenttälä, puh. 0295 037 231
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
------------------------
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
tulvakeskus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
MEDIAKUTSU: Kaupunkiluonnon monimuotoisuusteot kiertotalouden keinoin Lappeenrannassa, ti 20.6. klo 10-13.15. Ilmoittaudu mukaan!2.6.2023 12:58:50 EEST | Kutsu
Mediaretkellä vieraillaan Lappeenrannan niittyverkoston kohteissa kuten Rakuunamäen ja Pikisaaren alueella sekä lentokentän kedolla. Retkellä näet ja koet, miten kiertotalous, yhteisöllisyys ja luonto kohtaavat.
Summer algae forecast: Warm and calm weather conditions can lead to powerful blooms of blue-green algae in the Baltic Sea1.6.2023 09:00:00 EEST | Press release
In sea areas blooms of algae in the spring consume nitrogen, while leaving phosphorus-based nutrients for the blue-green algae that appear in the summer. Warm and calm weather can lead to powerful blooms of blue-green algae.
Sommarens algprognos: Varmt och lugnt väder kan göra blomningarna av blågrönalger kraftigare1.6.2023 08:55:00 EEST | Tiedote
Algblomningen på våren förbrukar kvävet i havsområdena men fosfornäring blir fortfarande kvar för blågrönalgerna för sommaren. Varmt och lugnt väder kan göra blomningarna av blågrönalger kraftigare.
Kesän leväennuste: Lämmin ja tyyni sää voi kasvattaa sinileväkukinnat voimakkaiksi1.6.2023 06:00:00 EEST | Tiedote
Merialueilla levien kevätkukinta kuluttaa typen mutta jättää yhä kesäksi fosforiravinnetta sinileville. Lämmin ja tyyni sää voi kasvattaa sinileväkukinnat voimakkaiksi.
År 2021 låg kommunernas klimatutsläpp kvar samma nivå som året innan30.5.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Enligt Finlands miljöcentral (Syke) låg kommunernas totala utsläpp av växthusgaser år 2021 kvar på samma nivå som året innan. Även om det fortfarande skedde en övergång till koldioxidsnåla lösningar inom uppvärmningsmetoder, bromsades den positiva utsläppstrenden särskilt av förbrukningen av uppvärmningsenergi i byggnader, som var högre än året innan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme