Lääkäri näkee pian potilaansa virtuaalitodellisuudessa

Tutkimushankkeen aikana valmistui useita tutkimusprototyyppejä, jotka perustuvat ihmisen eri aisteja tukeviin laitteistoihin ja Tampereen yliopiston tutkijoiden kehittämiin ohjelmistoihin.
— Lääkärit ovat koetilanteessa testanneet tätä omien hoitotapauksiensa vaihtoehtoisena työkaluna ja vertailleet nykyiseen toimintatapaan. He ovat olleet tyytyväisiä tuottamiimme uusiin ratkaisuihin, kertoo tutkimusta johtanut professori Roope Raisamo Tampereen yliopistosta.
— Kehitettävää on tietenkin, mutta menetelmä on osoittautunut toimivaksi, Raisamo sanoo.
— Tällä menetelmällä voidaan korvata perinteisempää kaksiulotteista tietokoneavusteista leikkaussuunnittelua tulevaisuudessa, kertoo erikoishammaslääkäri, suuradiologi Jorma Järnstedt Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
— Nyt testatulla menetelmällä on selkeitä etuja monimutkaisten anatomisten rakenteiden hahmottamiseen, Järnstedt toteaa.
Tampereen yliopisto on koordinoinut Digital and Physical Immersion in Radiology and Surgery -tutkimusta (DPI), jossa on ollut mukana myös Tampereen yliopistollinen sairaala ja useita yrityksiä.
Käytännössä tutkijat ovat aitojen, nimettömien potilaiden kerroskuvausdatan avulla rekonstruoineet kolmiulotteisen kuvan, jota voi katsoa eri suunnista ja eri suurennuksilla käyttäen virtuaalilaseja. Tutkimuksessa keskityttiin pään alueeseen, mutta menetelmä sinänsä sopii muidenkin kehonosien tarkasteluun.
Tutkimustilanteessa virtuaalitodellisuudessa pyörii kolmiulotteinen kallomalli, jonka avulla lääkäri voi suunnitella esimerkiksi poskiluun murtuman korjaamista leikkauksella. Tutkijat kehittivät vuorovaikutustekniikoita myös siihen, miten lääkäri voi tarkimmin merkitä malliin leikkauskohdat.
Hankkeen päätyttyä tutkijoiden yhteistyö jatkuu joidenkin yritysten ja Aalto-yliopiston kanssa muun muassa selittävän tekoälyn kehittämisellä. Tähtäimessä on myös ratkaisu, jossa useat lääkärit voisivat kokoontua samaan virtuaalitodellisuuteen tarkastelemaan yhdessä potilasmallia tehdessään päätöksiä, joissa tarvitaan useiden eri erikoisalojen asiantuntemusta.
— Tämä on tärkeää, koska lääketiede menee yhä enemmän kohti etälääketiedettä, etädiagnooseja, etäkonsultaatiota. Ennuste on, että yhä suurempi osa lääketieteestä ja lääkärien tapaamisesta tulee tapahtumaan virtuaalisesti. Tämä on yhteiskunnallisesti ja lääketieteellisesti hyvin merkittävä trendi, toteaa yliopistotutkija Pertti Huuskonen.
DPI-hankkeessa olivat mukana Tampereen yliopisto, Tampereen yliopistollinen sairaala, Planmeca Oy, Adesante Oy, 3DStep Oy, Disior Oy, MVision AI Oy, Osgenic, Varjo Technologies Oy ja Nokia Bell Labs. Kaksivuotista hanketta rahoitti Business Finland.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Roope Raisamo,
050 570 2007,
roope.raisamo@tuni.fi
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
