Tampereen yliopisto

Lääkäri näkee pian potilaansa virtuaalitodellisuudessa

Jaa

Tampereen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet ratkaisun, jolla lääketieteen kuvantamisdata voidaan muuttaa kolmiulotteiseksi ja siirtää se virtuaalitodellisuuteen. Lääkäri voi tarkastella potilaan terveysongelmaa virtuaalilasien avulla, tehdä diagnoosin ja esimerkiksi suunnitella leikkauksia. Kokonaisuuteen kuuluu myös tuntoaistikokemus – kirurgi saa erityisen ohjaimen kautta kokemuksen kosketuksesta leikattavaan kohtaan.

Tutkija tarkastelee potilaskuvaa virtuaalilasien avulla. Tuntopalautetta hän saa oikeassa kädessään olevan ohjaimen avulla. Kuva: Hilma Toivonen
Tutkija tarkastelee potilaskuvaa virtuaalilasien avulla. Tuntopalautetta hän saa oikeassa kädessään olevan ohjaimen avulla. Kuva: Hilma Toivonen

Tutkimushankkeen aikana valmistui useita tutkimusprototyyppejä, jotka perustuvat ihmisen eri aisteja tukeviin laitteistoihin ja Tampereen yliopiston tutkijoiden kehittämiin ohjelmistoihin.

— Lääkärit ovat koetilanteessa testanneet tätä omien hoitotapauksiensa vaihtoehtoisena työkaluna ja vertailleet nykyiseen toimintatapaan. He ovat olleet tyytyväisiä tuottamiimme uusiin ratkaisuihin, kertoo tutkimusta johtanut professori Roope Raisamo Tampereen yliopistosta.

— Kehitettävää on tietenkin, mutta menetelmä on osoittautunut toimivaksi, Raisamo sanoo.

— Tällä menetelmällä voidaan korvata perinteisempää kaksiulotteista tietokoneavusteista leikkaussuunnittelua tulevaisuudessa, kertoo erikoishammaslääkäri, suuradiologi Jorma Järnstedt Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

— Nyt testatulla menetelmällä on selkeitä etuja monimutkaisten anatomisten rakenteiden hahmottamiseen, Järnstedt toteaa.

Tampereen yliopisto on koordinoinut Digital and Physical Immersion in Radiology and Surgery -tutkimusta (DPI), jossa on ollut mukana myös Tampereen yliopistollinen sairaala ja useita yrityksiä.

Käytännössä tutkijat ovat aitojen, nimettömien potilaiden kerroskuvausdatan avulla rekonstruoineet kolmiulotteisen kuvan, jota voi katsoa eri suunnista ja eri suurennuksilla käyttäen virtuaalilaseja. Tutkimuksessa keskityttiin pään alueeseen, mutta menetelmä sinänsä sopii muidenkin kehonosien tarkasteluun.

Tutkimustilanteessa virtuaalitodellisuudessa pyörii kolmiulotteinen kallomalli, jonka avulla lääkäri voi suunnitella esimerkiksi poskiluun murtuman korjaamista leikkauksella. Tutkijat kehittivät vuorovaikutustekniikoita myös siihen, miten lääkäri voi tarkimmin merkitä malliin leikkauskohdat.

Hankkeen päätyttyä tutkijoiden yhteistyö jatkuu joidenkin yritysten ja Aalto-yliopiston kanssa muun muassa selittävän tekoälyn kehittämisellä. Tähtäimessä on myös ratkaisu, jossa useat lääkärit voisivat kokoontua samaan virtuaalitodellisuuteen tarkastelemaan yhdessä potilasmallia tehdessään päätöksiä, joissa tarvitaan useiden eri erikoisalojen asiantuntemusta.

— Tämä on tärkeää, koska lääketiede menee yhä enemmän kohti etälääketiedettä, etädiagnooseja, etäkonsultaatiota. Ennuste on, että yhä suurempi osa lääketieteestä ja lääkärien tapaamisesta tulee tapahtumaan virtuaalisesti. Tämä on yhteiskunnallisesti ja lääketieteellisesti hyvin merkittävä trendi, toteaa yliopistotutkija Pertti Huuskonen.

DPI-hankkeessa olivat mukana Tampereen yliopisto, Tampereen yliopistollinen sairaala, Planmeca Oy, Adesante Oy, 3DStep Oy, Disior Oy, MVision AI Oy, Osgenic, Varjo Technologies Oy ja Nokia Bell Labs. Kaksivuotista hanketta rahoitti Business Finland.

Video DPI Project - Enhanced VR for medical interaction

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Roope Raisamo,
050 570 2007,
roope.raisamo@tuni.fi

Kuvat

Tutkija tarkastelee potilaskuvaa virtuaalilasien avulla. Tuntopalautetta hän saa oikeassa kädessään olevan ohjaimen avulla. Kuva: Hilma Toivonen
Tutkija tarkastelee potilaskuvaa virtuaalilasien avulla. Tuntopalautetta hän saa oikeassa kädessään olevan ohjaimen avulla. Kuva: Hilma Toivonen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Sitkeät myytit vesihuollon kehittämisen tiellä18.5.2022 08:52:53 EEST | Tiedote

Koronapandemia ja Ukrainassa riehuva sota muistuttavat kouriintuntuvasti, kuinka korvaamatonta vesihuolto on ihmisten ja yhdyskuntien hyvinvoinnille. Esimerkiksi ilmastonmuutos korostaa vesihuollon merkitystä myös Suomessa, jossa se on totuttu ottamaan itsestäänselvyytenä. Tampereen yliopiston tutkijoiden tuore Vesihuollon myytit -teos avaa kotimaan vesihuoltoon liittyviä uskomuksia ja niiden todenperäisyyttä. Tervetuloa mukaan teoksen julkistustilaisuuteen 3.6.2022 kello 9!

Väitös: Digitalisaatio voi sekä tukea että haitata ammatillista kehittymistä17.5.2022 15:00:07 EEST | Tiedote

Ymmärrys digitalisaation roolista työntekijän ammatillisessa kehittymisessä edellyttää moniulotteista tarkastelua, jossa huomioidaan työpaikan oppimismahdollisuuksien sekä työntekijän ammatillisen identiteetin ja toimijuuden välinen vuorovaikutteinen suhde. Anna Wallin tarkastelee väitöskirjassaan eläytymismenetelmää laadullisena aineistonkeruumenetelmänä ja havainnollistaa menetelmän käyttöä digitalisaation ja ammatillisen kehittymisen välisen suhteen tarkastelussa.

Liikkuvien työkoneiden sähköistämiseen tarvitaan kokonaisvaltaista suunnittelua, analyysia ja bisnesajattelua17.5.2022 13:00:00 EEST | Tiedote

Liikkuvien työkoneiden sähköistäminen tähtää niiden hiilidioksidipäästöjen nollaamiseen. Alan teollisuudelle sähköistäminen tarkoittaa esimerkiksi koneiden tehonsiirtojärjestelmien ja osittain myös rakenteiden suunnittelua täysin uusiksi. Tampereen yliopiston ja LUT-yliopiston tutkijat kehittävät liikkuviin työkoneisiin hybridi- ja sähköisiä tehonsiirtoratkaisuja osana laajaa yritysten ja verkostojen yhteisinnovaatiohanketta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme