Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund ry

Lääkäriliitto kutsuu kiinnostuneet keskustelemaan koulutusmääristä

Jaa

Lääkäriliitto kutsuu lääkärien koulutusmääristä kiinnostuneet tahot yhteiseen keskusteluun, jossa pyritään löytämään kansallinen konsensus niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat tulevaisuudessa tarvittaviin lääkärikoulutuksen aloituspaikkoihin.

Lääkärien lisäkoulutuksen tarpeesta on esitetty viime aikoina useita erilaisia lukuja. Valitettavan usein niiden perusteet jäävät kuitenkin epäselviksi. Koulutus on kallista ja myös sen resursoinnista pitäisi jatkossa kantaa nykyistä parempaa huolta. Kenenkään etu ei ole se, että koulutusmääräpäätöksiä tehdään vajavaisin perustein.

Koulutusmäärien nostamista on esitetty ennen muuta ratkaisuksi nykyiseen lääkärivajeeseen. Tie on kuitenkin hidas. Lisääntyvät koulutusmäärät alkaisivat näkyä työvoiman tarjonnassa aikaisintaan kuuden vuoden kuluttua, ja merkittävämpiä vaikutuksia joudutaan odottamaan kymmenisen vuotta, erikoislääkärien osalta vielä pidempään.

Lääkärivaje on suurelta osin alueellista ja erikoisalakohtaista, eikä sisäänottomäärien kasvattaminen suoraan sitä ratkaise.

Koulutusmääristä keskusteltaessa tulisikin arvioida tulevaa tilannetta ennen muuta siitä näkökulmasta, miten paljon enemmän rahaa yhteiskunta ja kansalaiset ovat valmiita käyttämään terveydenhuoltoon. Suomessa terveydenhuoltomenojen bruttokansantuoteosuus on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa, mikä liittyy lääkärien vähäisempään määrään. Näkökulma on tärkeä, sillä yhden lääkärin terveydenhoitomenoihin aiheuttama kustannus on moninkertainen verrattuna pelkkään palkkaan sivukuluineen. On hyvä tiedostaa, että sitoutuminen lääkärimäärän lisäämiseen merkitsee sitoutumista terveydenhuollon menojen kasvuun.

Keskustelua olisi Lääkäriliiton mielestä käytävä myös siitä, miten hyvin terveydenhuollon eri ammattiryhmät voivat nykyisin keskittyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin, ja siitä mikä tekee monista nykyisistä työpaikoista muita houkuttelevampia. Lääkärivajetta ilmenee tällä hetkellä monilla hyvin yllättävilläkin alueilla.

Lääkärikoulutuksen sisällöstä on pidettävä huolta. Lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksen koko ”koulutusputken” toimivuus on turvattava. Nykyisin lääketieteellisiä tiedekuntia vaivaa resurssien niukkuus, minkä seurauksena koulutusvastuuta on valunut yhä enemmän julkisen terveydenhuollon puolelle. Koulutuksen laadusta ei voi tinkiä missään olosuhteissa, joten mahdolliset sisäänottomäärien lisäykset tulee ehdottomasti kompensoida täysimääräisesti tiedekuntien rahoituksessa.

Tulevassa keskustelussa olisi Lääkäriliiton mukaan välttämätöntä ennakoida lääkärityövoiman kysyntää ja tarjontaa pidemmällä, vähintäänkin 15-20 vuoden aikavälillä. Keskustelussa on huomioitava, että nykyisellä koulutuksellakin lääkärityövoiman tarjonta kasvaa 5000 lääkärillä vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi yhä suurempi osa suomalaisista lääketieteen opiskelijoista opiskelee ulkomaisissa yliopistoissa, joiden sisäänottomääriä ei voida Suomessa säädellä.

Lääkäriliitto toivoo, että avoimen keskustelun ja analyysin kautta voidaan lääkärien koulutustarpeesta rakentaa riittävän tarkka arvio kauaskantoisten päätösten pohjaksi.

Lisätietoja:

Heikki Pärnänen, puh. 040 5465316, heikki.parnanen@laakariliitto.fi
Tuula Rajaniemi, puh. 040 5427211, tuula.rajaniemi@laakariliitto.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund ry
Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund ry
Mäkelänkatu 2
00500 HELSINKI

http://www.laakariliitto.fi

Suomen Lääkäriliitto on ammattijärjestö, johon kuuluu noin 93 % Suomessa toimivista lääkäreistä. Lääkärit yhdessä potilaan parhaaksi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund ry

Suomen Lääkäriliitto: 12−15-vuotiaiden rokottaminen on erinomainen asia13.8.2021 11:16:28 EEST | Tiedote

Tällä hetkellä valtaosa tartunnoista havaitaan rokottamattomissa lapsissa ja nuorissa. Viimeisten viikkojen aikana noin 17 prosenttia tartunnoista on esiintynyt 10−20-vuotiailla. Itse taudin aiheuttamia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin ei pidä väheksyä, sillä pahimmillaan ne voivat olla hyvinkin vakavia ja viedä sairaalahoitoon. Lasten ja nuorten rokottaminen on tärkeää myös koko epidemian hoidon vuoksi. ”Riittävä rokotekattavuus myös turvaa parhaiten mahdollisuudet pitää koulu, harrastukset ja muu sosiaalinen elämä avoimena. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta tämä on erittäin tärkeää”, sanoo Lääkäriliiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi. ”Palaaminen normaalimpaan arkeen vapauttaa terveydenhuollon resursseja koronan aikana kasvaneen hoitovelan hoitamiseen”, Rajaniemi jatkaa. Covid-19-rokotteiden haittavaikutuksia tutkitaan maailmalla erittäin tarkasti. Euroopan lääkevirasto kerää kaikki haittavaikutuksista tehdyt ilmoitukset EU:n alueelta, ja se saa jatkuvasti tietoa kaik

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme