Lääkesäästöjen toteutustapaa pitää muuttaa apteekkien lähipalveluiden turvaamiseksi

Hallitus päättää budjettiriihessään elo-syyskuun vaihteessa ensi vuonna toteutettavista lääkesäästöistä, joilla rahoitetaan ensi huhtikuussa voimaan tulevaa sitovaa hoitajamitoitusta. Apteekeilta ollaan leikkaamassa yli 60 miljoonaa euroa reseptilääkkeiden lääketaksaa muuttamalla. Sosiaali-ja terveysministeriön suunnittelemalla, lausuntokierroksella juuri olleella tavalla toteutettuna jättimäinen leikkaus vaarantaisi maankattavan apteekkien lähipalveluverkoston.

– Ymmärrämme hyvin valtion säästötarpeet, mutta säästöt pitää toteuttaa niin, etteivät ne vaaranna apteekkien lähipalveluverkostoa ja heikennä apteekkien palvelutasoa. Ministeriön suunnittelema leikkauksen toteutustapa valitettavasti tekisi näin ja rajulla tavalla, sanoo Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.

Nykyisellä henkilöstörakenteella liki 50 apteekissa apteekkarille ei jäisi lääkemyynnistä euroakaan palkkaa eikä voittoa, ja noin joka neljännessä apteekissa kannuste ryhtyä apteekkariyrittäjäksi poistuisi. Jos leikkauksen toteutustapaa ei muuteta, on edessä apteekkiverkoston harveneminen ja rajut henkilöstövähennykset useimmissa apteekeissa.

Terveydenhuollon kriisi pahenisi

Ylimitoitettu leikkaus kostautuisi lisääntyneinä lääkärikäynteinä jo ennestäänkin ruuhkautuneilla terveysasemilla ja päivystyksissä, kun apteekkien mahdollisuus neuvoa vähenisi. Se pahentaisi entisestään terveydenhuollon kriisiä. Apteekkien neuvonta vähentää merkittävästi perusterveydenhuollon kuormitusta ja säästää muutama vuosi sitten tehdyn asiantuntija-arvion mukaan liki miljardi euroa vuodessa muualla terveydenhuollossa.

– Parhaillaan käynnissä olevan lääkeasioiden uudistuksen tavoitteina on, että lääketurvallisuus ja -neuvonta sekä apteekkipalveluiden saatavuus ja saavutettavuus eivät vaarannu uudistuksessa. Leikkaus vesittäisi nämä tavoitteet.

Lääkemyynnin tulos jäisi arviolta jopa liki joka kolmannessa apteekissa niin alhaiseksi, että apteekit joutuisivat vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Lainarahoituksen saanti apteekkikauppoihin tulisi epävarmaksi ja riski apteekkarin henkilökohtaiseen konkurssiin kasvaisi merkittävästi.

– Yhä useampi apteekki joutuisi myös myymään yhä useampia kalliita lääkkeitä negatiivisella myyntikatteella eli käytännössä halvemmalla kuin ne ostaa. Muutama erittäin kallista lääkettä käyttävä asiakas voisi tehdä apteekista kannattamattoman, Hirvonen havainnollistaa.

Ongelmaan on ratkaisu

Ongelma voitaisiin ratkaista pienentämällä leikkauksen euromääräistä summaa, kohdentamalla säästöjä tasaisemmin koko lääkejakeluketjuun ja uudistamalla samalla apteekkiveroa niin, että sen perusteeksi muutettaisiin lääkemyynnin myyntikate lääkemyynnin liikevaihdon sijaan.

– Myös meidän ehdotuksemme tähtää siihen, että lääkkeiden hinnat laskisivat. Lääkkeet ovat näinä aikoina muutenkin poikkeuksellinen hyödyke, sillä niiden hinnat ovat laskeneet samaan aikaan, kun muiden hyödykkeiden hinnat ovat nousseet rajusti. Ehdottamallamme mallilla reseptilääkkeiden hinnat laskisivat, apteekkiverokertymä valtiolle ei muuttuisi ja hallituksen tavoittelema säästö toteutuisi täysimääräisesti, Hirvonen muistuttaa.

Apteekkariliiton lausunto lääkesäästöistä >

Lisätietoja: toimitusjohtaja Merja Hirvonen, p. 040 588 0841, merja.hirvonen@apteekkariliitto.fi