Lähes puolet ilotulitteiden aiheuttamista silmävammoista osuu sivustakatsojalle
Suojalasit ovat olleet pakolliset ilotulitetta sytytettäessä vuodesta 2011 alkaen. Vaikka suojalasien yleistynyt käyttö on vähentänyt ilotulitteiden sytyttäjien vammautumisia ja etenkin vakavia silmävammoja, suojautuminen unohtuu liian usein ilotulitusta seuraavilta.
“Lähes puolet ilotulitteiden aiheuttamista silmävammoista osuu sivustakatsojalle. Tulitteiden joukossa on aina viallisia kappaleita, vaikka niitä käytettäisiin ohjeiden mukaisesti. Ne voivat räjähtää syttyessä, jäädä maastoon tai kääntyä väärään suuntaan”, HUSin silmätautien ylilääkäri Tero Kivelä kertoo.
Suojalasit on hyvä hankkia, vaikka ilotulituksia seuraa pitkänkin matkan päästä. Erityisesti tämä koskee lapsia, joiden silmävammojen osuus ei ole merkittävästi vähentynyt. Viime vuonna nuorin silmävamman saanut oli 4-vuotias katsoja.
Suojalaseja käyttävien silmävammat tyypillisesti lieviä
Ilotulitteista aiheutuvat keskivaikeat ja vaikeat silmävammat voitaisiin lähes aina välttää käyttämällä suojalaseja. Viime uutena vuotena sairaaloissa hoidettiin 11 ilotulitteista vammautunutta, joista HUSissa kahta potilasta. Molemmat olivat vailla suojalaseja.
“Silmävamma aiheuttaa parikin viikkoa työkyvyttömyyttä, kipua ja särkyä. Vaikeamman silmävamman saaneille voi jäädä pysyviä haittoja. Suojalaseja käyttävien silmävammat ovat yleensä lieviä”, sanoo Kivelä.
Edulliset muoviset, polykarbonaatista tehdyt, suojalasit sopivat kaiken ikäisille ja kestävät vuodesta toiseen. Ilotulitteiden turvaohjeet on syytä lukea ja noudattaa niitä tarkasti.
Jos vahinko tapahtuu, silmävammoista voi soittaa silmäsairauksien puhelinpalveluun 09 471 73400.
Tietoa ilotulitteista: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ilotulitteet
Katso Suorana HUSista info 23.12.2021 tästä. HUS järjestää kaikille avoimia lyhyitä infotilaisuuksia ajankohtaisista vaihtuvista aiheista. Tietoa infoistamme löydät täältä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ylilääkäri, professori Tero Kivelä
HUS Silmätaudit
050 525 2723
tero.kivela@hus.fi
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme